*^* Lokakuun päivänsäteet vk 39 *^*

.... aiheet: synnytysasiaa: Älyttömintä mitä mies on sanonut synnytystilanteessa!



Ei tullut uni silmään, mutta onneksi löysin tuon ketjun, olen ainakin saanut sellaista nauruterapiaa, etten muista milloin olisin näin kokonaisvaltaisesti hytkynyt! Ihme, ettei tuo viereisessä makkarissa tuhiseva mies ole herännyt kun pissat housussa täällä kikattelen... ;)



Saneline

Onnea nyyteistä=) En enää malttaisi odottaa omaani.



Olo on aika surkea, johtuen näistä stanan unettomista öistä(mistä aika moni muukin tuntuu kärsivän) Mä en enää kyllä myöskään jaksaisi. Päivät menee ihan huurussa kun on niin väsynyt ja kuitenkin pitäisi jaksaa esikoisen kanssa olla ja touhuta ja viellä pitää kämppääkin jotenkin kunnossa. Viimekin yönä oikeasti meinasin seota siihen sängyssä pyörimiseen, vessassa ramppaamiseen ja kaikkeen!!!!!! Joskus kahden aikaan siirryin sohvalle ja sain jossain vaiheessa unta ja heräsin ennen kuutta ja siirryin sänkyyn(miksihän sohvalla pystyy nukkumaan paremmin kuin omassa sängyssä?) mutta en mä siellä kerennyt kauaa nukkua kun esikko tuli jo kyselemään koska lasten ohjelmat alkaa=) Ennen sentään tuli kunnolla herättyä silloin ja tehtyä aamupalat nyt sitä siirtyy sohvalle nuokkumaan ja "katsomaan" lasten ohjelmia..... surkeaksi on mennyt elämä=) Toivottavasti tämä tästä normalisoituu kun nyytti syntyy.......



Tänään olisi neuvola ja ensi viikolla kontrolli ultra/lääkäri jos vauva(eli ei) ei ole syntynyt. Sitten varataan aika sektioon rv 39+............. Jännättää, mä olin kyllä toivonut että syntyisi aivan itse mutta jaksan sitä kyllä epäillä kun alapäässä ei juuri mitään ole tapahtunut eikä vauva ole laskeutunut ja supparit mitä tulee niin on aika laimeita vaikka välillä kestävätkin liiiiiian kauan=)



Eipä tässä sitten kummempia, jaksellaan nyt kaikki luovuttamatta loppuun asti=)



Maranta 37+1(ehkä)

Niin kun siitä oli puhetta, että onko noista "kolmesta ässästä" ym. toiminnasta apua. Itsellä meni esikoinen tosiaan sen melkein kaksi viikkoa yli (syntyi 41+6) ja silloin tuli kyllä kokeiltua varmasti kaikki, tulinen ruoka, liikunta, siivous, seksi, varmaan saunakin, vaikken saunomisesta pidä, enkä itse ainakaan huomannut, että mikään noista olisi auttanut. Minulla synnytyksen käynnisti (ainakin itse luulen niin) äitiyspolin lääkärin kovakourainen sisätutkimus. Siellä oli vielä kaksi opiskelijaa, jotka hekin kokeilivat kohdun suun tilanteen ja sekin varmasti hyödytti asiaa. Mietinkin jo, että pitäisikö laittaa mies asialle, mutta hän ei taida uskaltaa mitään kovin kovakouraista tuolla tehdä! :D



Kyllä minä kuitenkin uskon, että tuollainen "yleinen rehkiminen" voisi sitä nopeuttaa, eli jos vähänkin supistaa, niin ei ainakaan mene makaamaan, vaan mielummin vaikka kävelylle tms., jos vaan pystyy, ettei supistukset sitten lopu.



