Yliopistolle tullut aasialainen nainen oppi sujuvan suomen jo vuodessa, sen sijaan

Meidän työpaikan filippiiniläiset hoitajat puhuu jo vuoden jälkeen kaunista suomea. Melkein ilman korostusta kaiken lisäksi.

Jotkut oppivat vieraita kieliä helpommin kuin toiset. Itse en ymmärrä ranskaa tai saksaa vaikka niitä olen opiskellutkin.

Tuttuni on asunut 5 vuotta Espanjassa, eikä vieläkään puhu yhtään Espanjaa.

Jostain syystä aasialaiset ovat niitä, jotka opettelevat kielen äkkiä. 

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ukrainalainen päiväkotikaveri, 6v, puhuu hyvää suomea. Ollut täällä max. kolme vuotta, on siis perhe sotaa paossa. Jos ja kun toivottavasti saavat tänne jäädä, niin lapsesta tulee täysin suomea osaava ja suomenkieliseen kulttuuriin sopeutunut aikuinen.

Hitusen eroa on lapsen päiväkodin tummahipiäisemmillä kavereilla, osa kolmatta maahanmuuttajapolvea eli siis heidän vanhempansakin ovat kasvaneet Suomessa aikuisiksi. Eivät silti osaa suomea kuin vähän. So ma li -väellä varsinkin tämä korostuu. Osahan on ollut täällä jo vajaat 40 vuotta eikä osaa silti yhtään suomea saatika mitään suomalaisesta kulttuurista.

Ei se noiden lasten vika ole, ei lapsi valitse vanhempiaan tai taustojaan. Tulee silti mieleen, että olisiko fiksumpaa jollain säädöksellä hajasijoittaa kaikki tummemmat tulijat ympäri Suomea siten, että yksittäisessä päiväkodissa tai koulussa olisi vain pieni vähemmistö muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia.

Siitä se johtuukin, että pysytellään vain omissa porukoissa, ei kiusallakaan opetella suomen kieltä.  Ollaan kuin umpimuumioita siellä kaapujensa kätköissä.

Kiinalainen tyttö tuli Suomeen ja muutamassa kuukaudessa jo oppi  auttavasti suomea.  Nää aasialaiset on kyllä uskomattomia tapauksia. Voi johtua myös siitä, että he on tavattoman sosiaalisia, haluavat tutustua ihmisiin ja siinähän se kielen oppiminenkin onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntyperäinen suomalainen, tuotan paljon erilaisia tekstejä ja sittenkin pitää miettiä miten tämä ja tämä sana taipuu tai miten tämä ja tämä kirjoitetaan. Sanajärjestys on suomessa erittäin tärkeä, muutoin tulee väärinkäsityksiä.

Tällä ei ole mitään tekemistä aloituksessa ilmi tuodun ongelman kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ukrainalainen päiväkotikaveri, 6v, puhuu hyvää suomea. Ollut täällä max. kolme vuotta, on siis perhe sotaa paossa. Jos ja kun toivottavasti saavat tänne jäädä, niin lapsesta tulee täysin suomea osaava ja suomenkieliseen kulttuuriin sopeutunut aikuinen.

Hitusen eroa on lapsen päiväkodin tummahipiäisemmillä kavereilla, osa kolmatta maahanmuuttajapolvea eli siis heidän vanhempansakin ovat kasvaneet Suomessa aikuisiksi. Eivät silti osaa suomea kuin vähän. So ma li -väellä varsinkin tämä korostuu. Osahan on ollut täällä jo vajaat 40 vuotta eikä osaa silti yhtään suomea saatika mitään suomalaisesta kulttuurista.

Ei se noiden lasten vika ole, ei lapsi valitse vanhempiaan tai taustojaan. Tulee silti mieleen, että olisiko fiksumpaa jollain säädöksellä hajasijoittaa kaikki tummemmat tulijat ympäri Suomea siten, että yksittäisessä päiväkodissa tai koulussa olisi vain pieni vähemmistö muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia.

Ei kiitos, pitäkää vaan ne so ma linne siellä pk-seudulla.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ukrainalainen päiväkotikaveri, 6v, puhuu hyvää suomea. Ollut täällä max. kolme vuotta, on siis perhe sotaa paossa. Jos ja kun toivottavasti saavat tänne jäädä, niin lapsesta tulee täysin suomea osaava ja suomenkieliseen kulttuuriin sopeutunut aikuinen.

Hitusen eroa on lapsen päiväkodin tummahipiäisemmillä kavereilla, osa kolmatta maahanmuuttajapolvea eli siis heidän vanhempansakin ovat kasvaneet Suomessa aikuisiksi. Eivät silti osaa suomea kuin vähän. So ma li -väellä varsinkin tämä korostuu. Osahan on ollut täällä jo vajaat 40 vuotta eikä osaa silti yhtään suomea saatika mitään suomalaisesta kulttuurista.

