Mikä on hyvä tasapaino nykyhetkestä nauttimisen ja tulevaisuuteen sijoittamisen välillä?
Mitään takeita ei ole siitä että pääsee tiettyyn vuosilukuun tai edes seuraavaan kuukauteen. Siskoni kuoli äkillisesti kun oli 43 sydämen rytmihäiriöön. Oli suunnitteilla vaikka mitä matkaa, reissua ja remonttia.
Tietty määrä tulevaisuuteen satsaamista on järkevää. Mutta ei se, että laittaa kaikki munat siihen koriin jossa "teen asioita kun täytän 70".
Pitää myös elää tässä hetkessä ja ymmärtää ettei tulevaisuus ole taattua. Tai edes se, että yhteiskuntaa on tässä muodossa olemassa 30-40 vuoden päästä. Tai se, ettei joku sota tai muu mullistus ole tuhonnut elämää siihen mennessä ja pakottanut ulkomaille pakoon.
Itse säästän indeksirahastoihin 150e/kk koska en koe että se on mitenkään pois nykyhetken elämästäni, mutta jos olen vielä terve ja hyväkuntoinen joskus kuusikymppisenä niin siellä on pieni matkakassa tai remonttirahasto käytössä "ilmaiseksi".
Kommentit (3)
Itse lasken enemmän arvoa terveille elinvuosille kuin sairaille. Minun suvussa aika monilla puhkeaa perinnölliset sairaudet 65-70 välillä.
Ei hirveästi kiinnosta olla jonain raihnaisena potilaana 65-100v. Mielummin nauttisin elämästä vielä kun terveyttä ja (suht) nuoruutta piisaa nelikymppisenä.
Se ettei tingi kaikesta haluamastaan silloin kun valtaosa elämästä tapahtuu eli ikävuosina 16-50.
Ei kukaan kuolinvuoteellaan harmittele sitä että kävi pari kertaa kuussa kahvilassa tai reissasi ulkomaille kerran vuodessa sen sijaan että laittoi kaiken liikenevän osakkeisiin.
Säästäminenkin voi muuttua sairaalloiseksi siinä vaiheessa kun ihminen kykkii koko elämänsä neljän seinän sisällä, jotta digitaalinen numerosaldo paisuisi korkeammaksi.