Mieheni koko olemassaolo on yksi loputon ääntelyn viidakko!! En jaksa!!

Ota lopputili. Muuta maalle. Ehkäpä mökkiin. Metsään. Älä,juo älä tapaa ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ne sun miehen lättäjalat joku erityinen ongelma ? Minä sain omani pitkän maanittelun jälkeen hankkimaan tukipohjalliset. Sovittiin, että pitää niitä sisätossuissakin kotona. Ja ei sitten ole lättäjalan läpsyttelyä enää kuulunut. 

Mun miehellä kans lättäjalat ja mä niin samaistun tohon raivostuttavaan läpsyttämiseen. 😂

Ramppaa öisin vessassa *läps läps läps*. Herään siihen joka kerta. 

 

On siinä jumalauta naisilla ongelmat. Miehen lättäjalat. Olisitte aikanaan valinneet toisin ja jonkun vauvajalkaisen hippiäisen kanssa menneet yhteen. 

 

Mulla on myös lättäjalat, nillä voi myös kävellä hiljaa. Ei niitä tarvitse läpsyttää lattiaan. Me naiset osaamme tämän. Mies menee yöllä vessaan läps, läps. Niistää nenää siis nenästä truutataan ulos kaikki mitä tulee, trööt, trööt. Vetää vessan tietty kansi auki. Kaikki ovet pitää paiskoa myös.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies alkanut viisissäkymmenissä pitämään ihme "ai-jai" äännähdyksen joka ilta ennen kuin istahtaa sohvalle. Ei kuulemma satu minnekään mutta joka ilta todettava että AI JAI. Käsittämätöntä. 

Olin työkaverin kanssa seminaarissa, lähempänä 6kymppiä oleva hyväkuntoinen nainen. Hoki koko ajan tota AI JAI jos ei muuten ollut äänessä ihan koko ajan. Pää oli hajota.

Nykyiset työkaverit on onneksi hiljaista porukkaa. Tai puhutaan kyllä paljonkin, mutta ei ole sellaista turhaa meteliä. Aiemmin oli tiimissä sellainen vanhempi nainen, joka piti jatkuvasti jotain ääntä. Jos ei kuulunut jatkuvaa puhetta, niin sitten alkoi kuulua huokailua, rykimistä, nenän niiskutusta, sellaista ärsyttävää hyminää ja vihon viimeisenä alkoi hyräilemään, jos ei muuta keksinyt.

En ole vielä keksinyt, että mikä vaivaa ihmistä, jonka täytyy jatkuvalla ääntelyllä ilmaista maailmalle joka sekunti, että on olemassa. Ihan hemmetin ärsyttävää se kyllä on. Ihana rauha oli aina töissä, kun tuo ei ollut paikalla. Silloin meni iloisena töihin. Jatkuva meteli kuormittaa.

Up!

Noin miehille käy, kun ne tulee setäikään. Mallinhan he ovat saaneet jo kotoaan, siellä isä ja mahdolliset veljet ovat toimineet täsmälleen samalla tavalla, eikä siihen ole puututtu. Tuo on sitä itsekkyyttä pahimmillaan.

RöhRöh🐽

Mun isovanhemmat kommentoi toistensa syömisääniä ärsyyntyneenä, mutta olivat kuitenkin joku melkein 70v naimisissa. Että kaipa se on yleistä että toinen alkaa ajan saatossa ärsyttää. Sitten pitää vaihtaa aina tasaisin väliajoin kumppanka, tai yrittää suhtautua toisin.

MIKSI OLET PARISUHTEESSA? Päästä mies vapaaksi yliherkkyydestäsi. 

Olet sairas AP

Ihmiset on erilaisia. Joidenkin hermosto rauhoittuu jalkaa vispaamalla, toiset puhuvat itsekseen voidakseen ajatella tehokkaammin, on myös erilaisia maneereja joita ei välttämättä edes itse huomaa. On myös eroja siinä miten "tietoinen" itsestään kukin on, jotkut ovat hyvinkin tarkkoja etteivät päästele mitään ääniä ulospäin ja toiset eivät edes huomaa ähkivänsä tai kröhivänsä.

Sellaista se on.

Minusta kuulostaa siltä, että ap: vaihdevuodet on alkamassa ja silloin toisessa ärsyttää kaikki.
Kun kymmenen vuotta jaksatte niin helpottaa. Tai sitten naiselle estrogeenia, sekin auttaa kestämään.

Tämä pätee jos /kun pariskunta on saman ikäistä jolloin mieskin on andropaussissa, ja silloin nuo ukot vaan rupee ähisemään ja muukin ääntely lisääntyy. 

Siis hetkinen, kuka sinut pakottaa olemaan hänen kanssaan? Miksi ihmeessä olet sellaisen ihmisen kanssa, jota et jaksa ja siedä? Etkö selviä tai uskalla olla yksin? Vain totaali luuserit jumittaa suhteissa, joissa valittavat puolisoistaan.

Mulla on misofonia eli tietyt äänet ärsyttää. Käytän esim miehen syödessä vastamelukuulokkeita. Kaikkein raivostuttavin ääni on hänen sipsien syömisessä aiheutuvat äänet tai kun imeskelee jotain pastillia. Mutta näihin on auttanut ne vastamelukuulokkeet! Mun tytöllä on paljon pahempi misofonia, hän ei voi koskaan asua kenenkään miehen kanssa, se ajaisi hänet raivon partaalle. 

