Vaikeat alaiset
Muita esihenkilöitä paikalla? Mitkä teidän kokemukset alaisten työntekijätaidoista?
Vaihdoin samalla työnantajalla vetämään toista osastoa loppukesästä ja nyt itseäni alkanut kuormittamaan tilanne, kun kaksi suoraa esihenkilöalaista vain testaavat rajoja. Suolasivat edellisen esihenkilön siitä pois.
Väitetään vastaan asioista, joita linjaan. Kun kysyn ratkaisuehdotusta tietyt periaatteet säilyttäen, jäädään vaan jankuttaa omaa mielipidettä tuomatta mitään uutta pöytään. Virheen huomatessani, pyydän ystävällisesti, että voitko tarkistaa toimitetut luvut, koska X kohta ei mielestäni pidä paikkaansa. Miksi ei voi vaan sanoa, että ok mä katson läpi ja palaan? Tässäkin aletaan väittämään, että luvut on laskettu oikein. Tai jos pyydän esim. selvittää lisää asiaa, vastaus jonkilainen passiivisagressiivinen, et katson jos ehdin. Hermo ja luottamus heihin menee, kun perusasiat on vääntämistä. Asia kuin asia niin vastarintaa luvassa.
Tähän asti oon yrittänyt kannustavasti puhua ja painottaa yhteistyötä. Onnistuaksemme tarvitsen heitä ja he minua. Tarvitseeko tilanne vain aikaa vai mitä ravistelua? Jos isken kovaa kovaa vasten, tilanne saattaisi vain eskaloitua.
Kommentit (22)
Tuttua. Osalta puuttuu alaistaidot ihan kokonaan. Työpaikat ovat liian suojatyöpaikkoja, joissa voi änkyröidä mielikn määrin ilman pelkoa seurauksista. Alaiset voivat sanoa melkein mitä vaan päin naamaa, esihenkilönä on pysyttävä diplomaattisena. Turhauttavaa.
Vierailija kirjoitti:
MItäpä jos hölläät vähän? Kuulostaa siltä, että kuormitat alaisia kaikenlaisella kannustuspuheella tai pikkupomoilullasi, jos heitä se ei kiinnosta. Keskity olemaan enemmän työtoveri, kuin joku pinko pikkupomo. Käy vaikka joku esihenkilökurssi, niin ehkä saat jotain keinoja tilanteeseesi ja enemmän itseluottamusta. Tärkeintä ei ole juosta työntekijän perässä, vaan tähdätä joukkueena maaliin. Joskus pitää olla vähän älykkyyttä siinä, miten saa työntekijän motivoitua.
Tai työntekijä voisi vaan tehdä työnsä ja korjata virheensä ilman sen kummempia mutinoita ja ilman ylimääräistä motivointia palkan lisäksi. Esihenkilön ei pitäisi joutua olemaan psykologi, ajatustenlukija ja pään silittelijä.
Siksi hallitusksen pitäisi saada eteenpäin irtisanomissuojan heikentäminen. Jotta työteko mahdollistuisi ja saisi riidankylväjät pois.
Esihenkilönä tehtäväsi on edistää yksikkösi toimintaa ja järjestää työntekijöille mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin. Aloituksesi ikävä kyllä kuulostaa siltä, että olet kuormittamassa työntekijöille sellaisia asioita, jotka eivät millään ilmeisellä tavalla tue heidän työntekoaan.
Ehkä sinulle tekisi hyvää miettiä mikä yksikkönne toiminnan todellinen tarkoitus on, ja virittää tekemisesi sen mukaan. Toimialastenne riippumatta sen verran voin varmasti sanoa, että teidän todellinen tarkoituksenne ei ole ylläpitää jäykkää hierarkiaa, vaan tehdä fiksusti substanssityötänne.
Jos muutoksia tarvitaan, ne on syytä koettaa viedä läpi keskustelemalla ja perustellen. Ja useinmiten juuri niillä änkyröillä on perustellummat näkemykset työstä kuin jees-miehillä ja naisilla.
Älä dissaa osaavia alaisiasi, vaan opi heiltä.
Aivan sama, mitä teet, vika on johdossa.
Jos puuttuu, se on kyykyttämistä ja kiusaamista.
jos et puutu, tästäkin huuto ja haloo. Kollegat raivostuu.
Joskus kysyin sotealalla olevilta ihan vilpittömästi (olen itse IT-alalla, joten en tiedä), että mitä sille mystiselle johtamiselle pitäisi tehdä, että se olisi hyvää. Sain vain vastaukseksi vittuilua, nönnöttelyä ja alapeukkuja. Kukaan ei sanonut mitään konkreettista.
Hakeutuisivat itse johtajaksi, voisivat oppia jotakin.
Kuulostaa että työpaikkasi on aikuisten päiväkoti
Jos esimies onnistuu hankkimaan alaisen kunnioituksen jollakin keinolla, tilanne muuttuu hetkessä.
Jos se ei onnistu, kannattaa tehdä omat rajat selviksi ja kertoa sanktiot niiden rikkomisesta. Mutta nykyhommissa alaisten osaamista on syytä kunnioittaa, siten että ne keskinkertaisetkin kokevat itsensä tärkeiksi.