Onko muuten mahdollista, että jos vauva on jo laskeutunut ja kiinnittynyt, että se tavallaan "nousisi" takaisin? Kuullostaa varmaan hullulle, mutta tänään aamulla vauvan potkut tuntui hirmu ylhäällä, eikä tuo pää mielestäni paina enää samalla tavalla tuolla alhaalla. Toki se paine on tuntunut pahana esimerkiksi kävelylenkin jälkeen, mitä en ole nyt harrastanut, eli voi olla siitäkin.. Mietin vaan, kun se sf-mittakin oli kasvanut niin hurjasti (33cm -> 36cm viikossa), että onko vauvalle tullut jokin kauhea kasvupyrähdys ja nyt joudun jonkun jättiläisen synnyttämään?! Täytyy ottaa puheeksi torstaina neuvolassa, josko saisin ruinattua itselleni ylimääräisen ultran tai jotain.



Minua on alkanut nyt vasta viime päivinä huolestuttamaan esikoisen suhtautuminen vauvaan. Siis hän odottaa sitä kyllä kovasti innoissaan, mutta jotenkin on alkanut pelottamaan, että miten sitten se arki vauvan kanssa ja saako esikoinen tarpeeksi huomiota ja kokeeko hän itsensä ulkopuoliseksi jne. Tottakai nuo kaikki asiat on aika paljon meistäkin kiinni, että miten sen huomion jaamme, mutta silti huolettaa. No, täytyy vain tehdä kovasti töitä, että kaikki menee hyvin ja esikoisella on yhtä rakastettu olo kuin ennenkin!



Tälläistä tänään, kirjoitelkaahan ahkerasti! Ja voikaa hyvin! :)



Lillian ja hikkavauva 38+6

Ensiksi onnea Siirixille, ihania uutisia ja valaa uskoa meihin muihin: tää valasolotila ei sittenkään jää pysyväksi!



Mulla on rv 36+5 meneillään, ja olen jo nyt ihan kypsä että eikö tää koskaan lopu. Tämän aamun eka ajatus: voi per***, en sitten tänäkään yönä synnyttänyt! Taisin olla jonon hännillä kun kärsivällisyyttä jaettiin, ei kuulu mun hyveisiin!



Eilen synnytysvalmennuksessa kätilö sanoi että mulla on "lupa" synnyttää (alle kk laskettuun aikaan), mutta hänen mielestään mun maha on vielä ylhäällä. Sanoi myös että suurin osa äideistä synnyttää laskettua aikaa edeltävällä viikolla. Hassua, eikö Suomessa suurin osa ensisynnyttäjistä mene pari päivää yli? Ja sitten sain huojentavan tiedon: mun klinikalla 10 päivää yliaikaa on ihan ehdoton takaraja jolloin käynnistävät. 26.10. alkaa siis viimeistään tapahtua!



Kävin myös anestesialääkärillä (pakollinen käynti täällä, katsovat jo etukäteen onko epiduraali mahdollinen). Klinikka on kuulemma varustettu ilokaasuhanoin mutta ilokaasua ei saa kun täällä Ranskassa ei olla totuttu sitä käyttämään, eikä henkilökunnalla ole siihen koulutusta! Täällä on kutulemma "epiduraalikulttuuri". No johan on... Eikös Suomessa voi saada molemmat, ensin kaasua ja sitten tosipaikan tullen epiduraali?



Kotona alan pikkuhiljaa kyllästyä. Vauvan huone on viime tuunauksia vaille valmis (mobile kattoon, taulut seinille, vika maalikerros hoitopöytään), vaatteet on pesty ja silitetty, sairaalakassit pakattu mulle ja vauvalle (ja mieskin pakkasi omansa). Kiva juttu muuten, klinikalla saa oman huoneen jossa mieskin saa yöpyä.



Tänään työkaverini tulee sijaiseni kanssa lounastamaan meille, pitääkin tästä aktivoitua ruuanlaittoon!

synny jo! Tänään ei ole ollut minkäänlaista tuntemusta mahassa, ei ole edes pingoittunut vaan tuommoinen löllykkä. Huoh.. Vaikka lääkäri epäili, että etuajassa syntyy, niin luulenpa, että väärässä on.



Tunteeko sen itse, milloin vauva on kiinnittynyt? Mulla on seuraava neuvolakäynti vasta kahden viikon päästä. Luulin, että nyt käynnit tihenee?



