Miten jatketaan ensitreffien jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi deittailla,jos ei edes etsi parisuhdetta.

Koska haluan löytää ihanan rakastajan ja romanttisen suhteen jossa on intohimoa.

ap

Ei aikuiset parisuhteeseen tähtäävät ihmiset jaksa pelailla tollaisia pelejä, että koska saa sanoa ja mitä ja saako olla yhteydessä vai ei ja kenen kuuluu mitäkin missäkin sopivassa ajankohdassa, mee kasvamaan jonnekin ihan keskenäs vähän vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ettei pidä yhteyttä tappaa kiinnostuksen heti alkuun. Kertoo, ettei tutustuminen ole tärkeää.

Valitettavasti noin ei tunnu olevan. Ihmiset vain sanovat noin, mutta käytäntö eli oma kokemukseni osoittaa, että kiinnostus vain lisääntyy, kun toinen on vaikeasti tavoitettava. 

ap

Minun kokemus osoittaa toisin. Ne jotka ovat kiinnostuneet, viestittelee joka päivä. Ja jotka laittaa viestiä muuteman päivän välein katoaa vähin äänin kokonaan

Kyllä. Mutta se väite, mihin kommentoin, olikin "se ettei pidä yhteyttä tappaa kiinnostuksen heti alkuun. Kertoo, ettei tutustuminen ole tärkeää." Ja se ei useimmiten pidä paikkaansa. Sen toisen kiinnostus ei katoa, vaikka toisesta ei kuulu. 

ap

Mulle tulee ahdistus, jos yksien treffien jälkeen alkaa tulla hyvät yöt ja hyvät huomenet ja kymmeniä viestejä siinä välissä. Haluan tutustua rauhassa (livenä, en viesteillä), ja alkuvaiheessa tulee helposti pakokauhu kaikesta, mikä vähänkään henkii painostusta, takertuvuutta tai epätoivoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi deittailla,jos ei edes etsi parisuhdetta.

Koska haluan löytää ihanan rakastajan ja romanttisen suhteen jossa on intohimoa.

ap

Harva aikuinen ihminen haluaa elää teinien tasolla. Onnea etsintään. Ehkäpä olet sitoutumiskammoinen ja vika sinussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen ei jää roikkumaan monia yhtä aikaa pyörittävän seuraan

 

Hyväitsetuntoinen ei ensinnäkään lähde olettamaan olevansa yksi monista vain siksi, että toista ei tavoita niin usein kuin hän haluaa. Jos merkit ovat kuitenkin ilmeiset, hyväitsetuntoinen uskaltaa kysyä asiasta suoraan. Mutta ei ole mikään universaali laki, etteikö hyväitsetuntoinen voisi tapailla ihmistä, joka tapailee muitakin. En ymmärrä, miksi edes esität asian kuin taivaallisen totuuden. Ehkä sinulla ei ole itsetuntoa hyväksyä sitä, että jollekin tuo voi olla ihannetilanne? Joskus elämäntilanteeseen voi sopia loistavasti tapailusuhde, jossa ei ole ainoa tapailuosapuoli. 

ap

Siis onko sulla kuitenkin taustalla avoin suhde ajatus? Parempi että sanot sen suoraan kumppaniehdokkaille. Törkeää jättää mainitsematta jos sellaista haluaa.

Pystytkö sinä ymmärtämään vain sellaisia asioita, jotka ovat omakohtaisia (kun oletat heti että minä puhun itsestäni kun puhun monien tapailusta)?

Minä ymmärrän monenlaisia suhteita, vaikken elä kaikissa sellaisissa.

Käsitän avoimen suhteen parisuhteeksi, jossa käydään vieraissa. En halua sellaista. Minua ei kiinnosta kuin yksi ihminen kerrallaan. Kerron etsiväni tapailuseuraa. Tavatessa asiasta voi kysyä tarkemmin, jos kiinnostaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen ei jää roikkumaan monia yhtä aikaa pyörittävän seuraan

 

Hyväitsetuntoinen ei ensinnäkään lähde olettamaan olevansa yksi monista vain siksi, että toista ei tavoita niin usein kuin hän haluaa. Jos merkit ovat kuitenkin ilmeiset, hyväitsetuntoinen uskaltaa kysyä asiasta suoraan. Mutta ei ole mikään universaali laki, etteikö hyväitsetuntoinen voisi tapailla ihmistä, joka tapailee muitakin. En ymmärrä, miksi edes esität asian kuin taivaallisen totuuden. Ehkä sinulla ei ole itsetuntoa hyväksyä sitä, että jollekin tuo voi olla ihannetilanne? Joskus elämäntilanteeseen voi sopia loistavasti tapailusuhde, jossa ei ole ainoa tapailuosapuoli. 

ap

Siis onko sulla kuitenkin t

Miksi ihmeessä haluat että tapailukumppani tapailisi useampaa? Kuulostaa perverssiolta.

