Vammaistyö vs. vanhustyö

Ei ole rahaa, eikä kiinnostusta. Valtionvelka pitää maksaa pois. Omaiset voi viihdyttää vanhuksia sillä aikaa. Se on jokaisen oma velvollisuus.

Yhdet ovat ns. Läsnä ja toiset elää muistoissaan. Yhdet pystyvät puuhailemaan kaikenlaista ja toiset lähinnä kaipaa kotiin jota ei enää ole olemassa. Vanhuksille voi järjestää sitä sun tätä mutta se osallistuminen siihen juttuun ei aina oikein heidän puoleltaan onnistu. Puhumattakaan siitä että näissä hoitokodeissa kehitysvammaiset voivat käydä esim. Koulussa/työtoiminnassa  lähes päivittäin sieltä hoitokodista. Kun taas näistä vanhuksista useat ovat muistisairaita että heidän liikkumisensa on rajattua heidän turvallisuuden vuoksi.

Näin se menee. Eri rahasta maksetaan. Lisänä se, että vanhukset maksavat tuosta osan itse. Vammaispalvelun paikat eivät maksa asiakkaalle.

Mikä kaupunki?

Eivät kaikki vamamisetkaan nyt sentään iloitse. Olin pakosta n. 7-8 kertaa kesän aikana ulkoiluttamassa joitakin vammaisia henkilöitä, ku niiden henkilökunnalla ei mukamas ole aikaa sellaiseen.......onhan niillä hyvinkin ! Ei kaikkia tarvitse viedä sinne yhtä aikaa !!! Kyllä se hävetti...........mut se oli meidän NS työtä ! Saimme sentään hiukan rahaa......... Ja olimme joukolla, ainakin 6 + kuski ja yhden hullun NS oma ohjaaja. Eipä tää hullu + oma ohjaaja paljoa niitä työntänyt koskaan ! Varsinkaan tää hullu ite. Ja olemme siis kaikki jollakin tavalla vammaisia. Ei se kovin mielekästä työtä ole ! Onneksi emme joudu sentään olemaan niiden kans enempää, eikä syöttämään yhtäkään ! Eikä enää koskaan sinne mennä. Eipä sielläkään ole mitään muuta tekemistä, kuin olla hullu ! Tuskin osaavat lukea, kirjoittaa saati katsoa ja ymmärtää edes kotimaisia sarjoja, leffoja yms. Ja siel, mis asun, katsotaan aina joku kotimainen NS maalaiskomedia, se tarkoittaa ylitylsääääääääääää Metsolat..........aina samat jaksot.......ne eivät kiinnosta ketään enää ! Onneks nykyään ne o siirtyneet uunoihin..........

Vierailija kirjoitti:

Yhdet ovat ns. Läsnä ja toiset elää muistoissaan. Yhdet pystyvät puuhailemaan kaikenlaista ja toiset lähinnä kaipaa kotiin jota ei enää ole olemassa. Vanhuksille voi järjestää sitä sun tätä mutta se osallistuminen siihen juttuun ei aina oikein heidän puoleltaan onnistu. Puhumattakaan siitä että näissä hoitokodeissa kehitysvammaiset voivat käydä esim. Koulussa/työtoiminnassa  lähes päivittäin sieltä hoitokodista. Kun taas näistä vanhuksista useat ovat muistisairaita että heidän liikkumisensa on rajattua heidän turvallisuuden vuoksi.

Niin vammaiset käy työtoiminnassa, sitten henkilökohtaisen avustajan kanssa harrastamassa, ja illalla vielä vähän talon virikeohjaaja järjestää aktiviteettia. Vanhus pääsee ulos ehkä kerran vuodessa, ja "iltakuntoon" laitetaan jo siinä klo. 16-17, kun ei myöhemmin ehditä.

Koko 20-vuotisen hoitajanurani ihmettelin tätä epäsuhtaa vammaisten vs. "normaalien" palveluissa. Ja sitä miten koko ajan ne leikkaukset kohdistuvat vaan ns. normaalien palveluihin. Ei se oikein mene oikeustajuun, että vanhukselle käydään kotihoidon "iltakäynti" iltalääkkeineen (jotka pitäisi antaa klo. 20-21, jotta tulisi riittävä väli edellisiin) jo 17-18, kun ei vaan listaan mahdu myöhempää käyntiä, kun niitä myöhäisemmän käynnin tarvitsijoita on niin paljon, ja hoitajia liian vähän. Ja samaan aikaan pyörätuolissa istuvalle yhteiskunta maksaa henkkarin mukaan mahdollistamaan etelänlomaa (eli maksetaan henkkarin työtunnit&hotellimajoitus). 