Ei se noiden lasten vika ole, ei lapsi valitse vanhempiaan tai taustojaan. Tulee silti mieleen, että olisiko fiksumpaa jollain säädöksellä hajasijoittaa kaikki tummemmat tulijat ympäri Suomea siten, että yksittäisessä päiväkodissa tai koulussa olisi vain pieni vähemmistö muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia.

Ei tänne kiitos. Pitäkää ihan muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ukrainalainen päiväkotikaveri, 6v, puhuu hyvää suomea. Ollut täällä max. kolme vuotta, on siis perhe sotaa paossa. Jos ja kun toivottavasti saavat tänne jäädä, niin lapsesta tulee täysin suomea osaava ja suomenkieliseen kulttuuriin sopeutunut aikuinen.

Hitusen eroa on lapsen päiväkodin tummahipiäisemmillä kavereilla, osa kolmatta maahanmuuttajapolvea eli siis heidän vanhempansakin ovat kasvaneet Suomessa aikuisiksi. Eivät silti osaa suomea kuin vähän. So ma li -väellä varsinkin tämä korostuu. Osahan on ollut täällä jo vajaat 40 vuotta eikä osaa silti yhtään suomea saatika mitään suomalaisesta kulttuurista.

Ei se noiden lasten vika ole, ei lapsi valitse vanhempiaan tai taustojaan. Tulee silti mieleen, että olisiko fiksumpaa jollain säädöksellä hajasijoittaa kaikki tummemmat tulijat ympäri Suomea siten, että yksittäisessä päiväkodissa tai koulussa olisi vain pieni

Siksi pitäisi tehdä lakimuutos, etteivät vaeltaisi. Tai muutos maksettuihin etuihin; nolla euroa jos ei pysy siellä mihin on määrätty kunnes on esim. suorittanut kielikokeen sujuvasti ja hommannut joko opiskelupaikan tai työpaikan muualta. Jos kuitenkin muuttaisi Helsinkiin, niin sitten ei sentin senttiä, selviytyköön miten tahtoo töitä tekemällä.

Ei ulkomaalaisille ei-kansalaisille tarvitse samoja etuja tarjota kuin kansalaisuuden saaneille.

Mulla on kans kollegoina natiiivi-enkkuja, jotka eivät puhu sanaakaan suomea. Suomalainen yritys, ja ovat olleet siellä kuitenkin jo vuosia. Kun työkieleksi on määritelty englanti, pitää mm. palaverit ja muut kokoontumiset vetää englanniksi vain heidän vuokseen. Kyllä se vähän ärsyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Naisilta usein vaaditaan työelämässä ja opiskelussa enemmän kuin vastaavasti miehiltä. 

 

Höpöhöpö. Töissä naisvaltaisella alalla, ja tuntuu että tuo on päinvastoin. Vaikka nainen on toiselle susi, tuolla tuntuu että kohdellaan mm. töppäyksiä silkkihansikkain, ja miehelle huudetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Olen syntyperäinen suomalainen, tuotan paljon erilaisia tekstejä ja sittenkin pitää miettiä miten tämä ja tämä sana taipuu tai miten tämä ja tämä kirjoitetaan. Sanajärjestys on suomessa erittäin tärkeä, muutoin tulee väärinkäsityksiä.

Et ole ainakaan mikään syntyperäinen suomenkielinen tai sitten äo on luokkaa kenkä. 

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä aasialaiset ovat niitä, jotka opettelevat kielen äkkiä. 

Ei mikään ihme jos vertaa esim. somalien ja aasialaisten älykkyysosamääriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä aasialaiset ovat niitä, jotka opettelevat kielen äkkiä. 

Ei mikään ihme jos vertaa esim. somalien ja aasialaisten älykkyysosamääriä.

          Toisella älykkyys on keskimäärin kehitysvammaisen tasolla.

Japanin ääntäminen on melko samanlaista kuin suomen. Kielioppi on monessa asiassa samantyyppistä, niin kuin koreankin kielioppi. Jos taas olet esimerkiksi intialainen niin ei ole yhtään niin helppoa. Osa intialaisistahan eivät puhu edes kunnollista englantia, vaikka se on heidän äidinkielensä, vaan sitä omituista intianenglantia.

Toisaalta eivät meidän jenkki- ja irkkuvahvistuksetkaan aina osaa kirjoittaa oikeaoppisesti englantia, että revi siitä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä aasialaiset ovat niitä, jotka opettelevat kielen äkkiä. 

Ei mikään ihme jos vertaa esim. somalien ja aasialaisten älykkyysosamääriä.

Aasiassa aika lähellä Suomea, eli Äo 100 paikkeilla. Japanissa aika paljon korkeampi. Somaliassa noin 60, arabimaissa 80-90.

Tosiasioita on turha kierrellä.

Jotkut oppii toiset ei.

Perheenjäsen oppi vuodessa, toisella meni 14v eikä 25v Suomessa ollut ystävä puhu vieläkään kuin pari sanaa.

Työporukassa ei ole tarvetta opiskella kun työkieli on englanti