Kertokaa joku siedettävä tutustumistehtävä koulussa tai työpaikalla?

Vanha kunnon perinteinen huutojako. Kaksi kapteenia valitsee itselleen joukkueet. Kaikilla on hassunhauskaa. 

Ryhmässä oli aikuisia miehiä, jotka jollakin tavalla tunsivat tai ainakin tiesivät toisensa. Tehtävänä oli haastatella toista ja kertoa sitten toisesta, ei itsestään. Ihan järkeviä esittelyjä, kun kysymyksiä oli mm. jostakin kotikylän rakennuksesta.

Mieleen on jääneet positiivisessa tai neutraalissa sävyssä semmoiset, joissa on järjestäydytty tilaan tai riviin syntymäpaikkakunnan mukaan. Joko kuvitteelliselle kartalle asettautumalla tai aakkosjärjestykseen paikkakuntien mukaan. Siinä pääsee vähän liikkumaan, ja syntymäpaikka on melko neutraali ja mielikuvitusta vaatimaton tieto kertoa itsestään. Tämä luultavasti toimii parhaiten pk-seudulla tai muussa kasvukeskuksessa, jossa ihmisellä on todennäköisemmin eri synnyinseudut kuin pikkupaikkakunnalla. Siitä voi sitten halukkaat herättää keskustelua hitaista hämäläisistä ja kieroista savolaisista tai tehdä tikusta asiaa, kun mummo asuu samalla paikkakunnalla.

MIKSI tarvitaan tutustumisleikkejä? Kyllä aikuiset ihmiset osaavat tutustua omaehtoisestikin. Jokainen kertoo nimensä ja sitten mennään asiaan.

Esittelykierros, missä jokainen kertoo nimensä ja asemansa/tehtävänsä työpaikalla. Tai jos tehtävän kertominen ei ole tarpeellista, pelkkä nimi riittää. Tai jos pitää ehdottomasti olla joku hassunhauska tutustumisjuttu, jokainen kertoo nimensä lisäksi jonkun vapaavalintaisen yksityiskohdan itsestään. Tyyliin "olen kotoisin Rovaniemeltä", "tykkään livemusiikista", "kävin viikonloppuna sienessä", "lempivärini on fuksia", "olen vasenkätinen" jne. Siinä jokainen voi valita kuinka paljon tai vähän paljastaa muille itsestään.

Jos on pieni tai pienehkö porukka, niin nopea esittelykierros ohjeistettuna sen mukaan, mikä on tilaisuudessa oleellista. Se voi olla pelkkä nimi tai etunimi. Työjutuissa ehkä jokin rooli, harrastuksissa ehkä lyhyesti tausta sen asian parissa ja kursseilla mahdollisesti, mitä odotuksia tai toiveita on kurssin suhteen, tai miksi on mukana. Ei mitään leikkejä. Korkeintaan jokin esine voi kiertää ja siitä tietää, kenen vuoro on. Ei tarvitse miettiä, joko edellinen lopetti.

Isommassa porukassa pelkät nimet tai nimenhuuto. Nimikyltit on hyvä, koska ei niitä kukaan kuitenkaan kerran sanottuna muista. Jos pitää enemmän tutustua ja rikkoa jäätä, niin vetäjä jakaa satunnaisiin 4-6 hengen ryhmiin (ei niin, että porukka itse valitsee omat kaverit) ja sitten on joukkueina tietovisa tai jokin muu pikku kisa, missä ei nolata ketään. Voisi olla se bingokin, mutta joukkueina, niin että sen jutun saa ruksata, jos siinä joukkueessa on kyseinen asia, ja kuten oikeassa bingossa, ruksataan vasta sitten kun asiaa kysytään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, jossa jaetaan nimellä varustettu lappu jokaisesta osallistujasta. Kaikki kirjoittavat tähän jonkun (positiivisen) asian kys. henkilöstä. Jos ei ollenkaan olla tuttuja, niin se voi olla vaikka "ihana paita!" tai "vaikutat mukavalta". Lopuksi kaikki lukevat omasta lapusta kommentit ääneen.

