Suomalaisessa demokratiassa kansalaisille kerrotaan, että valta kuuluu kansalle ja eduskunta säätää lait. Mutta kuka todella ohjaa päätöks

Suomalaisessa demokratiassa kansalaisille kerrotaan, että valta kuuluu kansalle ja eduskunta säätää lait. Mutta kuka todella ohjaa päätöksiä, kun kampanjabudjetit ovat rajallisia ja poliitikot tarvitsevat rahoitusta? Yksi suomalainen nimi nousee ylitse muiden: Chaim Poju Zabludowicz

Hän ei ole poliitikko, mutta hänen varallisuutensa ja verkostonsa ulottuvat suoraan vallan ytimeen niin Suomessa, Britanniassa, kuin Israelissakin. Kysymys kuuluukin, kuinka paljon yhdellä miljardöörillä voi olla sanavaltaa politiikan sisällöstä?

Rahan jäljet Stubbiin ja Valtoseen

Vuonna 2014 Poju Zabludowicz lahjoitti Alexander Stubbin EU-vaalikampanjaan noin 8 000 euroa (ESS). Pian tämän jälkeen Stubb nousi pääministeriksi. Virallinen selitys on, että kyse oli avoimesta vaalirahoituksesta, mutta tutkiva journalisti joutuu kysymään: miksi miljardööri, jolla ei ole tarvetta suomalaiselle passille tai verotukselle, halusi sijoittaa juuri Stubbihin?

Vuonna 2023 hänen rahansa päätyivät Elina Valtosen jättimäiseen vaalikampanjaan, jonka budjetti oli noin 137 000 euroa. Lahjoitus on kirjattu virallisiin raportteihin, mutta sen poliittinen merkitys jää arvioitavaksi. Miksi Israel-myönteinen miljardööri rahoittaa poliitikkoa, joka sitten saa johtaa Suomen ulkopolitiikkaa keskellä historiallista Nato-jäsenyyden aikaa?

Onko kyse vain hyväntahtoisuudesta vai tietoisesta sijoituksesta tulevaisuuden poliittisiin päätöksiin?

BICOM ja Iso-Britannian poliittinen kenttä

Suomi ei ole ainoa maa, jossa Zabludowicz käyttää varallisuuttaan politiikan suuntaamiseen. Hän oli mukana perustamassa BICOM:ia, Britannian vaikutusvaltaisinta pro-Israel-lobbausjärjestöä. Sen kautta hän on päässyt brittien poliittisten päättäjien lähipiiriin ja vaikuttanut siihen, mitä medioissa ja parlamentissa sanotaan Lähi-idästä.

Lahjoitukset konservatiivipuolueelle ja pääministeri David Cameronin kampanjalle avaavat kysymyksen: kuinka paljon poliittisia päätöksiä voi ostaa rahoittamalla oikeita kampanjoita?

Iso-Britanniassa BICOM:n roolia on arvioitu kriittisesti, mutta Suomessa keskustelua ei ole juuri käyty. Miksi? Ehkä siksi, että Zabludowicz on onnistunut pitämään profiilinsa matalana, vaikka hänen nimensä mainitaan usein kansainvälisissä yhteyksissä Netanjahuun ja Israelin politiikkaan.

Suhteet Netanjahuun sattumaa vai tietoista verkostoitumista?

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ollut poliisitutkintojen kohteena, joissa selvitettiin lahjoja ja etuja. Zabludowiczin nimi on noussut esiin todistajanroolissa. Hän ei ole saanut syytteitä, mutta se, että hänen nimensä kytkeytyy toistuvasti maailmanpolitiikan huipulla tapahtuneisiin skandaaleihin, kertoo jotain: hän on tarpeeksi lähellä, jotta poliisi kysyy häneltä.

Kysymys kuuluu: kuinka paljon suomalainen miljardööri on ollut mukana Israelin sisäpiirissä vaikuttamassa päätöksiin, joilla on globaaleja seurauksia?

Valtaa ilman vaaleja

Kun mm. vaalirahoituksen jälkiä seurataan, kuva kirkastuu. Poju Zabludowicz on henkilö, joka käyttää rahaa juuri oikeaan aikaan ja oikeille ihmisille. Suomessa se on tarkoittanut lahjoituksia Stubbin ja Valtosen kaltaisille poliitikoille, ulkomailla kokonaisia lobbausjärjestöjä ja pääsyä pääministerien lähipiiriin.

Hän ei tarvitse vaaleja, hän ei tarvitse puolueen jäsenkirjaa. Hänen valtansa perustuu varallisuuteen ja varallisuus ostaa ovet auki sinne, minne tavallisen poliitikon ei ole asiaa ilman tukijoita.

Kun suomalaiset uskovat, että demokratia on äänestäjän käsissä, todellisuus voi olla toinen. Yksi miljardööri voi vaikuttaa enemmän, kuin kokonainen puolue.