Pitäisi tosiaan laittaa mies tekemään pientä sisätutkimusta, jospa sitten alkaa tapahtua :D No pakko kai hyväksyä, että se syntyy sitten, kun on valmis. Tuntuu vaan jo nyt niin pirskatin isokokoselta. Mieskin huomasi, että päivässä oli maha kasvanut paljon..



Minkälaisia synnytysoireita teillä on ollut? Vai onko nuo supistelut ja vedet ne ainoat oireet? Onko ruokahaluttomuutta tai tuntemuksia mahassa. Joillakin kai menee vatsa ihan sekaisin?



Huomenna kampaajalle :) Jos alkaisin siellä synnyttää, niin saisin varmaan leikkuun ilmaiseksi.. Hmm :)



Mitä te hommailette päivällä? Ei ole mitään tekemistä, istun vain koneella ja katselen telkkaria. Ja on huono omatunto, kun jotain pitäisi aina olla tekevinään.

Päivällä kävin neuvolassa ja pissasta löytyi hieman protskuja +1 oli ja paineetkin huiteli miljoonassa(ala paine eka mittauksessa 103 ja toisessa kun olin maannut ensin 10min oli viellä 93) vetämätön ja surkea olo oli jo päivällä. Neuvolan täti sanoi että jos huononee olo tai tulee päänsärkyä niin pitäis soittaa sairaalaan. No, nyt mä olen kahden vaiheilla että soitanko kun olo on selkeesti huonompi mutta mä en tiedä johtuuko se siitä että oon psyyhkannut itseäni ja oloani surkeammaksi vai johtuuko vaan väsymyksestä vai onko ihan oikeesti jo pakko mennä. Suppareitakin on tullut ja vatsassa on outo olo kokoajan. Plaah, en tiä!!!FHikoiluttaa ja silmätkin tuntuu ihmeelliseltä=)





maranta 37+1 ja ihme kavalkadi oireita

Mä luulen että loppuraskaudessa kun vahditaan verenpainetta niin se on lähinnä pre-eklampsian vuoksi, ja se on vakava komplikaatio. Nyt otat ohjeet vakavasti ja soitat heti sairaalaan!!!

Joku kirjoitteli niistä 3 s:stä, ja pakko kyllä sanoa et ihan huuhaata on ainakin mulla... kaike ahdistuksen keskellä on pitänyt päivät pakata muuttoa varten tavaroita, oon nostellu laatikoita, oon saunonut, lenkkeillyt ja vaikka mitä. Mut aika ylhäällä tämäkin vesseli on kuulemma edelleen. Ja kyllä lukemani mukaan tuo vauva voi nousta takaisinkin päin jonkin verran.

Mutta mä roikun nyt sen oljenkorren varassa, et mulla on aika maanantaina klo 9.20 Tyksiin ja sit se on menoa. Lääkäri tosiaan totesi eilen, että yleensä käynnistystä ei mielellään tehdä ennen laskettua aikaa,mut tässä tapauksessa on kyllä hyvät perustelut niin tehdä. Eli ilmeisesti en turhaan puhellut sille psykologille ja ravannut siellä valittamassa tuskaani (lähinnä henkistä siis). Tuntui kuin miljoonan kilon painolasti ois pudonnut harteilta kun sain tuon ajan.



Tänään allekirjoitin uuden vuokrasopimuksen ja torstaina voidaan jo viedä osa tavaroista. Mä pääsenkin sit vauvan kanssa ihan uuteen valmiiks laitettuun kotiin. :) Tai siis kaukana uudesta tuo on, mut meille uusi. Asuin 3-10-vuotiaana viereisessä talossa äitini kanssa! Jonkinlainen rinki siis sulkeutuu tässäkin.



