Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin tehdä itsarin mutta olisiko se väärin koska minua tämä yhteiskunta todellakin on yrittänyt auttaa?
20.08.2025 |
Ei ole ollut helppo elämä koskaan ja olen jo pitkän aikaa pyörinyt mt-puolen terkkarissa. Itsariyrityksiä elämässäni kaksi.
Olen pyytänyt apua useita kertoja. Vihdoin pääsin terapiaan, pääsin myös työkyvyttömyyseläkkeelle. Olen ollut erittäin sitoutunut hoitoon ja yrittänyt oikeasti eheytyä. Olen aloittanut puhtaalta pöydältä ja lähes kaiken paskan raivannut elämästäni pois päihteitä ja ihmissuhteita myöden.
Silti minä en vain lakkaa haluamasta pois. En ole varma onko minulla tulevaisuutta.
Kommentit (23)
Ei täällä ole kellään tulevaisuutta, vain tämä hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet jo tähän asti selvinnyt, niin kannattaa katsoa loppuun asti. Sinulla on iäisyys aikaa maata haudassa.
Saanko kysyä ikääsi?
Itse tulin onnelliseksi vasta joskus 45 vuotiaana
No käy nyt ainakin terapia loppuun ja katso mikä on mieliala sen jälkeen. Näistä ajatuksista kannattaa myös kertoa terapeutille niin voitte työstää niitä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi, ikävä kuulla. Tuli mieleen Miki Liukkonen. En osaa vastata sinulle. Mutta lämpöisiä ajatuksia sulle
Hassua koska eräs läheiseni sanoi minulle kerran samaa vaikka mistään deepeistä aiheita ei puhuttukaan. Hän vain heitti, että minusta tulee mieleen Miki Liukkonen.
Olen minäkin herkkä ja syvällinen ajattelija, joskus impulsiivisempikin. Tunnen kaiken aika voimakkaasti, ilot ja surut. Tai voi olla myös täydellistä tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä. Oman mielen eri roolit ja vaihtelut tekee elämän raskaaksi enkä oikein pysty suunnittelemaan mitään koska kasettini saattaa muuttua pian toiseen.
Olen aika erakko enkä jaksa ihmisiäkään kauheasti. Ei ole mitään oikein. Ei ole oikein maata jalkojen alla ja minun on vaikea juurtua mihinkään. - ap
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä ikääsi?
Itse tulin onnelliseksi vasta joskus 45 vuotiaana
Kolmekymppinen. - ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se väärin: väärin itseäsi kohtaan. Joka solusi haluaa elää, ELÄÄ! Vain mielesi: ajatuksesi jotka tulevat ja menevät yrittävät syöstä sinut kuolemaan. Älä anna periksi ajatuksillesi, pidä kehosi ja elämäsi puolta. Ajatukset tulevat, ajatukset menevät, anna niiden mennä.
Jos olet käyttänyt päihteitä ja äskettäin vasta raitistunut, kestää jonkin aikaa ennen kuin elämä muuttuu normaaliksi. Kyllä se päivä päivältä helpottaa. Käytkö AA:ssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet käyttänyt päihteitä ja äskettäin vasta raitistunut, kestää jonkin aikaa ennen kuin elämä muuttuu normaaliksi. Kyllä se päivä päivältä helpottaa. Käytkö AA:ssa?
Raitistuin vuosi sitten. Minulla ei ole intressejä päihteisiin. Kyllästyin totaalisesti sellaiseen ja siihen omat syynsä. En ole kokenut tarvetta käydä. - ap
Olet päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Sinulla on pieni, mutta turvattu toimeentulo. Juuri nyt on sopiva hetki keskittyä paranemiseesi. Et voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kyllä, aina tapahtuu ikäviä asioita, mutta myös hyviä. Anna elämälle mahdollisuus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppuelämää ei kannata ajatella kerralla, vaan pienemmissä osissa. Itsemurha on vaihtoehto joka on aina olemassa, eli senkään suhteen ei kiirettä ole. Katsoisin terapiaprosessia vähän pidemmälle, miettisin millaista elämäni tulisi olla, jotta haluaisin sitä vielä jatkaa, ja tekisin vaikka bucket listan asioista joita vielä haluaisin tehdä ennen kuolemaa. Ei niiden tarvitse olla isoja juttuja, vaan ihan vaikka jotain kirjoja joita haluaa lukea, asioita joita haluaa tietää tai leffoja joita haluaa nähdä. Sitten lähtisin tekemään niitä. Kuolemahan kaikkia odottaa joka tapauksessa, joten itsemurhassa on kysymys vain ajoituksesta. Sen voi suunnitella vaikka kolmen vuoden päähän, ja kirjoittaa itselleen nyt kirjeen jonka sitten suunnitteltuna kuolinpäivänään avaa, ja reflektoi mikä tilanne oli silloin ja mikä se on sillä hetkellä, ovatko itsemurhatoiveeseen liittyneet syyt vielä olemassa? Onko kaiken ehtinyt tehdä mitä halusi?
