Haluaisin todella palata takaisin työelämään.

Pienempikin kuukausipalkka kelpaisi, kunhan ei tarvitsisi olla kotona. Kun parisuhde on muuttunut kämppäkaverisuhteeksi, elämä saman katon alla vaimon kanssa on entistä yksinäisempää eikä hetken rauhaa löydy. Kun minulla vielä oli työpaikka, saatoin maanantaista perjantaihin lähteä aamuisin hyvillä mielin töihin. Silloin olin vielä pikkujohtaja, ja osastolla oli minun lisäkseni pelkkiä naisia, useampi heistä oli sinkku ja yli kymmenen vuotta minua nuorempi. Lounastauolla vaihdettiin muutama sana, iltapäivällä saattoi ottaa nokoset, opetella salaa ajokortin teoriakokeen asioita ja käydä vessassa rauhassa. Työpäivä kului sillä tavalla oikein mukavasti. Nyt kun olen jäänyt varhaiseläkkeelle ja vietän päivät vaimon kanssa saman katon alla, en kertakaikkiaan kestä enää.