Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla kehosuhde kunnossa? Rakastatko itseäsi?
22.09.2025 |
Hoidan kroppaani koska se on sairastunut diabeteksen esiasteeseen ruokavaliolla, jossa on ollut liikaa sokeria ja ultraprosessoitua ruokaa. Lihavuus on seurasta tietenkin tällaisesta toksisesta ruokavaliosta. Nyt haluan korjata tilanteen ja minusta on ihanaa syödä ravinteikasta ruokaa ilman minkäänlaisia höttöä. Olen myös liikkunut tässä puolen vuoden aikana paljon enemmän kuin muutamana aiempana vuonna.
Vyötärönn mitta on alle 100 cm nykyään, painoa on tippunut reilu 10 kiloa, vielä riittää tekemistä mutta suunta on oikea. Kehon koostumus on muuttunut hyvinkin.
Katselen itseäni peilistä myötätunnolla ja rakkaudella. Minusta näytän suloiselta vaikka kropassani on vielä paljon ylimääräistä. Kuitenkin se on ihana ja arvostan sitä kaikella tavalla. Onneksi minun ei tarvitse kenenkään hyväksyntää hakea enää, ei etenkään miesten, jotka ovat joskus vaurioittaneet ennestään vaurioitunutta kehosuhdettani. Tänäpäivänä saan olla turvassa itseni kanssa ja rakastaa itseäni ihan kaikella tavalla. Minusta on ihanaa nähdä itsensä näin tärkeänä ja täydellisenä, että haluaa pitää huolta ja suojella kuin ketä toista vain itselleen hyvin rakasta eläväistä.
💝 Rakastatko sinä itseäsi? Se on valtavan tärkeää sinun elämäsi kannalta.
Kommentit (13)
En oikein rakasta itseäni. Mutta en vihaa. Kehoni on ok, kun on terve. Ei kipuja ja sairauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaan kroppaani, olen normaalipainoinen mutta ruma ja rinnat on kehityshäiriöiset. Koitan opetella itsemyötätuntoa, sillä enhän minä voinut mitään näille geeneille, jotka satuin syntymässä saamaan. Ulkonäölläni ja siitä johtuvilla mielen haasteilla on kuitenkin ollut niin iso vaikutus elämääni, että kyllähän sitä väkisinkin miettii miten toisin asiat olisivat voineet mennä jos olisi saanut elää elämänsä vähän eri näköisessä kropassa.
En rakasta ällöttävän näköistä vartaloani yhtään, mutta terveys kiinnostaa kyllä, syön terveellisesti. Mutta nyt raskaana etenkin on kroppani niin ruma, etten sitä siedä nähdä vilaukseltakaan ja suihkussa iljettävää koskea itseeni. Pääasia kuitenkin olisi nyt, että tämä ruma keho saattaisi lapseni turvallisesti maailmaan.
Niin surullista, että toiset vihaavat kroppaansa niin paljon ja mistä se johtuukaan. Itse olen myös vihannut aiemmin. Meille ihan liikaa on syötetty lapsuudesta lähtien mielipuolisia ajatuksia millaisen kropan "tulisi" olla. Kuitenkaan en haluaisi enää, että kukaan ihailisi kroppaani sen vuoksi, että se on täydellinen. En tarvitse ulkopuolista hyväksyntää. Haluan, että minua rakastetaan kokonaisuutena, ihmisenä. Vain sellainen ihminen, jos puhutaan romanttisesta suhteesta saa koskea minuun, jos hän välittää minusta ihmisenä. Se on valtavan tärkeää kun ymmärtää miten aivopestyjä olemme sairaassa yhteiskunnassa, jossa ihmiset ovat hakeneet sairastumiseen saakka rakkautta ja hyväksyntää itsensä ulkopuolelta. Tämä ei kenenkään yksilön syy vaan sen, ettemme ole oppineet arvostamaan itseämme. Jokin kollektiivinen trauma tässä on taustalla.
-Aloittaja
En rakasta vaikken ole lihava tai no ehkä 2kg ylimääräistä. Mulla ei vaan ole tarpeeksi kurvikas vartalo enkä pidä nykyisestä ulkonäöstäni muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette?
32-vuotias.
-Aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hoikka, mutta mun vartalo on silti ruma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen mies joka rakastaa itseään
Hyvä! Arvostat siten varmasti myös muita.
En todellakaan. Olen tuhonnut kroppani ja haluan tappaa itseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies joka rakastaa itseään
Hyvä! Arvostat siten varmasti myös muita.
Vain sporttisia nuoria naisia.
Minulla on ylipainoa vielä 30 kilon edestä ja kroppa kyllä alkanut toimimaan hienosti kun ymmärsin korjata ruokavalioni rehellisesti ja jämäkästi. Rajat ovat rakkautta ja toimii ehdottomasti myös itseään kohtaan. Kuin lasta lempeydellä ja rakkaudella mutta terveiden rajojen kanssa kohtelisi.
Kaikki tämä myös toimii muihin riippuvuuksiin. Kun aloin kuuntelemaan, rakastamaan ja asettamaan rajoja itselleni niin lakkasin käyttämästä alkoholia tai tupakkaa selviytymiskeinona, lakkasin inhoamasta itseäni ja otin tosissani elämäni, että minun elämälläni on väliä ja voin alkaa rakastamaan itseäni. On ihanaa kun ottaa vastuun itsestään ja kuuntelee mitä todella tarvitsee.
-Aloittaja