Maranta: tuu heti sit kertomaan mitä sulle kuuluu, huolestuin ihan hirveästi. itselläni oli orastava migreeni eilen ja pelästyin aivan hel...sti. Otin heti näköhäiriöiden alettua 2 Panadolia ja menin pitkälleni. Kun nousin ylös laittamaan esikoista unille (tykkää 9v:kin vielä et äippä peittelee :) ) niin vasemman käden sormet oli tunnottomat ja sit alkoi vasen puoli naamasta mennä tunnottomaksi. Soitin heti ensiapuun et mites kannattais toimia. Suositteli ensin kokeilemaan menemistä pimeään/viileään, ja jos puheongelmia niin lähteä HETI! Mä oon pelännyt noita aivan mielettömästi sen jälkeen kun mun isäpuoli kuoli aivoverenvuotoon kun olin 11v... Ja hyvä ystävä on saanut aivohalvauksen 28-vuotiaana. Soitin tolle isännälle töihin (klo 21, on töissä 23 asti) heti et mua pelottaa niin helvetisti olla kaksin pojan kanssa,et voisiko millään tulla kotiin,jos pitääkin lähteä.. Sit kun olo parani suht nopeasti ja tunnottomuus hävisi,tulihirveä morkkis et turhaan juoksutin toista,mut kaikkea muutahan tuo oli kuin vihainen. Eipä oo ennen eilistä iltaa mua silitellyt tai makoillut vieressä liki puoleen vuoteen kuin nukkumassa.



No,tulipa taas höpinää. katsotaan kuka meistä jakautuu seuraavana!





Määitte & Mini08 37+4

tuli taas nukuttua huonosti, eilen supisteli hirveesti koko ajan, yöllä vauva alkoi potkimaan ihan hirveesti ja alapäähän vihloi , tuntu että se puskee sieltä nyt läpi, oli ihan hirveen tuntusta. Nyt aamulla on ollut vähän samoja tuntemuksia joten saas nähdä meneekö tämä päivä yhtä tuskasesti. Eilen pakkailin sairaalakassia, onneksi tarkistin netistä että kaikki on pakattu kun kemaran olin unohtanut ihan kokonaan, olisi harmittanut. Varmuudeksi pakkasin verkkarit ja topin mukaan vaikka luultavasti käytän sairaalan vaatteita. Voi kun tämä jo syntyisi. Olisi huomattavasti helpompaa jos vauva ei liikkusi koko aikaa, vatsa on ihan hellänä kun ne potkut sattuu hirveesti. Vaikka kyllä mä tiedän että tuun joskus kaipaamaan näitä aikoja ja vauvan potkuja. Sanoin jo miehelle että jos ja kun alan kuumeilemaan kolmatta, niin pitää pintansa eikä anna periksi koska mun on pakko päästä kunnon vakituiseen työhön ennen kun voi haaveilla kolmannesta lapsesta, eikä edes mahduttais tähän asuntoon sitten enää. mutta joo, saatais tää toinenkin nyt ulos täältä masusta niin olisin kiitollinen. Äsken join piitkästä aikaa kahvia, ihan sen takia että saisin vatsan toimimaan, hirvee ummetus koko ajan. Kahvi on ennen ainakin auttanu mut saas nähdä. Pitäis varmaan käydä apteekissa ostamassa jotain tähän ummetukseen kun kuidut eikä mitkään auta. Mutta joo, nyt lähden vähän ulkoilemaan, kävelen oikein reippaasti että alkais supistelemaan oikein kunnolla ja kipeesti ja.. joopajoo niin varmaan..



äitykkäinen 36+6

Ja ihmeen rauhallinen olen :D Kolottaa juu ja öisin supistelee, mutta ihme kyllä ei ole järki lähdössä. Tulee nukuttua pitkään ja katseltua leffoja, mikäs kiire tässä nyt olisi ;)



G rv 40

Määitte: Mulla oli ihan samanlainen kohtaus n. reilu viikko sitten ja pelästyin aivan hirveästi. Mulla ei tuota migreeniä oo elämässä ollut kuin ensimmäinen raskauden aikana ja nyt tuli ensimmäistä kertaa tässä. Alkoi perjantai-iltana.. Ensin silmissä alkoi vilisemään. Menin sitten suihkuun ja jätin valot laittamatta päälle. Ei auttanut ja meni sitten nukkumaan pimeään ja sitten alkoi vasen puoli kasvoista puutua. Sitten tuli kädet ja vähän jalkakin. Pelästyin ihan hirveästi, kun ei tuollasta ole koskaan ennen ollut. Tulin alakertaan ja samoin meidän mies silitteli ja yritti lohdutella.. Olin aivan paniikissa, mutta se meni siitä sitten ohi ja ei ole sen koommin tullut. Tuolla sairaalassa siitä mainitsin ja sanoi olevan aurallinen migreeni-kohtaus. Sanoivat, että pitää seurata ja jos tulee useampia kohtauksia, niin yhteys sitten heti sairaalaan. Eli tiedän Määitte tasan, miltä susta tuntui!



