Mietitkö ikinä sitä, että saatat käydä jossain paikassa viimeistä kertaa elämäsi aikana?

Muistan elävästi kun olin eronnut pitkäaikaisesta suhteesta jo vuotta aikaisemmin ja muuttanut Helsinkiin. Yhtenä päivänä näin bussin ikkunasta eksäni, joka asuu siis muualla. Jotenkin tiesin, että juuri se hetki oli viimeinen kerta ikinä kun näen hänet. 

USAsta kymmenennen kerran kotiin lähtiessä vuonna 2007 päätin etten koskaan enää sinne lähde ja mielessäni jätin sille maalle jäähyväiset.

Voimia ja toivottavasti pääset toteuttamaan unelmiasi vielä.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin toivon ettei tarvitse ensi viikon jälkeen ikinä enää mennä microsoftin datakeskustyömaalle!

Eikö se riipu sinusta?

Afrikkaan en mene enää.

Vierailija kirjoitti:

Afrikkaan en mene enää.

Sama, kerran kävin ja nyt olen todennut ettei enää kiinnosta koskaan sinne lähteä. Sama lähi-idän kanssa, kerran kävin Abu Dhabissa, mutta enää en aio ikinä tuohon maailman kolkkaan lähteä.

Mietin yleensä toisinpäin, että tämä ei välttämättä ole viimeinen kerta. Siksi yritän ottaa jotain oppia aina.

Useinkin. Aina ei ole ilmeistä milloin todella on viimeinen kerta. Mutta kyllä se käy mielessä silloin kun se on. Vanhat asunnot, työpaikat, huonot lomakohteet yms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan että venäjälle en lähde ikinä enää,tuli käytyä aika usein ennen.

Juu ei ole mitään hinkua, vaikka rauha laskeutuisi. Harmi toki, Pietari ja Viipuri hienoja paikkoja.

Ei hinkua ei, mutta jos siellä vielä joskus sodan/sotien loputtua on turvallista käydä, niin aion käydä.

 

 

Haluan nähdä Uralin vuoriston.

Saa nähdä, onnistuuko elinaikanani  🖤

En oikeastaan mieti sellaista. Koska turha on stressata asioita etukäteen. Koskaan ei tiedä elämästä mitää. Käyny lähellä kuolemaa jo monta kertaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mietin yleensä toisinpäin, että tämä ei välttämättä ole viimeinen kerta. Siksi yritän ottaa jotain oppia aina.

Tuolla ajattelulla minäkin menen. Se vie pois tiettyä surumielisyyttä, kun vaikka matkustaa.

Ajattelen, että voin halutessani tulla uudestaankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin yleensä toisinpäin, että tämä ei välttämättä ole viimeinen kerta. Siksi yritän ottaa jotain oppia aina.

Tuolla ajattelulla minäkin menen. Se vie pois tiettyä surumielisyyttä, kun vaikka matkustaa.

Ajattelen, että voin halutessani tulla uudestaankin.

ihan hyvä näkövinkkeli

Joo. Kun suhde viimeiseen kumppaniini oli alkanut rakoilla ja lähdimme viimeistä kertaa sinä syksynä veneellä hänen mökiltään saaresta, kävi mielessä ajatus, että olikohan tää viimeinen kertani tällä mökillä. Ja runsas pari kk sen jälkeen tämä tuli toteen, kun suhteemme päättyi.