Ujot miehet ja naiset, jotka eivät uskaltaudu ihmisten ilmoille

Ujot ja erityisherkät ihmiset ovat rasittavia, pysykää mieluummin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Ujot ja erityisherkät ihmiset ovat rasittavia, pysykää mieluummin kotona.

Ihanku me sun luo juttusille tultais!

Haluaako ne ihmisten ilmoille? Yleensä vapaa-aikaa ei vietetä vastenmielisissä paikoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiseen otetaan kontakti nimenomaan siksi, että tämän tekemiset kiinnostaa ja niistä halutaan tietää.

Kyllä. Mutta ujoille se on vaikeaa ja siksi pitää harjoitella ja ottaa kontaktia myös muihin ihmisiin. Kun on harjoitellut, tuntee itsensä paremmin ja osaa ottaa kontaktia myös kiinnostaviin ihmisiin. Ei tarvitse anella muilta aloitetta.

Eipä koskaan kutsuttu nuorena diskoon juhlimaan muiden kanssa. 🥺

No minä kävin muutaman kerran. Ei siellä voinut tutustua kehenkään, oli liian kova melu.

Vierailija kirjoitti:

Siksi en käy viikonloppuna ulkona missään, kun siellä liikkuu niin paljon parillisia ihmisiä.

Mitä vanhemmaksi tulet, sitä enemmän ikäisesi ihmiset ovat pariutuneita. SItä enemmän käperryt kotisohvalle peiton alle. Sitä vaikeammaksi tulee kohdata uusia ihmisiä. 

Eikä siinä mitään, saa valita noin, mutta jos vähänkin kaipaa ihmisten seuraa ja samalla suuntaa umpikujaan itse ja vapaaehtoisesti, niin vaikeammaksi tulee seuran haku.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on harjoiteltu yli 50 vuotta, mutta en ole tullut rohkeaksi. Ujous ja sisäänpäinkääntyneisyys on ainakin omalla kohdalla pysyvä ilmiö, eikä sitä "harjoittelu" miksikään muuta. Enää en jaksa edes yrittää, vaan olen hyväksynyt itseni tällaisena. 

En tiedä harjoitusmetodeitasi, mutta itse sain kyllä ideasta kiinni hieman alle nelikymppisenä. Ei minusta rohkeaa ole tullut, mutta en nyt ihan tuppisuukaan ole enää. Harjoittelin kehonkieltä, fraaseja ja pohdin aiheita mistä puhua missäkin tilanteessa päästäkseni alkuun.

Sanaton viestintä on ihan todella tärkeää, kannattaa oikeasti kiinnittää huomiota miten toimii. Pälyileekö katse, onko rintamasuunta toisista vinoon, onko etäisyys suuri, ja kehonkieli ylipäätään torjuva. Aluksi melkein sattui jo suoraan toista kohti pysyminen ja katsominen. Mutta kyllä se lähti sujumaan, varsinkin kun palaute oli välitön, näkyen sosiaalisten kontaktien nopeana lisääntymisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiseen otetaan kontakti nimenomaan siksi, että tämän tekemiset kiinnostaa ja niistä halutaan tietää.

Kyllä. Mutta ujoille se on vaikeaa ja siksi pitää harjoitella ja ottaa kontaktia myös muihin ihmisiin. Kun on harjoitellut, tuntee itsensä paremmin ja osaa ottaa kontaktia myös kiinnostaviin ihmisiin. Ei tarvitse anella muilta aloitetta.

Eipä koskaan kutsuttu nuorena diskoon juhlimaan muiden kanssa. 🥺

Et siis ole kysynyt missä discoillaan ja milloin seuraavaksi. Tai simppelimmin, että lähdetäänkö kuulkaas diskoilemaan. Jos möllöttää passiivisena, ei kukaan oleta että hinkuisit johonkin mukaan. Eikä heidän tarvitsekaan.