Vierailija kirjoitti:

Ei aikuiset parisuhteeseen tähtäävät ihmiset jaksa pelailla tollaisia pelejä, että koska saa sanoa ja mitä ja saako olla yhteydessä vai ei ja kenen kuuluu mitäkin missäkin sopivassa ajankohdassa, mee kasvamaan jonnekin ihan keskenäs vähän vielä.

Ei ole mistään pelien pelailusta kyse. Yleensä jo ensitapaamisessa selviää, haluaako vielä nähdä toista. Sen jälkeen jatkoviestittelyt paljastavat lisää. Ei siinä mitään peliä ole, molemmat toimivat tapojensa mukaisesti. Kyllä se innokkaampi huomaa ihan itse, että toinen vastailee harvakseltaan, vaikka sitä ei erikseen hänelle kertoisi. Jos se ei käy, niin voi tehdä johtopäätökset.

Syy, miksi tein aloituksen, oli se, että yritin kartoittaa, onko tämä jatkuva viestittely useimpien mielestä tavoiteltavaa. Ilmeisesti se sitä on, ja olen mieltymyksineni vähemmistössä. Se on ihan ok, minä kyllä kestän sen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi deittailla,jos ei edes etsi parisuhdetta.

Koska haluan löytää ihanan rakastajan ja romanttisen suhteen jossa on intohimoa.

ap

Harva aikuinen ihminen haluaa elää teinien tasolla. Onnea etsintään. Ehkäpä olet sitoutumiskammoinen ja vika sinussa.

Ei minussa ole mitään vikaa, vaikka en haluakaan arkista parisuhdetta, jossa asutaan yhdessä, vaan loistokasta seksiä JA tunteita. Sinussa on se vika, että haluat leimata toisella tavalla ajattelevan ihmisen vääränlaiseksi. Kannattaa työstää sitä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä haluat että tapailukumppani tapailisi useampaa? Kuulostaa perverssiolta.

Tästäkään ei taas tiedä, kenelle oli tarkoitettu. 

Alkutapailuvaiheessa minua ei kiinnosta, keitä muita toinen tapailee. Siinä vaiheessa, kun harrastetaan seksiä, asiasta on puhuttava ja sovittava pelisäännöt.

Koeta nyt sinäkin tehdä jotain tuolle erilaisuuden pelollesi. Teet ensin itse väärän tulkinnan ja sen jälkeen leimaat väärin olettamasi mieltymyksen perversioksi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ettei pidä yhteyttä tappaa kiinnostuksen heti alkuun. Kertoo, ettei tutustuminen ole tärkeää.

Valitettavasti noin ei tunnu olevan. Ihmiset vain sanovat noin, mutta käytäntö eli oma kokemukseni osoittaa, että kiinnostus vain lisääntyy, kun toinen on vaikeasti tavoitettava. 

ap

Minun kokemus osoittaa toisin. Ne jotka ovat kiinnostuneet, viestittelee joka päivä. Ja jotka laittaa viestiä muuteman päivän välein katoaa vähin äänin kokonaan

Kyllä. Mutta se väite, mihin kommentoin, olikin "se ettei pidä yhteyttä tappaa kiinnostuksen heti alkuun. Kertoo, ettei tutustuminen ole tärkeää." Ja se ei useimmiten pidä paikkaansa. Sen toisen kiinnostus ei katoa, vaikka toisesta ei kuulu. 

