Yliopistolle tullut aasialainen nainen oppi sujuvan suomen jo vuodessa, sen sijaan

Olen syntyperäinen suomalainen, tuotan paljon erilaisia tekstejä ja sittenkin pitää miettiä miten tämä ja tämä sana taipuu tai miten tämä ja tämä kirjoitetaan. Sanajärjestys on suomessa erittäin tärkeä, muutoin tulee väärinkäsityksiä.

Briteistä tullut kollega oppi suomen lisäksi myös ruotsin. 

Vierailija kirjoitti:

Olen syntyperäinen suomalainen, tuotan paljon erilaisia tekstejä ja sittenkin pitää miettiä miten tämä ja tämä sana taipuu tai miten tämä ja tämä kirjoitetaan. Sanajärjestys on suomessa erittäin tärkeä, muutoin tulee väärinkäsityksiä.

En nyt tarkoita minkään sujuvan asiatekstin tuottamista vaan esimerkiksi arkista puhuttua suomea.

Ap

Meillä ei yksikään puhu, saati kirjoita virheetöntä suomea. Ymmärrettävää kyllä, mutta esim. asiantunitjatöissä vaadittavan suomen tason saavuttaminen vie kauan.

Tiedän aasialaisnaisen, joka oppi suomen puolessa vuodessa. Todella terävä tyyppi muutenkin ja kova tekemään töitä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei yksikään puhu, saati kirjoita virheetöntä suomea. Ymmärrettävää kyllä, mutta esim. asiantunitjatöissä vaadittavan suomen tason saavuttaminen vie kauan.

Kuten sanoin, eivät puhu käytännössä ollenkaan, sanaakaan, yhtään missään tilanteessa. Virheettömyyttä ei kukaan vaadi.

Ap

Lukion vanhempainillassa yhden oppilaan jenkki-isä ei osannut suomea yhtään vaikka on ollut Suomessa lapsensa syntymästä asti. Sen sijaan Syyriasta tullut äiti osasi vaikka ollut täällä vasta 4 vuotta. 

Naisilta usein vaaditaan työelämässä ja opiskelussa enemmän kuin vastaavasti miehiltä. Hienoa, että ulkomaalainen nainen opiskeli suomen kielen, ja kyllä siis itse myös huomannut saman asian työelämässä, että ulkomaalaiset miehet eivät opiskele suomen kieltä lainkaan? Toki tähän saattaa vaikuttaa se, että eivät tunne suomenkielisiä ystäviä ym. Kun englannilla tulee toki toimeen, mutta ei kaikkien kanssa esim. kaupassa, terveydenhuollossa ym. 

miksi tekisin töitä tälle ateistiselle alla hinpalvoja pr opale stiinakansalle, joka jää pois ylösotosta 95 prosenttisesti kansasta?

pitäkää Pedon merkkinne!

Ehdottomasti asenneongelma. 

Kanadalainen työkaveri puhuu kohtuuhyvää suomea, ymmärtää paljon. 

Jenkki taas ei puhu edes pikkutaaperon tasolla, ymmärtäminen vielä heikompaa.

Kaksi japanilaista puhuu ja ymmärtää  erinomaisesti, vain taivutus tai lausemuodot paljastavat välillä ulkomaalaiseksi. 

Lapseni ukrainalainen päiväkotikaveri, 6v, puhuu hyvää suomea. Ollut täällä max. kolme vuotta, on siis perhe sotaa paossa. Jos ja kun toivottavasti saavat tänne jäädä, niin lapsesta tulee täysin suomea osaava ja suomenkieliseen kulttuuriin sopeutunut aikuinen.

Hitusen eroa on lapsen päiväkodin tummahipiäisemmillä kavereilla, osa kolmatta maahanmuuttajapolvea eli siis heidän vanhempansakin ovat kasvaneet Suomessa aikuisiksi. Eivät silti osaa suomea kuin vähän. So ma li -väellä varsinkin tämä korostuu. Osahan on ollut täällä jo vajaat 40 vuotta eikä osaa silti yhtään suomea saatika mitään suomalaisesta kulttuurista.

Ei se noiden lasten vika ole, ei lapsi valitse vanhempiaan tai taustojaan. Tulee silti mieleen, että olisiko fiksumpaa jollain säädöksellä hajasijoittaa kaikki tummemmat tulijat ympäri Suomea siten, että yksittäisessä päiväkodissa tai koulussa olisi vain pieni vähemmistö muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia. Ja sen jälkeen ottaa perheiden äidit johonkin sisäoppilaitokseen jossa puhuttaisiin vain suomea.

Määrittele sujuva. 

Onnistuuko Alastalon salissa lukeminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei yksikään puhu, saati kirjoita virheetöntä suomea. Ymmärrettävää kyllä, mutta esim. asiantunitjatöissä vaadittavan suomen tason saavuttaminen vie kauan.

Kuten sanoin, eivät puhu käytännössä ollenkaan, sanaakaan, yhtään missään tilanteessa. Virheettömyyttä ei kukaan vaadi.

Ap

Yliopiston käyneeltä vaaditaan virheettömyyttä ihan tutkinnon kirjoituskokeessa. 

Hyvä huomio. Ja vasureiden miehittämä virkakoneisto kun eniten hylkii hakeria ja tunnollisia aasialaisia . Kun he eivät valehtele, eikä kuseta turvapaikka yms. maaha*ntuloasioinnissa.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ukrainalainen päiväkotikaveri, 6v, puhuu hyvää suomea. Ollut täällä max. kolme vuotta, on siis perhe sotaa paossa. Jos ja kun toivottavasti saavat tänne jäädä, niin lapsesta tulee täysin suomea osaava ja suomenkieliseen kulttuuriin sopeutunut aikuinen.