Vierailija kirjoitti:
Jos olet käyttänyt päihteitä ja äskettäin vasta raitistunut, kestää jonkin aikaa ennen kuin elämä muuttuu normaaliksi. Kyllä se päivä päivältä helpottaa. Käytkö AA:ssa?
Eihän ap päihteistä kirjoittanut.
Ap, onko erilaiset lääkkeet kokeiltu? Käy terapia, sitten on vielä keinoja: ketamiini, myssyhoito, ect... Ect pelasti minut, kun lääkkeet ei auttaneet.
Tsemppiä. Olet nuori, tuossa iässä minullakin oli vaikeaa. Nyt olen onnellinen :)
Sinäkin voit vielä olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun pikkuveljeni teki itsemurhan. Se on todella raaka ja itsekäs teko lukuisille omaisille ja ystävlle. Itsemurhan tekijä voi havoittaa ja pilata lukuisten muiden ihmisten elämän. Kannattaa miettiä tältä kannalta myös, kun jauhaa omassa itsekeskeisessä umpiossaan. - Ellei sitten nimenomaan halua teatraalisesti vahingoittaa lukuisia muita ihmisiä myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet käyttänyt päihteitä ja äskettäin vasta raitistunut, kestää jonkin aikaa ennen kuin elämä muuttuu normaaliksi. Kyllä se päivä päivältä helpottaa. Käytkö AA:ssa?
Eihän ap päihteistä kirjoittanut.
Ap, onko erilaiset lääkkeet kokeiltu? Käy terapia, sitten on vielä keinoja: ketamiini, myssyhoito, ect... Ect pelasti minut, kun lääkkeet ei auttaneet.
Tsemppiä. Olet nuori, tuossa iässä minullakin oli vaikeaa. Nyt olen onnellinen :)
Sinäkin voit vielä olla
Lue aloitus uudelleen!
Vaikka nyt tuntuisi vaikealta, niin elämässäsi voi tapahtua vielä hyviä asioita. Kohtele itseäsi hyvin ja lempeästi. Kaikkea hyvää elämääsi, olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet käyttänyt päihteitä ja äskettäin vasta raitistunut, kestää jonkin aikaa ennen kuin elämä muuttuu normaaliksi. Kyllä se päivä päivältä helpottaa. Käytkö AA:ssa?
Raitistuin vuosi sitten. Minulla ei ole intressejä päihteisiin. Kyllästyin totaalisesti sellaiseen ja siihen omat syynsä. En ole kokenut tarvetta käydä. - ap
Eli olet vasta raittiuden alussa. AA:ssa olisi saman kokeneita ihmisiä joiden kanssa voisi jutella, ehkä löytyisi joku kaveri jonka kanssa tehdä jotain muutakin vapaa-ajalla. Tiesitkö että ihmisen aivot kypsyvät vasta 25-vuotiaana niin että hän pystyy ajattelemaan omaa tulevaisuuttaan omien etujensa mukaisesti. Jos olet aloittanut päihteiden käytön aiemmin, niin aivoillasi kestää vielä aikaa kasvaa aikuisen tasolle, olet siis vähän kuin teini aikuisen kropassa henkisesti. Älä siis hötkyile.
Et ole velkaa olemassaolostasi muille. Tee kuten koet parhaaksi. Tsemppiä!
Niin, tässähän tämä on, että kun olen oikeasti saanut nyt mahdollisuuden. Tiedostan kuinka etuoikeutettu olen, että olen saanut apua. Siksikin tämä vähän ehkä hävettääkin. Pitää puhua terapiassa. Tämä on vaan niin rankkaa tosiaan kun on niin monta asetusta itsessään olemassa. Voin olla hyvin optimistinen, jopa liiankin ja tarmokas. Tai sitten elän pimeydessä missä ei ole toivoa. Maniaa ei ole mutta tällaisia eri kasetteja on monenlaisia ja turhauttaa kun en sitten lopulta pysty tarttumaan oikein mihinkään kunnolla. Onneksi nyt tämä terapia niin on ja pysyy koska tiedostan, että tarvitsen sitä ja että olen aika sekaisin. Ulospäin en ole mitenkään sekava tai psykoottinen, en puhu pälpätä ihmisille. Olen kohtelias ja asiallinen.
Kuitenkin sisäisesti hermostoani käy lähes koko ajan näkymätöntä taistelua joka on todella uuvuttavaa. Hengitysharjoituksia ja kaikkea sellaista harjoitan. Joskus hurahdan hetkeksi henkisesti asioiden pariin saadakseni jostain lohtua ja merkityksen tunnetta. Siihenkin kyllästyn ja olo on lopulta aina aika tyhjä ja juureton.
Ehkä teen niitä etappeja päässäni, että nyt katson vaikka tämän vuoden loppuun ensin, sitten taas uusi tavoite, niin ehkä se tuntuu helpommalta kuin miettiä että tuleeko elämästä koskaan mitään. - ap
Alue: Aihe vapaa
Voi, ikävä kuulla. Tuli mieleen Miki Liukkonen. En osaa vastata sinulle. Mutta lämpöisiä ajatuksia sulle