Olen itse ollut se ihminen, jota ei koskaan pyydetty mihinkään. Menin vaikka ihan uuteen porukkaan, sanotaan esim. ea-kurssille, josta muut lähtivät porukoissa lounaalle. Minä vain möllötin ja odotin jonkun kysyvän mukaan, ja tietysti petyin jäädessäni taas yksin. Vasta kun aloin reflektoida omaa käytöstäni rehellisesti, tajusin, että enhän minäkään keneltäkään mitään kysynyt. Mukaan vaan, jos niin haluaa. Jos jää sivuun, muut olettavat hänen haluavan jäädä omiin oloihinsa.

Juurikin näin. Ei ole kenekään muun vastuulla avata kenenkään siilipuolustusta tai kilpikonnakäyttyäytymistä. Olen kuitenkin iloinen, että viimeisimmässä työpaikassa, porukka jaksoi kysyä lounaalle, vaikka pitkään kieltäydyinkin. Alkuun syyni kieltäytyä oli kylläkin taloudellinen, aloitin työkokeilijana ja se päiväkohtainen kulukorvaus kun maksetaan vasta jälkikäteen.

Ensinnäkin ujoja ei tarvitse muuttaa. Se on pysyvä temperamenttipiirre. Siitä on aidoille ujoille olemattomasti haittaa, ja siinä on hyvinä puolina kyky ihmisten tunteiden ja yleisen ilmapiirin lukemiseen, kyky empatiaan ja hyviin sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin. Ujot osaavat myös reflektoida.

Toisekseen ujoja ei tarvitse pakottaa sosialisoimaan, aikuinen ihminen on itse vastuussa omista valinnoistaan. Moni ujo on mieluummin kahdenkeskisissä suhteissa kuin ryhmissä vuorovaikuttamassa. Eli löytävät introverttien välisyydestä riittävän sosiaalisen vuorovaikutuksensa.

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/ujous-vahvuus-naita-hienoja-…

Olen kuullut, että suomalaisten eräänlainen erityispiirre on se, että tuntemattomia ei kutsuta tutun ryhmän mukaan esim. kahville tai lounaalle. Muualla päin maailmaa niin saatetaan tehdä: halutaan tutustua siihen yksinäiseen uuteen tyyppiin.

Suomessa pitää olla henkisesti vahva ja ängetä vieraiden messiin.

Itselle nauraminen on muuten vaikeaa, jos on ollut yleensä arvostelun kohde, jos on esim. kotona saanut paljon arvostelua käytöksestä ja vaatteista yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiseen otetaan kontakti nimenomaan siksi, että tämän tekemiset kiinnostaa ja niistä halutaan tietää.

Kyllä. Mutta ujoille se on vaikeaa ja siksi pitää harjoitella ja ottaa kontaktia myös muihin ihmisiin. Kun on harjoitellut, tuntee itsensä paremmin ja osaa ottaa kontaktia myös kiinnostaviin ihmisiin. Ei tarvitse anella muilta aloitetta.

Miksi pitäisi muiden tekemiset kiinnostaa? Ei mua kiinnosta muiden tekemiset eikä muiden elämä muutenkaan. Ei tarvitse harjoitella kontaktin ottamista jos ei halua tutustua.

No nimenomaan! Ja sitten meitä ei niin ujoja patistellaan hakemaan teitä sieltä nurkasta jonnekin hiton diskoon, vaikka osa ei edes halua sinne eikä halua että heitä häiritään.

Parempi että ujot ottavat itse kontaktia kun sellaista haluavat. Kyllä me muut sitten autetaan jatkoon kun olette tehneet aloitteen.

Ujous on eri asia kuin autismi, vaikka molemmilla on asosiaalisuutta luonteessa. Asia, jonka jopa hoitavat tahot sotkevat. Autisti ei käsittääkseni osaa reflektoida kovin hyvin eli on sosiaalisesti suorasukainen eikä "hallitse" sosiaalisesti itseään. Autisti alisäätelee itseään, asia jonka ujo nimenomaan hallitsee eli ylihallitsee itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiseen otetaan kontakti nimenomaan siksi, että tämän tekemiset kiinnostaa ja niistä halutaan tietää.

