Tekisi mieli kokeilla pääseekö 5 1/2-vuotias musiikkiopistoon.
Mutta onko siinä järkeä kun on menossa neurologille tutkimuksiin adhd-epäilyn takia? Lapsi kyllä rakastaa musiikkia ja tykkää tanssia sen tahdissa.
Kommentit (6)
Siinä oppii pitkäjänteisyyttä ja kurinalaisuutta (ja pakotat sen soittotunnille sit kans! Ihan oikeasti), saa onnistumisen elämyksiä ja oppii syy-seuraussuhteesta paljon (jos harjoittelet, onnistut; jos et, niin mokaat).
Addeilla on usein fyysinen suorittaminen helpompaa kuin tiedollinen. Mutta varaudu siihen, että harjoittelua vaaditaan paljon enemmän kuin muilta, sillä addit tuppaavat olemaan kömpelöitä.
t. adhd-diagnosoitu äiti
Musiikkiopistossa on pakko opiskella myös teoriaa ja opetus on muutenkin luonteeltaan ammattiin tähtäävää. Voi olla aika vaikeaa etenkin jos on yhtään vilkasta tyyppiä. Muuten musiikki on loistavaa terapiaa itse kullekin lapselle. Minä laittaisin johonkin musiikkikouluun, jossa on pelkkää soitonopetusta enemmän harrastusmielessä kuin ammatimielessä.
Näkee vähän että onko kiinnostusta tai lahjoja. Ehkä tulevaisuudessa haluaa aloittaa jonkun soittimen soittamisen.
Tai musiikkiopisto-sana niissä nimissä taitaa usein olla mukana
Asiaan. Siis jos lapsesi lahjakkuus on musiikin saralla, totta kai sitä kannattaa tukea. Tosin teoria-aineissa ja pitkäjänteisyydessä voi olla paljon työtä. Ainahan sitä voi kokeilla, miten homma sujuu.
asioihin, jotka kiinnostavat. Suosittelen pääsykokeisiin menoa, siellähän sitä näkee miten lapsi jaksaa keskittyä. Tuo ikä on ihan OK musiikkiharrastuksen aloittamiseen!
soittotunnit ja kävi samalla musiikkileikkikoulua. Moni muukin aloitti eskari-ikäisenä, useimmat ekaluokkalaisena Mielestäni tuo on hyvä ikä aloittaa.