Hitusen eroa on lapsen päiväkodin tummahipiäisemmillä kavereilla, osa kolmatta maahanmuuttajapolvea eli siis heidän vanhempansakin ovat kasvaneet Suomessa aikuisiksi. Eivät silti osaa suomea kuin vähän. So ma li -väellä varsinkin tämä korostuu. Osahan on ollut täällä jo vajaat 40 vuotta eikä osaa silti yhtään suomea saatika mitään suomalaisesta kulttuurista.

Ei se noiden lasten vika ole, ei lapsi valitse vanhempiaan tai taustojaan. Tulee silti mieleen, että olisiko fiksumpaa jollain säädöksellä hajasijoittaa kaikki tummemmat tulijat ympäri Suomea siten, että yksittäisessä päiväkodissa tai koulussa olisi vain pieni vähemmistö muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia.

Vastaanottokeskuksia on ollut ympäri Suomea. Jostain kumman syystä väki näyttää vaeltavan kuitenkin Helsinkiin. 

Kun on tarpeeksi halua, tahtoa ja mielenkiintoa kieltä kohtaan, se on mahdollista oppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ukrainalainen päiväkotikaveri, 6v, puhuu hyvää suomea. Ollut täällä max. kolme vuotta, on siis perhe sotaa paossa. Jos ja kun toivottavasti saavat tänne jäädä, niin lapsesta tulee täysin suomea osaava ja suomenkieliseen kulttuuriin sopeutunut aikuinen.

Hitusen eroa on lapsen päiväkodin tummahipiäisemmillä kavereilla, osa kolmatta maahanmuuttajapolvea eli siis heidän vanhempansakin ovat kasvaneet Suomessa aikuisiksi. Eivät silti osaa suomea kuin vähän. So ma li -väellä varsinkin tämä korostuu. Osahan on ollut täällä jo vajaat 40 vuotta eikä osaa silti yhtään suomea saatika mitään suomalaisesta kulttuurista.

Ei se noiden lasten vika ole, ei lapsi valitse vanhempiaan tai taustojaan. Tulee silti mieleen, että olisiko fiksumpaa jollain säädöksellä hajasijoittaa kaikki tummemmat tulijat ympäri Suomea siten, että yksittäisessä päiväkodissa tai koulussa olisi vain pieni

Somput tykkäävät asua kaikki lähellä toisiaan 

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ukrainalainen päiväkotikaveri, 6v, puhuu hyvää suomea. Ollut täällä max. kolme vuotta, on siis perhe sotaa paossa. Jos ja kun toivottavasti saavat tänne jäädä, niin lapsesta tulee täysin suomea osaava ja suomenkieliseen kulttuuriin sopeutunut aikuinen.

Hitusen eroa on lapsen päiväkodin tummahipiäisemmillä kavereilla, osa kolmatta maahanmuuttajapolvea eli siis heidän vanhempansakin ovat kasvaneet Suomessa aikuisiksi. Eivät silti osaa suomea kuin vähän. So ma li -väellä varsinkin tämä korostuu. Osahan on ollut täällä jo vajaat 40 vuotta eikä osaa silti yhtään suomea saatika mitään suomalaisesta kulttuurista.

Ei se noiden lasten vika ole, ei lapsi valitse vanhempiaan tai taustojaan. Tulee silti mieleen, että olisiko fiksumpaa jollain säädöksellä hajasijoittaa kaikki tummemmat tulijat ympäri Suomea siten, että yksittäisessä päiväkodissa tai koulussa olisi vain pieni vähemmistö muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia.

Ihmettelen itsekin sitä, miten heikosti jopa täällä syntyneet puhuu suomea. Puheessa on selkeä vieras korostus, sanoja sekä taivutusmuotoja puuttuu. Nää lapset on kielipuolia omassa maassaan. 

Ja joo, moni teini toki sönkkää englantia sekaan, mutta ei kantistenkaan suomi kuulosta niin vieraalta kuin mitä noilla. 

Suomalaisista iso osa ei saa edes uutaan auki ruotsiksi vaikka on sitä opiskellut vuosia koulussa. Asenneongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ukrainalainen päiväkotikaveri, 6v, puhuu hyvää suomea. Ollut täällä max. kolme vuotta, on siis perhe sotaa paossa. Jos ja kun toivottavasti saavat tänne jäädä, niin lapsesta tulee täysin suomea osaava ja suomenkieliseen kulttuuriin sopeutunut aikuinen.

Hitusen eroa on lapsen päiväkodin tummahipiäisemmillä kavereilla, osa kolmatta maahanmuuttajapolvea eli siis heidän vanhempansakin ovat kasvaneet Suomessa aikuisiksi. Eivät silti osaa suomea kuin vähän. So ma li -väellä varsinkin tämä korostuu. Osahan on ollut täällä jo vajaat 40 vuotta eikä osaa silti yhtään suomea saatika mitään suomalaisesta kulttuurista.

Ei se noiden lasten vika ole, ei lapsi valitse vanhempiaan tai taustojaan. Tulee silti mieleen, että olisiko fiksumpaa jollain säädöksellä hajasijoittaa kaikki tummemmat tulijat ympäri Suomea siten, että yksittäisessä päiväkodissa tai koulussa olisi vain pieni

Onhan meillä ainakin yksi surullisenkuuluisa tapaus, jossa kotimastaan henkensä uhalla paennut ei enää täällä kestänyt vaan oli valmis lähtemään takaisin kuolemaan, mutta kun näki Helsingin niin päätti jäädä.