Somekohu nousee ja lehtijuttuja pukkaa, jos vammaiselta viedään yksikin niistä avustajatunneista, ja hän ei saa tehdä jo toimia just niinkuin haluaa. Vammainen ei voi mennä sänkyyn kun avustaja lähtee klo. 22, vaan kotihoidon on tultava yöllä siirtämään hänet sänkyyn. Kehitysvammaisen työtoimintaa ei saa päättää edes 19 yhtäjaksoisen vuoden jälkeen. Samaan aikaan vanhukset, mt-potilaat, ja nykyisin jo somatiikan puolenkin potilaat on täysin heitteillä. Onhan tämä vähän outoa.

"Niin vammaiset käy työtoiminnassa, sitten henkilökohtaisen avustajan kanssa harrastamassa, ja illalla vielä vähän talon virikeohjaaja järjestää aktiviteettia. Vanhus pääsee ulos ehkä kerran vuodessa, ja "iltakuntoon" laitetaan jo siinä klo. 16-17, kun ei myöhemmin ehditä.

Koko 20-vuotisen hoitajanurani ihmettelin tätä epäsuhtaa vammaisten vs. "normaalien" palveluissa. Ja sitä miten koko ajan ne leikkaukset kohdistuvat vaan ns. normaalien palveluihin. Ei se oikein mene oikeustajuun, että vanhukselle käydään kotihoidon "iltakäynti" iltalääkkeineen (jotka pitäisi antaa klo. 20-21, jotta tulisi riittävä väli edellisiin) jo 17-18, kun ei vaan listaan mahdu myöhempää käyntiä, kun niitä myöhäisemmän käynnin tarvitsijoita on niin paljon, ja hoitajia liian vähän. Ja samaan aikaan pyörätuolissa istuvalle yhteiskunta maksaa henkkarin mukaan mahdollistamaan etelänlomaa (eli maksetaan henkkarin työtunnit&hotellimajoitus). 

Somekohu nousee ja lehtijuttuja pukkaa, jos vammaiselta viedään yksikin niistä avustajatunneista, ja hän ei saa tehdä jo toimia just niinkuin haluaa. Vammainen ei voi mennä sänkyyn kun avustaja lähtee klo. 22, vaan kotihoidon on tultava yöllä siirtämään hänet sänkyyn. Kehitysvammaisen työtoimintaa ei saa päättää edes 19 yhtäjaksoisen vuoden jälkeen. Samaan aikaan vanhukset, mt-potilaat, ja nykyisin jo somatiikan puolenkin potilaat on täysin heitteillä. Onhan tämä vähän outoa."

Ei ole outoa jos katsoo niitä määriä. Suomessa on tällä hetkellä noin 40000-50000 kehitysvammaista tai samanlaisia tarpeita omaavia henkilöitä. Kun taas pelkkiä vanhuksia oli 2023 mittauksen mukaan hoidossa noin 230 000. Näistä kehitysvammaisista isoin osa asuu vielä kotona. On hieman helpompaa rahoittaa kivaa sille pienelle porukalle kuin yhä kasvavalle vanhus väestölle. Se on sama kuin yrittäisi levittää voita isolle leivälle mutta ei sitä voita paksusti jää siihen leipään.

Vammaisilla on vammaispalvelulaki ja heillä on siksi paljon paremmat edut kuin vanhuksilla. Jollain lapsella oli k a k s i avustajaa koulussa vahtimassa, ettei syö kiviä, koska itsemääräämisoikeuden takia ei saa esim. sitoa käsiä. Vanhuksia taas sidotaan paljon herkemmin. On pöyristyttävää, että ihmisiä, jotka ovat tehneet työtä ja maksaneet veroja, kohdellaan p a l j o n huonommin kuin niitä, jotka eivät ole tehneet/kykene tekemään työtä ja joista yhteiskunta ei hyödy. Vammaisia kuljetellaan takseilla erilaisiin toimintoihin joka päivä, mutta vanhukset saavat istua kotona. Yksi vammainen maksaa yhteiskunnalle miljoonia. Toki vammaiset ovat erilaisia, mutta ihmettelen vaikeavammaisten hyysäämistä.