Tämä on toiminut parissa tilaisuudessa, joissa osallistujia on ollut n. 10, osa ennestään tuttuja ja osa tuntemattomia keskenään. Kaikille jää hyvä mieli kun saa positiivisia kommentteja itsestään.

EI. Ei todellakaan. Olin itse aikoinaan kerran tuollaisessa, ja se ei ollut ollenkaan kiva juttu, kun siellä luki sitten pariin kertaan "hiljainen". WTF?! Positiivinen? Haista sanonko mikä! Ja varsinkin vieraat ihmiset ei voi mitenkää  keksiä tai saada mitään oikeasti positiivisi vastauksia, joista tulisi hyväkin mieli. Ja sitten jos siellä seassa on tuttuja keskenään, niin a

Tää on kyllä ihan älytön tuntemattomien kesken. Aika tympeä tutussakin porukassa, mutta vielä jotenkin menettelee. Mitä keksit sille tyypille ketä et oikeasti voi sietää?

Kaikkein pahin, jos ne vielä pitäisi lukea ääneen. Yhtä noloa sille, jota on kehuttu esim. kauniiksi kuin sille, jolle on keksitty väkinäinen "varmaan mukava". 

Yhdessä oikeasti hyvässä porukassa oli yhden jutun osana vähän tämmöinen ja siinä se toimi. Mutta ei niitä silloinkaan luettu ääneen. 

Ei tällaista ole.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa sekin, että kaikki eivät halua kertoa henkilökohtaisista asioistaan.

Aina voi valehdella.

Jokainen kertoo lyhyesti itsestään (max 1 min). Ja kaikki pitävät ensimmäiset 2 viikkoa nimilappua näkyvillä.

Yhteiset viholliset yhdistävät ihmisiä. Eli vetäjä käyttäytyköön todella vttumaisesti, epäjohdonmukaisesti ja epäreilusti. Porukka ryhmäytyy heti seuraavalla tauolla, kun kaikki päivittelevät sikamaista ryhmänvetäjää.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen kertoo lyhyesti itsestään (max 1 min). Ja kaikki pitävät ensimmäiset 2 viikkoa nimilappua näkyvillä.

Minuutti on ihan perkeleen pitkä aika kun ei osaa tai halua sanoa mitään.

Ei niitä ole. Kannattaa aina valehdella.

Pikku keskustelu vierustoverin kanssa ja kumpikin esittelee toisensa tämän keskustelun perusteella

Vierailija kirjoitti:

Pikku keskustelu vierustoverin kanssa ja kumpikin esittelee toisensa tämän keskustelun perusteella

Vielä pahempi kuin esitellä itse itsensä.

En osallistu koskaan tällaisiin. Ryhmäpaineella tai nolaamisyrityksellä ei minua taivuteta. Sanon vain että hei, en osallistu tällaisiin leikkeihin, olen 45 vuotias ja saan jo ihan itse päättää. Samalla esittelen itseni, kuka olen jne, ja sanon että jos on muita jotka eivät aio osallistua niin voisimme mennä siksi aikaa vaikka kahville.

15 minuutin esittely/pitchaus ruotsin kielellä on sellainen jossa jää murtuu ja kaikille tulee hyvä mieli. Luonnollisesti tästä ei voi luikerella pois vaan se on pakko, koska ruotsi on virallinen kieli.

Vierailija kirjoitti:

15 minuutin esittely/pitchaus ruotsin kielellä on sellainen jossa jää murtuu ja kaikille tulee hyvä mieli. Luonnollisesti tästä ei voi luikerella pois vaan se on pakko, koska ruotsi on virallinen kieli.

Joo ja tämän voisi videoidakin, niin on jotain mukavaa muisteltavaa tulevilla tyhy-päivillä.

Tässä samalla sivulla on aloitus "Oletko akateeminen pelle?" Kun näitä tutustumisleikkejä ja ryhmäyttämisiä on joutunut kärsimään, mieleen hiipii epäilys myönteisestä vastauksesta...

Jaetaan ryhmä pareihin, sitten 5 min. keskustelua ja lopuksi parit esittelevät toinen toisensa koko ryhmälle.