Kyllä. Mutta ujoille se on vaikeaa ja siksi pitää harjoitella ja ottaa kontaktia myös muihin ihmisiin. Kun on harjoitellut, tuntee itsensä paremmin ja osaa ottaa kontaktia myös kiinnostaviin ihmisiin. Ei tarvitse anella muilta aloitetta.

Eipä koskaan kutsuttu nuorena diskoon juhlimaan muiden kanssa. 🥺

Muut eivät odotelleet kutsuja vaan ottivat selvää, missä ja milloin disko järjestetään, ja menivät sinne ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Itselle nauraminen on muuten vaikeaa, jos on ollut yleensä arvostelun kohde, jos on esim. kotona saanut paljon arvostelua käytöksestä ja vaatteista yms.

Totta. Tajusin vasta joitakin vuosia sitten, etten osannut nauraa edes entiselle itselleni. Kannoin silkkaa häpeää kaikesta, miten olin koko elämäni aikana toiminut. Siinä missä moni muu saattoi vilpittömästi nauraa jotain vuosien takaista tötöilyään. Että voi kauhee kun olinkin silloin nolo ja säälittävä. Ymmärsin, että sama voisi tervehdyttää minua. Jos en vain vieläkin häpeäisi ja yrittäisi työntää mielestäni sitä nöyryytystä, kun kukaan ei vaikka kutsunut sinne kuuluisaan discoon. Sen sijaan nauraisin, että voi vitsit kun olinkin niin arka simpukka. Pissahan minulle olisi varmaan housuun tullut, jos joku olisi jotakin kysynyt. Tuskin olisin uskaltanut edes mennä.

Ja tuonkin voi siis tehdä ihan lempeällä myötätunnolla, ei pilkaten ja lytäten. Kuitenkin tehden itselleen selväksi, että se oli sellaista silloin, mutta ei se enää minua määrittele. Eikä minulla enää ole mitään syytä kieriskellä katkeruudessa, vaan tehdä elämästäni parempaa.

Ihmiset ovat pahoja perustaltaan. Empatia,sympatia,moraali yms. opitaan vasta myöhemmin. En jaksa enää ihmisiä, kun perus käytöstavatkin aiheuttavat hankaluuksia osalle porukkaa.

Erikoinen ajattelu tapa. Jokaisella on oikeus, jopa velvollisuus päättää kenen seurassa haluaa olla. Mikäli elämäntavat, arvot ja kiinnostuksen kohteet eroaa täysin, niin miksi vaivautua. 

Se suojaa ihmistä monelta pahalta, kun ei ole tarvetta kuulua joukkoon. Ja tarvetta tulla hyväksytyksi muiden taholta. 

#26

Harjoittelusi kuulostaa nepsyautistin toiminnalta, ei ujon. Ujon ongelma on sisäinen kriittisyys ja ylitarkkaileva noloustulkinta alttius, ei non-verbaalisen viestinnän ongelmat. Kuten sanoin, autismi ja ujous menevät monilta kauniisti sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiseen otetaan kontakti nimenomaan siksi, että tämän tekemiset kiinnostaa ja niistä halutaan tietää.

Kyllä. Mutta ujoille se on vaikeaa ja siksi pitää harjoitella ja ottaa kontaktia myös muihin ihmisiin. Kun on harjoitellut, tuntee itsensä paremmin ja osaa ottaa kontaktia myös kiinnostaviin ihmisiin. Ei tarvitse anella muilta aloitetta.

Eipä koskaan kutsuttu nuorena diskoon juhlimaan muiden kanssa. 🥺

Montako kertaa itse kutsuit muita kanssasi juhlimaan?