Paskat säälifeikkikaverit jäivät historiaa- mieluummin yksin
Olen kaikille se Ö-luokan jämäkaveri, joka pyydetään koska eihän sillä Marialla ole mitään tekemistä. Sitten ihmetellään kun mulla onkin menoja ja useimmiten ei ole edes. Sanon vaan että on menoja. En halua enää olla näiden lainausmerkeissä kavereiden kaveri.
Päätin, etten halua yhtään sääli-kaverisuhdetta. Jossa otetaan mukaan joskus ani harvoin silloinkin vain säälistä tai kun itse olen aikani vikissyt että eikö voitaisi nähdä. Apuja ollaan kyllä aina pyytämässä milloin missäkin pikkujutussa. En kestä ihmisiä, jotka ei ole tukena silloin kun menee huonosti ja voi olla iloinen silloin kun menee hyvin. Elämä parantui oikeasti 1000-0 sen jälkeen kun oivalsin tämän, että mieluummin yksin kuin paskojen "kavereiden" kanssa. Ihan oikeasti! Stressi putosi sydämeltä kun pyytää vaan sen yhden kaverin joka oikeasti saa aikaa sua varten koska vaan. Harmi kun nähdään harvoin. Asutaan 400 km päässä toisistamme mutta ystävyys pysyy <3
Kommentit (3)
Itsellä ei ole edes tuota yhtä aitoa ystävää mutta kyllä tämä totaaliyksinäisyyskin on parempi mitä hätävarakaverina oleminen. Toki tympäisee tämäkin pidemmän päälle, mutta parempi kuitenkin vaikka joskus heikkona hetkenä sitä kaihoten miettii että olisi kiva istua vaihteeksi iltaa porukalla ja vaikka sitten vähän huonommallakin..
Säälifeikkikaverit.
Kaikkea sitä kuuleekin, kun vanhaksi elää.
Tää on niin totta!!