Olet ilmiselvästi julkisella.
Tuossa tapauksessa otat työntekijöiden laskemat luvut iloisena vastaan ja annat mennä väärinä eteenpäin. Kun sitten kosahtaa jossain niin syytät alaista huolimattomuudesta, pistät varoituksen ja kolmannesta pihalle.
Reilu ja mukava esimies = reilut ja mukavat alaiset. Ihan mahdollinen yhtälö. Kokeile joskus.
Tuo on totta varmaan edelleen, ettei työpaikoilla puhuta hyvistä alaistaidoista, mutta esihenkilöiltä vaaditaan Jeesus-tason osaamista.
Vielä työelämässä ollessani otin joskus kokouksessa esille hyvien alaistaitojen käsitteen. Sellainen kauhistuttaa ihmisiä, kun alaistaidoista jotkut pitävät parhaana osaamisena selkäänpuukotusta. En ollut esihenkilö, mutta alani opinnoissa käsiteltiin tätäkin asiaa.
Työelämässä voi osoittaa hyviä alaistaitoja olemalla haukkumatta esihenkilöitä selän takana sekä keskusteluissa ja kokouksissa tukemalla heitä esim. kiittämällä hyvästä toiminnasta kinkkisissä tilanteissa silloin, kun kiitos on todella paikallaan. Sellaista kannustusta he saavat liian harvoin, mutta valitusta valituksen päälle sataa. Vaikka valituksen aihe saattaa olla mikä tahansa esihenkilöstä riippumaton asia, on varmasti raskasta olla voittopuolisesti likasangon roolissa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa että työpaikkasi on aikuisten päiväkoti
Tai pikemminkin kuulostaa siltä, että aloitaja suhtautuu työpaikkaansa niin kuin se olisi aikuisten päiväkoti. Se heijastuu työntekijöiden suhtautumiseen häneen, ja työyhteisön ilmapiiristä muodostuu todellisuudessakin sen kaltainen.
Suhtaudu työntekijöihisi sellaisina kuin he ovat: ammattilaisina jotka osaavat asiansa. Ja jos joku tarvitsee tukea, järjestä sitä. Perustele tekemisesti, ensin itsellesi, sitten työntekijöillesi.
Vanha kysymys on ollut, että mitä Jeesus tekisi tilanteessasi? Jeesuksen johtamisperiaatteista voi ainakin sen verran sanoa, että hän pesi opetuslastensa jalat. Vaikka oli ylivertainen auktoriteetti omiensa keskuudessa. Siitä voisi itse kukin pienempikin pomo ottaa oppia. Arvosta alaisiasi, niin he arvostavat sinua.
Vierailija kirjoitti:
Reilu ja mukava esimies = reilut ja mukavat alaiset. Ihan mahdollinen yhtälö. Kokeile joskus.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Reilu ja mukava esimies = reilut ja mukavat alaiset. Ihan mahdollinen yhtälö. Kokeile joskus.
Ihan noin se ei kyllä läheskään aina mene, valitettavasti. Kokeilin tuota aikani. Koulutetumman väen kanssa toimii, mutta mitä operatiivisempaa väkeä on, sitä vähemmän tuo toimii.
AP on selvästi nainen, mistäpä sen voi päätellä, mm. seuraavista sanoista ja lausahduksista
-väitetään asioista, joita linjaan => lue, haluan päättää, koska voin, mutta minua ei kiinnosta onko linjaus järkevä.
-jäädään jankuttaa omaa mielipidettä => lue, vain minun mielipiteilläni on väliä, koska päätän, koska voin, ei väliä olenko oikeassa
-virheen huomatessani, pyydän että voisitko tarkistaa => lue, keskityn virheiden kaiveluun ja saivarteluun, iloitsen, kun saan ikävän alaiseni kiinni jostain virheestä ja voin osoittaa hänelle, kuinka huono työntekijä hän on.
-hermo ja luotamus menee, kun perusasiat on vääntämmistä => lue, Yritän pakolla saada läpi uusia hienoja päätöksiäni, mutta alaiset eivät tottele. En välitä, ovatko päätökseni työntekijän kannalta järjeviä.
Tässäpä oikein oppikirja siitä, miten naispuolinen esihenkilö suhtautuu alaisiinsa kuin aviomieheen. Nalkutetaan, jänkytetään, nähdään toisen mielipide vain jankuttamisena ja vääntämisenä. Onko AP mieleesi tullut, että alaisesi ovat ehkä olleet pitkään työssään ja osaavat asiansa ammattilaisina? Käyttäisit heidän asiantuntijuuttaan hyödyksesi, pääsisit itseki vähemmällä ja voisit keskittyä omiin tehtäviisi alaisten nyppimisen sijaan. Veikkaan, että olet aika nuori esihenkilö, ikäsi on ehkä haarukassa 32-35 vuotta. Osuiko oikeaan?