Muuten olo on kyllä muuttunut huonommaksi... Koko ajan on hieman pahaolo ja päätäkin vähän särkee. Äsken otin Panadolia ja nyt tuo pää vähän helpottaa.. Onkohan nää jotain enteileviä synnytysoireita???? Jollain oli maha kovalla.. itellä taas ihan päinvastoin.. Vasta aika sekaisin ja heti alkaa närästää, jos syö jotain epäterveellistä ja rasvaista..



Uh... Nyt siis täälläkin pikkuhiljaa jo toivotaan, että pääsis eroon jo masusta.. Esikoinenkin odottaa, että koska me lähdetään synnärille, että hän pääsee mummilaan yökylään ;o)



cisco 38 + 2

ÄRGH!! Äitini ja anoppini soittavat minulle joka päivä ja kyselevät, että joko on synnytys käynnissä. Seuraavan kerran vastaan kyllä molemmille, että tulen kohta supistamaan teidän suunne kiinni, jollei tuo soittelu lopu!! Joko te pisimmällä olevat ja muutkin saatte noita ärsyttäviä yhteydenottoja?



Aamulla tuntui, kun olisi lapsivettä lorahtanut vähän, mutta en ole varma.. Tai siis kun istuin pissalla ja olin juuri nousemassa, niin jotain lorahti reilusti vielä pönttöön (arvatkaa kuinka vaikeaa oli selittää miehelle :D) ja tuntui, ettei se kyllä pissaa ollut. No soitin sitten synnytyspäivystykseen, jossa käskettiin laittamaan side ja jos se menee selvästi märäksi, niin saa tulla. No, eipä ole tullut mitään sen jälkeen, joten kai se oli vaan pissaa..? En tiedä, huomenna on neuvola, niin josko hän siellä kokeilemalla tuntusi, että onko lapsivesi vähentynyt tai jotain... Alkaa rassaamaan tämä odottelu! Se ainakin lohduttaa, ettei tässä mitenkään voi enää mennä pidempään kuin kolme viikkoa, eikä se nyt niin pitkä aika ole ;) (juu, ei varmaan!)



Tänään ei muuta, päätä särkee... Palailen huomenna sen neuvolan jälkeen, voikaa hyvin!



Lillian 39+0

Soitin sitten eilen sairaalaan ja pyysivät käymään, pissa oli puhdas siellä ja paineetkin hyvät kovasti kyllä tutkivat ja kyselivät mutta totesivat että kotiin saa lähteä eikä mitään vakavaa ole. Huono olo mulla on edelleen ja päätä särkee. Yökin oli aika tuskainen, taas(heräsin muutamasti kun meinas oksu tulla ja olin aivan hiestä märkä+ normi vessassa käynnit ja muut valvomiset). Mutta kai se sitten kuuluu tähän(en kyllä muista esikoisesta tämmöistä oloa, unettomuuden kyllä) Nyt pitäis kuulemma olla stressaamatta mutta ei mun oloa yhtään helpottanut että mitään ei sitten löytynytkään..... Ens viikolla on se kontrolli ultra ja rv39 luultavasti sitten leikataan. Ja pitää ottaa sairaalaan yhteyttä jos olo huononee. Nin ja perjantaina viellä meen neuvolaan mittauttamaan paineet ja pissimään purkkiin.



Ultrasivat illalla viellä vauvan ja kaikki hällä näytti olevan hyvin, istukan virtauksetkin olivat ihan "priimat" se vähän helpotti kuulla.





