Ydinperheen normi

Sukupuolinormit ovat usein seurausta talouden ohjailemasta kulttuurisesta sosialisaatiosta. Ydinperheeseen on mielellään kuuluttava osapuoli, joka omistautuu markkinoille. Nämä henkilöt ovat niitä, jotka tuottavat ja luovat talouskasvua. Heitä ylistetään heidän onnistuessaan, ja he saavat kunnioitusta,rahaa ja selkään taputtelua. Jos he eivät onnistu elättäjän roolissaan, heitä nöyryytetään ja katsotaan nenänvartta pitkin. Tämä rooli on historiallisesti annettu miehelle.

Ydinperheeseen tulee kuulua myös osapuoli, joka ilmaiseksi tai halvalla uusintaa työvoimaa kotona ja usein myös palkkatyössä, ilman että siihen oikeastaan on kunnolla aikaa tai resursseja. Heille kulttuuri sanelee, että vain ja ainoastaan tämä rooli tarjoaa elämälle merkityksen ja että heidän pitäisi olla onnellisia ja kiitollisia hoivatyön iloista. Jos hoivan antaminen tekee heidät onnettomiksi tai he eivät halua antaa sitä, heidät leimataan poikkeaviksi, pelottaviksi tai itsekkäiksi. Tämä rooli on tyypillisesti varattu naiselle.

Tuloksena on kaksi sanoin kuvaamatonta tragediaa: yhdeltä ryhmältä, usein miehiltä, riistetään hoiva ja kodin läheisyys, ja toista ryhmää, usein naisia, rangaistaan taloudellisesti ja heidän kodin ulkopuolisia pyrkimyksiään rajoitetaan. Molempiin rooleihin kuuluu omat hyvät ja huonot puolensa, omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja molemmat muodostavat arvoa.

Kuitenkin vain kodin piiriin kuuluva nähdään arvottomana, ja molemmat tragediat saavat alkunsa tästä lähtökohdasta. 

Emma Holten