Ihmisillä on tapana päästellä erilaisia ääniä. Oletko tullut nyt yllättäen aistiyliherkäksi, jos tuollaiset normaaliin elämään kuuluvat äänet häiritsevät?  Vai oletko vain kyllästynyt mieheesi? 

Kerran kuulin naisesta, jonka ei ketänyt, kun miehensä yski, aivasteli tai tälle tuli hikka. Oletkohan sinä ap yliherrä myös näille äänille? Röyhtäilystä ja piereskelystä nyt puhumattakaan.

Voi teitä typerät naiset, kuinka te voitte haukkua rakasta miestänne. 

Eikö nämä rakkaat vaimot tajua, että kuinka paljon miestänne ärsyttää vaimoissaan monikin asia.

Mutta miehet on  sen verran fiksuja, että eivät huutelisi vaimoistaan niitä asioita ei  ainakaan keskustelu palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin mun veli! Oli jo lapsena tuollainen ihme kolkkaaja ja polkkaaja. Mikään syöminen - edes purkan! - ei onnistu ilman ähmnähmnämnää-paskaääntelyä. Syödään suu auki niin että kitapurje näkyy ja huulien välissä venyy sylkisäikeitä. Vessassa kustalorruuttaa suoraan veteen, paska putoaa kilometrin korkeudesta POLSKIS.

Tämän kaiken päälle paukuttaa ovia, kaappeja, esineet putoaa kädestä laatikoihin ja pöydänkansiin. Yölläkään ei kiinnosta olla hiljaa, vaan vessareissulla kustaan, yskitään ja virutetaan koko talo hereille. Pierut elefantin kärsän töräyksiä ja päälle paskahihitys vaikka ikää jo päälle 30v.

Ja on tosiaan kertaluontoisesti jo avioeronnut ja sen jälkeinenkin tyttöystävä jätti, silti ei opi. Ei naiset jaksa tämmöistä.

Heh! Tässä sisarrakkautta parhaimmillaan. Kuullostaa kateellisen vanhanpiian kitinältä. Eihän veljesi ole voittanut lotossa, eikä ole jakanut osuutta sulle?

Olin yksi päivä ulkokuntosalilla ja viereen sattui tällainen ähkijä treenaaja. En oikeasti ymmärrä miten yksi keski-ikäinen ukko voi saada niin paljon aikaan ähinää ja puhinaa pelkän painojen nostelun avulla. ÄÄÄÄH ÄÄÄÄH ÖÖÖÖH RÄÄÄÄH RÖÖÖÖH ÖÖÖÖRHHH...

argh

Itse saan ne painot nosteltua ilmankin ääntelyä. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo on eron ensikaikua kun toisen olemus ja läsnäolo alkaa ärsyttää. Teillä ei ole hirveästi rakkautta jäljellä jos kumppanistasi on ekana mielessä miten sen jokainen äännähdys saa sinut raivon partaalle.

Vertailun vuoksi: oma kissani höpöttää ja häslää taukoamatta mutta sen jutteluu tekee mieli vain vastata tai seurata mitä se suloinen pörröpää on taas keksinyt. Juttelen sille vain takaisin, weh-weh-weehhh tai prrrrt tai selostan sen tekemisiä tyyliin ihanaa että nuolet sälekaihtimet, muuten ei kukaan tässä huushollissa hoitaisi tuota. Jos en tykkäisi kissasta niin tietysti sen jokainen ääni ja toimi v.tuttaisi.

Kissat.. mulla tuli ikävä kissaani. Miksi älykäs ihminen muuttaa miehen kanssa yhteen?

Naisille ei kelpaa mikään. Tuollainen mölinämies ärsyttää, mutta minäkin olen sekä työkavereiden (suurin osa naisia) että puolison mielestä pelottava / ahdistava, koska kuljen joka paikkaan melkein äänettömästi. Jalassani ovat usein pehmeät, miellyttävät sisäkengät, jotka eivät tuota juuri minkäänlaista ääntä. Myöskään en itse ääntele kuuluvasti, paisko ovia tms, vaan avaan nekin hyvin hiljaa. En itse siis jaksa kovia ääniä.

Vähintään viikoittain kuitenkin joku ihminen (yleensä nainen) säikähtää - joko kotona, vapaa-ajalla tai töissä. Kuulemma hiiviskelen, olen ihme hiippari, jopa "creepy", kun liikun äänettömästi, ja saatan olla vaikka taukohuoneen ovella ilman, että kukaan huomaa mitään (itse möykkäävät taukohuoneessa ja kopisuttavat sietämättömiä kengänkorkojaan lattiaan). 

Minulla on misofonia ja äänet ärsyttää. Vanhemmiten mies alkanut taputtaa reinoilla lattiaa aivan kokoajan istuessaan. Sitten musiikin tahtiin rytmikkäästi. Liikkeelle lähdöissä ähkäisee ja muutenkin ähkii. Ruoasta on lähdettävä rouske ja oikein jälttää sitä että varmasti kuuluu ääntä. Joudun poistumaan kun tekee mieli huutaa sulkemaan se turpa. Tuntemus on mulle sama kuin vetäisi liitua liitutauluun ja se tuntuu sisällä tosi pahana. En pysty syömään seurassa kun keskityn vain ääniin ja pidättelee sitä etten huutaisi että syökää ääneti. Elämää misofonian kanssa. Lapsesta saakka. Ja olen jo yli 50v. Olen muutenkin aistiyliherkkä.