Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu että miesystävä on piilotellut sukutaustaansa, vaikka ollaan oltu yhdessä monta vuotta
07.09.2025 |
Tämä tuli mieleeni kun ollaan nyt yhdessä käyty pari kertaa miehen kesämökillä tai paikassa, jota hän kutsuu kesämökikseen. Oikeasti paikka on valtava vanha maalaistalo.
Aina ennen mies on ollut vaatimaton, mutta kun kuljetaan mökin lähialueilla, niin paikalliset koiranulkoiluttajat ja muut paikalliset asukkaat tuntevat hänet ja puhuvat hänelle kunnioittaen. Miehen vastatessa hän puhuu varmalla äänellä ja vaatimattomuus painuu taka-alalle. Seudulla on myös teitä, joiden nimissä näkyy mieheni sukunimi.
Viimeinen yllätys oli, kun mies yleensä aina kätellessä esittää koko nimensä, mutta kun käytiin mökkikunnan paikallisessa pubissa, niin esittäytyi vain etunimellään. Kysyin tästä mieheltä ja hän sanoi, että hän tuntee kaikki ihmiset, vaikkei ole koskaan edes asunut paikkakunnallla. Sukunsa on omistanut maa-alueet vuosisatoja mökin ympärillä.
En tiennyt tätä miehen agraaritaustaa ja mietin, miksei siitä ollut mainittu koskaan aiemmin.
Kommentit (26)
Hyvähän se on jos on noin päin. Odotin, että miehen suvusta olisi tarinassa paljastunut jotain rikollistaustaa ja kesämökki olisi ollut kuin maakellari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miten vastaantulijat puhuvat kunnioittaen? Miehet ottavat lakin päästä ja kumartavat, naiset niiaavat. Sitten sanovat, että onpa mukavaa, että herra kreivi on tullut vierailemaan sukunsa mailla ja mukana taitaa olla joku muu seuralainen kuin kreivitär. Onko hän kenties matkustanut Nizzan huvilalle?
Itsekin aina esittäydyn kaikille, kun saavun pubiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kokema tilanne muistuttaa aika lailla tapausta, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin
Onko tämä julkaistu joskus aiemminkin? Eikös tämä ole kertomus ap:n mummon lapsuudenajoilta?
Vierailija kirjoitti:
Vanhan ajan novellin elkeitä. Nuori nainen tapaa vaatimattoman oloisen miehen. Myöhemmin paljastuu, että mies onkin varsin varakkaan suvun vesa, mies ei ollut halunnut aiemmin kertoa mitään, ettei nainen rakastuisi häneen vain hänen rahojensa/taustansa takia.
"Aarne, miksi et kertonut kuka olet?"
"Kerttu, se että isäni on patruuna ja niin minäkin tulen olemaan on aiemmin houkutellut puoleensa lukuisia onnenonkijoita. Kukaan heistä, ei kukaan ole päässyt sydämeeni niin kuin sinä olet, rakas Kerttu. Minulla on vain yksi kysymys; tuletko vaimokseni Kerttu?"
Tai tuon miehen isä on paikkakunnalla tunnettu kolmoismurhaaja, ja suvussa on romaneita. yms...
Ap:n miehellä onko kesät ylioppilaslakki päässään?