Määitten juttu kuulosti aika pelottavalta, onneksi on mennyt ohi. Niin ja onneksi oot saanut tilanteesi vähän selvenemään=)



maranta 37+2 ja ei oikein tiedä miltä tuntuu=)

Itelläkin alkaa olla jo ärsyyntynyt olotila, vaikka viikkoja ei ole tämän enempää. Oikeastaan hankalaa, kun ei voi odottaakaan vitä synnytystä ihan pian. Lähiaikoina ei ole kukaan erehtynyt kommentoimaan mitään hölmöä mahan koosta yms. Hyvä niin, olis voinu tulla kiukkunen vastaus.



Kävin neuvolassa tänään, kaikki ok, verenpaine matalalla 107/60, varmaan tuo tekee olon huonoksi. Ja sitten painoa oli tullu 950g/viikko. Hirvittää, mutta eiköhän tuo taas tasoitu ens kerralla... Lohdutin itseäni, että on vähän turvotusta. Ja sitten kävin ostaan kaupasta suklaata ja söin sen. ;) Tosin onneksi kävellen kävin.



Tämä palsta on ihana, kun tänne saa valittaa ja täältä voi lukea, että muut samassa tilanteessa olevat kärsii aika lailla samoista jutuista. Huomaa siis, että kuuluu ilmeisesti asiaan.

Ensiksi onnea Siirixille, ihania uutisia!



Sain ajan äippäpolille vasta laskettuna aikana 1.10. lapsiveden vähyyden vuoksi. Aika ahdistavaa odottaa vielä viikko, kun tietää mitkä riskit on olemassa. Mulla afi oli vain 3,37, kun hälyttävänä raja-arvona pidetään jo viittä. Liikkeitä pitää seurata ja heti lähteä päivystykseen, jos liikkeitä ei tunnu. Vaikka vauva onkin ollut vilkas, niin lepoaikojen aikana on aina pieni paniikki.



Olo on muuten ihan ok, (väsyttää ja nivusia pakottaa...) niinkuin esikoisestakin vielä rv 42. Eli silloinkaan en tuntenut mitään oireita synnytyksen lähestymisestä, eivätkä mitkään SIIS mitkään keinot edesauttaneet käynnistystä. Yöllä sitten alkoi oikeat supparit, jotka kyllä heti tunsi oikeiksi ... ja poika syntyi 9 tunnin kuluttua. Saa nähdä, käynnistävätkö nyt aiemmin vai meneekö taas kaksi viikkoa yli.... En kyllä jaksaisi panikoida tämän lapsivesi jutun takia yhtään enempää. Kolmivuotias ei ymmärrä, miksi äiti makaa "kaksi tuntia" ja "yrittää" laskea vauvan liikkeitä.



Jaksamista kaikille viimeisille viikoille. Jännittää kellä on seuraavaksi nyytti kainalossa.



Aurikoisin terkuin Soiliina

Ihana ilma jo monta päivää! Kävin jopa pitkällä (tähän olotilaan nähden siis) kävelyllä, vauva tykkää kun saa happea!



Maranta, Määitte ja Soiliina: kuulostaa vakavilta noi jutut, hyvä että olette käyneet lääkärissä! Jatkossakin mieluummin liian herkästi tarkastuttamaan tilanne, kuin odotella liian kauan! Koskee varmaan meitä kaikkia muitakin...



Täällä olo ihan muuttumaton, kädet ja lonkkien ja pakaroiden puutumiset vaivaavat unettomuuden lisäksi eniten. Välillä on ihan kamalan kärsimätön, välillä taas ihan rauhallinen, vauva tulee kun on valmis... Onneksi vauva liikkuu suht säännöllisesti ja välillä paljonkin! Huomenna on taas neuvola eli sitten nähdään, josko olisi kiinnittyminenkin jo tapahtunut :)



Ruskan värejä ja auringon lämpöä kaikille lähettää



Saneline 37+6

Minulla oli äitipoli maanantaina. Verenpaine hipoi taivaita mutta pissi puhdas, joten ei siitä sen enempää- lääkäri oli lupsakka vanhahko mies, joka vähän nauroi kuin papereissani luki synnytystapa-arvio, kun kolmen sektion jälkeen tämä automaattisesti on sektio. Arvioiduksi mitaksi ultraili 3150g ja sektiopäiväksi sovittiin 7. 10. Neuvolassa ehdin käydä kerran tässä välissä (ensi maanantaina).