Jos toinen on kiinnostunu, niin miksi se harventaa viestejä ja lopulta katoaa kokonaan? Menikö jotenkin ohi mitä harvoin viestittelevistä kerroin

Itse arvostan enemmän sitä, että nähdään kohtuullisen tiheästi suhteen alussa, ja viestitellään lähinnä vain silloin kun sovitaan treffejä tai vaihdetaan nopeat kuulumiset niinä päivinä kun ei nähdä. Jatkuva viestittely on omasta mielestäni ajan tuhlausta. Itse en myöskään halua kumppania, joka on aina kännykkä kourassa. Näitäkin on nähty, ettei sitä puhelinta osata pitää piilossa edes elokuvaa katsellessa tai illallista syödessä.

Vierailija kirjoitti:

Jos toinen on kiinnostunu, niin miksi se harventaa viestejä ja lopulta katoaa kokonaan? Menikö jotenkin ohi mitä harvoin viestittelevistä kerroin

 

Ei kukaan ole harventanut viestejä, vaan molemmat ovat aluksi kiinnostuneita, mutta toinen luukuttaa useita viestejä päivässä ja toinen vastaa pari kertaa viikossa. Se, joka luukuttaa useita viestejä, kiinnostuu vain enemmän ja enemmän siitä toisesta, jonka kiinnostus taas lopahtaa sitä mukaa kun viestejä sataa. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Siis kysyin kumpi tapa on sinulle enemmän mieleen.

ap

Minulle on mieleen se, että selkeästi ehdottaa uutta tapaamista tai vastaa selkeästi minun ehdotukseeni tapaamisesta. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on nyt useampia ensitreffejä takana, ja aina käy niin, että se toinen osapuoli alkaa laittaa heti kauheasti viestejä. Siinä menee ainakin minun kanssa orastava juttu helposti pilalle, koska mulla on muutakin elämää kuin viestitellä kerran nähtyjen ihmisten kanssa useita kertoja päivässä. Vaikka oisinkin kiinnostunut tapaamaan uudelleen. Mutta onko tämä mun suhtautuminen nyt sitten jotenkin outo, vai olenko vain tavannut takertuvia tyyppejä? 

ap

 

No mitä sinä odotat parisuhteelta, jos sinulla ei aika riitä edes nähdä kiinnostavaa tyyppiä. Itse olettaisin, että viestejä tulee lukuisia päivässä, jos toinen on kiinnostunut. Omalla kohdalla toki ensitreffit kestivät kolme päivää, sitten piti käydä välillä töissä. 

 

Eli sinä pidät paremp

Oot tylsä.

Jotkut nyt vaan ovat sellaisia yli-innokkaita pommittajia. Minusta se on vähän turn off. Alussa on ihan kiva pitää vähän ilmavuutta siinä tapailussa, ei koko ajan tarvitse lähetellä viestejä. Jotenkin lapsellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ettei pidä yhteyttä tappaa kiinnostuksen heti alkuun. Kertoo, ettei tutustuminen ole tärkeää.

Valitettavasti noin ei tunnu olevan. Ihmiset vain sanovat noin, mutta käytäntö eli oma kokemukseni osoittaa, että kiinnostus vain lisääntyy, kun toinen on vaikeasti tavoitettava. 

ap

Minun kokemus osoittaa toisin. Ne jotka ovat kiinnostuneet, viestittelee joka päivä. Ja jotka laittaa viestiä muuteman päivän välein katoaa vähin äänin kokonaan

Kyllä. Mutta se väite, mihin kommentoin, olikin "se ettei pidä yhteyttä tappaa kiinnostuksen heti alkuun. Kertoo, ettei tutustuminen ole tärkeää." Ja se ei useimmiten pidä paikkaansa. Sen toisen kiinnostus ei katoa, vaikka toisesta ei kuulu. 

Kyllä katoaa, jos ihminen on tositarkoituksella liikkeellä, oli se tarkoitus parisuhde, kuuma romanssi tai panosuhde. 

 

Mikään pelien pelailu ei kiinnostanut, jos ei jatkuva viestipommituskaan. Tapaaminen sovitaan ja sitä myöten edetään. 

 

Sovelluksen kautta suhteen löytänyt

Vierailija kirjoitti:

Jos toiselta tulee viestejä muuteman kerran viikossa, koen ettei toinen ole kovin kiinnostunut tutustumaan. Ja oma kiinnostus laskee.

Missä menee raja liian harvan ja liian usein viestittelyn välillä? Kuinka iso gäppi siinä välissä on?