Voiko hormonikorvaushoito viedä tunteet?

Ennen hormonikorvaushoitoa (eli estrogeeni-geeli ja pillerinä keltarauhashormoni) tunteeni olivat yhtä vuoristorataa kuin teininä. Ärsytyskynnys oli olematon, kaikki ihmiset raivostuttivat, kiukutti, itkin kaikelle mahdolliselle, olin ylitunteellinen ja yliempaattinen kaikille, jopa kuvitteellisille sarjoille ja leffoille, tunsin alakuloa ja masennustakin. Oli unettomuutta, painonnousua, hiukset lähti päästä, alapää kuiva, verenpaine nousi, kuumia aaltoja enkä pystynyt nukkumaan. Siis kaikki mahdollinen oire, joka tulee estrogeenin vähyydestä. Menkat vielä siis tulevat eli olen vasta esivaihdevuosissa.

Noh, nyt en tunne mitään. Mikään ei liikuta, ei kosketa, en tunne empatiaa, en surua, en tuskaa, en mitään, vaikka pommi räjähtäisi vieressä, hiukseni vain hulmuaisivat hetken ilmeenikään värähtämättä.

Johtuuko tämä näistä hormoneista, mitä vedän? Vai mitä on tapahtunut?

Hormonikorvaushoitohan on samaa kamaa kuin naisten e-pillerit, onko e-pillereissä tämmöistä havattu myös?