Eipä ihmeitä. 6.10. täytyy käydä labroissa ja vielä äitipolillla kontrollissa ja saamassa viimiset ohjeet. Mutta kahden viikon kuluttua minullakin on jo sylisä vauva.



Mukavaa ja aurinkoista viikkoa kaikille.

tanni rv 36+5

Ihan ekaksi: Hirmuisesti onnea *Siirixille* pikkuisesta tytöstä!



Sitten muita kommentteja:



Ihanaa, että *Määitten* muutto sujuu ja synnytyksen suhteen aikataulutkin on alkavat olla selvillä. Kyllä mä uskon että kun ottivat tosissaan tällä kertaa niin seuraavatkin tosi tarkasti missä mennään!



Hyvä *Maranta* et ei ollut mitään vakavaa. Inhottavaahan se huono ja kurja olo on, mutta parempi niinkuin et joutuisi pelkäämään kovin ongelmia.



*on* Maanantaina kävin minäkin sit synnytystapa-arviossa, aika turhaan tosin. Vaavi on RT:ssä, takana kiireellisen sektion lisäksi yksi ns. hyvinmennyt alatiesynnytys. Ei siis mitään syytä miksei nytkin yritettäis alakautta... Tulipahan nyt kumminkin tarkastettua, että virtaukset yms on kunnossa ja kooksi arvioitiin 2,9 (37+1). Supistuksia on ollut ihan riittämiin, mutta kohdunsuulla ei oo sitten yhtään mitään muutoksia - päinvastoin tuo lekuri arvioi kohdunkaulan pidemmäksi kuin neuvolan setä kaksi viikkoa sitten! Pikkasen suututti, jotenkin sitä toivoisi että nämä oireet olisi edes jotain ennakoivia mutta ei :_|. Neuvolan terkka tosin lohdutti ja sanoi, että paikkojen tiukka kiinnipysyminen ei välttis tarkoita sitä että synnytän vasta joskus viikolla 42 vaan että mulla on "hyvin toimiva" kohtu - jonka sitten kuuluukin pitää paikat visusti kiinni juurikin siihen asti, että aletaan poikimaan. Mjaa, ehkä sitten niin? Limatulppaa ei esim oo vielä näkynytkään, se on aiemmin perusteella ainoa varma merkki synnytyksen lähestymisestä.



*Kolmen Ässän konstit*: Mulla ässistä vain yksi, seksi, saa aikaiseksi suppareita ihan rapsakkaasti. Saanut jo jostain viikoilta 28 tms. Mutta että onko niistäkään mitään hyötyä... well. Ei ainakaan mitään ole tolle kohdunsuulle tehneet :( :(



Viikonloppuna jouduin vääntämään talkooväelle apetta yms jaksamisen ylärajoilla ja voilá, seurauksena olikin sitten sellaiset turvotukset että oksat pois :(. Eikä ne lepäämällä näköjään enää mihinkään menneet, huokaus. Ja päälle pistelee/puutuu öisin ihan kybällä. Kyljen kääntäminen on jo ihan silkkaa tuskaa mutta sitähän se on tämä raskaus, ainakin meitsillä.



Että niitä limalänttejä tässä odotellaan, varmaan tonne lokakuun loppuun asti (ai minäkö kypsä raskaana oloon?). Tosin nytkin yläkerrassa käy hirveä poraaminen ja muu meteli ko remppaäijät vetää vanhaa puulattiaa uudeksi... joten parempi tietty olisi jos ei ihan heti syntyisikään vaan jos vaikka saatais tuo toinen kerros valmiiksi sitä ennen?!

12 päivää laskettuun aikaan.. sais kyllä syntyä vaikka tänä yönä!

Olotila on kylläkin hyvä, taas olen touhunut koko päivän kaikenlaista. Kävin kampaajalla värjäämässä ja leikkauttamassa hiukset, piristi kyllä kummasti:)

ei sitä sitten taas vähään aikaan ehdi kampaajalla käymäänkään..