Onko sinulla kaksi korvaa ja yksi suu ja olet käyttänyt niitä niiden suhteessa eli kuunnellut enemmän kuin puhunut? Minusta kuulostaa siltä, etteivät tule kuulluksi ja siksi suhtautuvat sinuun negatiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
AP on selvästi nainen, mistäpä sen voi päätellä, mm. seuraavista sanoista ja lausahduksista
-väitetään asioista, joita linjaan => lue, haluan päättää, koska voin, mutta minua ei kiinnosta onko linjaus järkevä.
-jäädään jankuttaa omaa mielipidettä => lue, vain minun mielipiteilläni on väliä, koska päätän, koska voin, ei väliä olenko oikeassa
-virheen huomatessani, pyydän että voisitko tarkistaa => lue, keskityn virheiden kaiveluun ja saivarteluun, iloitsen, kun saan ikävän alaiseni kiinni jostain virheestä ja voin osoittaa hänelle, kuinka huono työntekijä hän on.
-hermo ja luotamus menee, kun perusasiat on vääntämmistä => lue, Yritän pakolla saada läpi uusia hienoja päätöksiäni, mutta alaiset eivät tottele. En välitä, ovatko päätökseni työntekijän kannalta järjeviä.
Tässäpä oikein oppikirja siitä, miten naispuolinen esihenkilö suhtau
Kuvailit juuri esihenkilöni ja hän on 61-vuotias mies! Hän on sanonut jopa, että suu kiinni, en jaksa kuunnella sinua.
Vierailija kirjoitti:
AP on selvästi nainen, mistäpä sen voi päätellä, mm. seuraavista sanoista ja lausahduksista
-väitetään asioista, joita linjaan => lue, haluan päättää, koska voin, mutta minua ei kiinnosta onko linjaus järkevä.
-jäädään jankuttaa omaa mielipidettä => lue, vain minun mielipiteilläni on väliä, koska päätän, koska voin, ei väliä olenko oikeassa
-virheen huomatessani, pyydän että voisitko tarkistaa => lue, keskityn virheiden kaiveluun ja saivarteluun, iloitsen, kun saan ikävän alaiseni kiinni jostain virheestä ja voin osoittaa hänelle, kuinka huono työntekijä hän on.
-hermo ja luotamus menee, kun perusasiat on vääntämmistä => lue, Yritän pakolla saada läpi uusia hienoja päätöksiäni, mutta alaiset eivät tottele. En välitä, ovatko päätökseni työntekijän kannalta järjeviä.
Tässäpä oikein oppikirja siitä, miten naispuolinen esihenkilö suhtau
Voi luoja. Näiden psykologien kanssa sitten pitää työelämänsä elää.
Et voi johtajana olla yksinvaltias, joka yksinään linjaa asioita. Sillä tavalla saat osaksesi vain vastustusta. Jos haluat, että linjauksiin sitoudutaan, niin linjaukset pitää tehdä yhdessä näiden eismieslaisten kanssa. Kokoa heistä tiimi, ja luokaa yhdessä linjaukset. Kannusta heitä tekmään omissa työyksiköissään samalla tavalla, niin suorittava henkilsötökin sitoutuu samoihin linjauksiin.
Opettele myös viestimään paremmin ja luomaan rennompaa ilmapiiriä. Jos tokaiset että tuo on laskettu väärin, se tuntuu syyttelyltä. Henkilö on varmasti hyvässä uskossa omasta mielestään laskenut oikein ja siksi luonnollisesti puolustautuu. Puhukaa virheistä ja siitä, että saa mokata ja oppia virheistä. Ehkä silloin tulee uskallusta itsereflektioon ja omien virheiden myöntäminen tulee helpommaksi. Tai ota tuo seuraavan tyhypäivän aiheeksi.
Esimiehenä uudessa tehtävässä alat nollasta.
Jos työskentelet asiantuntijaorganisaatiossa alaisten kanssa on tärkeää pitää puhe, jossa kerrot pääpiirteet johtamistavastasi, työn teon tavoista ja mitä odotat alaisiltasi, esim. käytöksestä alkaen, jos tarpeellista.
Kerrot myös mitä arvostat ja mikä on ajan hukkaa.
Lopuksi kysyt onko kysyttävää ja ymmärtävätkö ja hyväksyvätkö kaikki edellä esitetyn. Nyt on aika kertoa.
Sanot, että moite/teilaus ei auta, vaan palautteelta odotat toisenlaisen mallin tueksi esitettyjä perusteluja sen hyödyistä ja toteuttamiskelpoisia ideoita.
MItäpä jos hölläät vähän? Kuulostaa siltä, että kuormitat alaisia kaikenlaisella kannustuspuheella tai pikkupomoilullasi, jos heitä se ei kiinnosta. Keskity olemaan enemmän työtoveri, kuin joku pinko pikkupomo. Käy vaikka joku esihenkilökurssi, niin ehkä saat jotain keinoja tilanteeseesi ja enemmän itseluottamusta. Tärkeintä ei ole juosta työntekijän perässä, vaan tähdätä joukkueena maaliin. Joskus pitää olla vähän älykkyyttä siinä, miten saa työntekijän motivoitua.