Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Minulla on ilkeä 5-vuotias tyttö. Antakaapa nyt neuvoja.

Vierailija
22.09.2008 |

Tyttö siis käyttäytyy ilkeästi. Hän on toisinaan vahingoniloinen, jos veljensä kaatuu tms. Hän lällättää ja on ns. ilkeä. Hän ei ole ikinä ollut kovinkaan lempeä luonteeltaan. Toisinaan hän on kyllä tosi fiksu ja ihana lapsi. Hänellä on hyvä sanavarasto, joten mistään tunteiden ilmaisukyvyn puutteesta ei ole kyse. Tunteiden ilmaisua on ihan pienestä harjoiteltu.



Jo taaperoikäisenä lapsi töni toisia hiukkalaatikolla. Silloin häntä ei ollut kukaan isompi töninyt, joten mallioppimisesta ei ollut kyse. Me vanhemmat emme käytä vakivaltaa.



Hän etuilee ja kiilaa. Koko ajan on kuin jäisi jostain paitsi, vaikka varmasti ei jää. Aikaa saa sen mitä pystymme antamaan ja keskimääräistä perhettä enemmän meillä on aikaa lapsille.



Veljensä on ihan toista maata. Aivan erityyppinen ihminen. Ei tohdi sanoa pahasti saati kiilata tai rynniä.



Mitä tämmöiselle 5-vuotiaalle voi tehdä? Koko lapsuus on ollut yhtä rajojen laittoa ja säätämistä, että elämä soljuisi edes jotenkin harmoniassa eteenpäin.



Pikkuhiljaa alkaa huolestuttaa, josko tuo käyttäytyminen ei mene ohi. Jää koulussa ilman kavereita.

Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
23.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun tytöstä tulee tulevaisuudessa koulukiusaaja

Vierailija
22/25 |
23.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko ketjun nostajan lapsellakin pikkusisarus? Tai joku muu kenelle pelkää häviävänsä joko huomion määrässä tai taidoissa. Meidän hirviölapsen ongelmat löytyi ainakin siitä. Parani positiivisella huomiolla. Siis vielä sen normaalin huomion, mitä meilläkin mielestäni oli runsaasti, lisäksi.
Ja lisäksi sääntöjen ja rajojen yms tasapuolisella noudattamisella (ettei esim pieni saa aina ensin koska on pieni).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
23.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikea " pikku- nancy".Meillä asuu naapurissa asuu samanlainen.Ikävä kyllä äiti ei korvaansa lotkauta vaikka tyttö kiusaa pikkuveljeään mennen tullen.Taitavavasti saa vieritettyä syyt veljen niskoille.Auttaisiko neuvolassa puhuminen.

Vierailija
24/25 |
23.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 15:24"]Onko ketjun nostajan lapsellakin pikkusisarus? Tai joku muu kenelle pelkää häviävänsä joko huomion määrässä tai taidoissa. Meidän hirviölapsen ongelmat löytyi ainakin siitä. Parani positiivisella huomiolla. Siis vielä sen normaalin huomion, mitä meilläkin mielestäni oli runsaasti, lisäksi.
Ja lisäksi sääntöjen ja rajojen yms tasapuolisella noudattamisella (ettei esim pieni saa aina ensin koska on pieni).
[/quote]

Joo ja lapsien pitää saada sitä huomiota myös yksin vanhemman kanssa niin että sisaruksia ei ole paikalla, jopa vartti päivässä on iso apu ja merkitsee lapselle tosi paljon. Näin meille neuvolassa sanottiin kun pikkusisarus syntyi.

Vierailija
25/25 |
23.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 15:24"]Onko ketjun nostajan lapsellakin pikkusisarus? Tai joku muu kenelle pelkää häviävänsä joko huomion määrässä tai taidoissa. Meidän hirviölapsen ongelmat löytyi ainakin siitä. Parani positiivisella huomiolla. Siis vielä sen normaalin huomion, mitä meilläkin mielestäni oli runsaasti, lisäksi.
Ja lisäksi sääntöjen ja rajojen yms tasapuolisella noudattamisella (ettei esim pieni saa aina ensin koska on pieni).
[/quote]On kyllä pikkuveli, mutta ongelmat alkoivat jo ennen hänen syntymäänsä. Luin koko ketjun (mobiilina ei vanhat vastaukset näy) ja ongelmana voisi meillä olla huomion, positiivisuuden ja empaattisuuden (vanhemmilta) puute, ei kurittomuus.