Miehen siskon perheeseen syntyi eilen yöllä kolmas poika ja huomenna päästään pikkuista katsomaan sairaalaan! Ihanaa!



katjaäippä ja masukki 38+1

Olen kirjoitellut _todella_ vähän näihin lokakuisten pinoihin, mutta lukenut olen aina... Nyt on aikaa kun työt on loppuneet ajat sitten ja pidän pienen hengähdystauon siivoamisen välissä.



Tänään tasan rv 39+0 ja itselläni 30-vuotissyntymäpäivä :-) Eilen oli nuoremman lapsen 3-vuotiset ja tänään illalla onkin ohjelmassa lastenkutsut kahdeksalle 3-5-vuotiaalle. Tyttö on ihan innoissaan. Lisäksi järjestämme isot juhlat vielä sunnuntaina sukulaisille ja ystäville ja juhlimme yhdistetysti meidän molempien synttäreitä. Vieraita tulossa reilut 40 ja siivoillut ja järjestellyt olen koko viikon ajan. Ei tarvitse sitten yhtenä päivänä rykäistä kauheaa suursiivousta...



Oma olo on aivan loistava ja tuntuu vaan paranevan loppua kohti - kuten kahdessa aiemmassa raskaudessakin. En millään luopuisi tästä vatsasta vielä piiiitkään aikaan. Edelliset lapset ovat syntyneet 2 vk yli lasketun ajan, joten luotan siihen että tämä kolmas noudattaa suunnilleen samaa kaavaa. On niin ihanaa ulkoilla kauniina syyspäivänä lasten kanssa kun tuli näin ihanat säät.



Meillä vanhemmat lapset (5,5v. ja 3v.) jatkavat omassa päiväkodissaan 2 päivää viikossa koko äitiyslomani ajan. Heille päiväkodissa käyminen ja omat kaveit ovat tosi tärkeä osa elämää. Olen vienyt lapsia vielä pyörällä tuon 2km matkan, ei kai siitä mitään haittaa ole niin kauan kuin tuntuu hyvältä? Isompi ajaa teitty omalla pyörällään mutta pienempää kuskaan lastenistuimessa.



Synnytys jännittää vähän, koska olemme kakkosen syntymän jälkeen muuttaneet paikkakuntaa ja synnytyssairaala vaihtui Jorvista TAYSiksi. Olen kuullut niin paljon huonoja juttuja TAYSista, että suhtaudun siihen väkisinkin vähän negatiivisesti. (Onko kellään mitään hyvää sanottavaa?). Lisäksi meiltä on matkaa sairaalaan 40km ja siihen menee aikaa myös se 40 minuuttia (jos ei ole ruuhkia), joten tuo matka jännittää todenteolla. Aikaisemmat synnytykset eivät mitään syöksyjä ole olleet - eka käynnistettiin ja toisesta olin sairaalassa reilut 3h ennen syntymää - mutta kuka tietää miten nopsaan kolmas maailmaan putkahtaa... Aiomme lähteä kyllä heti matkaan kun oikeat synnytyssupistukset alkavat.



Muutenkin tilanne on vähän hankala, kun meillä ei asu täällä ketään sukulaisia. Naapuri on onneksi luvannut tulla paikalle, jos synnytys alkaa vaikka keskellä yötä ja päiväkodin kanssa on sovittu, että lapset saa tuoda sinne minä päivänä hyvänsä synnytyksen takia. Oma äitini asuu Tampereella mutta käy töissä ja pääsee lapsia hoitamaan vasta iltapäivällä. Uskon kuitenkin että kaikki jotenkin järjestyy...



Toivon kaikille erilaisista vaivoista kärsiville pikaisia ja mukavia synnytyskokemuksia ja ainakin itselleni taas vielä useampaa ihanaa odotusviikkoa! :-) Oma arvaukseni lapsen syntymäpäiväksi on 15.10. (laskettu aika 2.10.) Saa nähdä miten käy!





Helmi_ja _Hippu rv 39+0