ENSIKOT VKO 39

lauantaita vaan kaikille!



miten ruskanodotus jakselee? ikävää tuo, että sait selän kipeäksi! oletko nyt syönyt runsaasti (herkkuja ehkä...) ja onko paino noussut? vai seuraatko painoa kotona?



pariisittarelle kiitokset taas kahvittelusta (ja shoppailuavustuksesta!), oli mukavaa. ja kiva, että jaksat jo paremmin ja verenpainekin laskenut. nyt kun vaan maltat ottaa ensi viikonkin rennosti... ;) helpommin sanottu, aivan.



onko liippa saanut rauhaa? voisin kuvitella, että itse huolehtisin ihan hirveästi... vaikeaa se on olla ajattelemattakaan! onneksi kaikki kuitenkin muuten oli hyvin, ettei ollut sydämessä tms. häikkää!



entä lorelain kunto? pääsitkö nauttimaan ystävän seurasta?



sadeorkideakin on flunssassa... eikä voi edes istua enää! hui, onneksi itse pystyn vielä istumaan. välillä kyllä vihloo nivusiin ja huonolla tuolilla jalat puutuu, mutta muuten ei ongelmia.



ihanaa, miiru, että osaat nauttia vatsasta! siitä sietääkin olla ylpeä :) valitettavasti se ei aina vaan oo helppoa, kun oma keho muuttuu. kiva oli muutenkin lukea sun hyväntuulista viestiä! eikä tosiaan varmasti kannata huolehtia potkuista, jos istukka on etuseinässä.



meillä täällä ei mitään uutta... tuntuu, että ne vähätkin tuntemukset vähenee vain. eilen yritettiin kyllä käynnistystä ihan kaiken kolmen s:n voimilla, mutta esiintyi vain pientä juilintaa aamulla. mutta kärsivällisyyttä yritän itselleni tässä psyykata, toinen tulee kun on valmis :) tänään ollaan menossa ihan baariin istumaan iltaa, tosin jo seitsemän aikaan. kutsuttiin ystäviä paikalle, kun ei tiedä millon seuraavan kerran pääsee...



korka 40+0

Täällä vihmoo edelleen lunta. Pari päivää on ollut tuollainen maaruskan ja lumen sekainen, läikikäs maa. Ihan piristävää, mutta toisaalta olisi tuosta ruskasta voinut nauttia vähän pidempäänkin.



Lorelai, älä hätäile vauvan asennon kanssa, sillä tuossa vaiheessahan se pienokainen ehtii vielä vääntyä ja kääntyä vaikka miten. Meidän muksu on ollut joka kerran ultratessa pää tuolla lantiossa lähtöasemissa, mutta silti maha sinkoaa milloin mistäkin. Melkoinen pitkäsääri ilmeisesti! Pyllyn ja selän tunnen kyllä mahan läpi, mutta jos en olisi lääkäreiltä kuullut, en silti osaisi itse arvioida, miten päin vauva siellä kelluu.



Miirulle kans rauhoitteluja, vauva ehtii kyllä keljuilemaan vielä kylkiluiden rymistelyllä, kunhan kasvaa riittävän isoksi äitiä kiusaamaan. ;)



Muistathan Korka myös lepäillä riittävästi, jotta voimat riittää, jos lähtö synnyttämään tulee jonain yönä! Olen tätä samaa yrittänyt itselleni teroittaa viime aikoina. Jos yöunet jää vähiin, pitäisi aina muistaa paikata sitten kunnon päiväunilla.



Tänään tempaisinkin esimerkillisesti neljä tuntia unta palloon päivällä. Heräsin nimittäin neljän aikaan aamuyöstä, kun en löytänyt asentoa, jossa selkää EI juilisi. Kivun seurauksena mahaakin supisteli ihan yhtäjaksoisesti ja sitten aloin jo hätäillä, kun en tuntenut vauvan liikkeitä sen kovan rummun läpi ollenkaan. Selkä kramppasi välillä niin, että olin pudota polvilleni, mutta sinnillä puin ja pakkasin laukun ja menin herättämään miehen, jolle tunnustin, että nyt en enää kestä. Lähdettiin sitten päivystykseen, missä katseltiin vauvan sydänkäyrää ja supistuksia. Vauvalla kaikki tuntui olevan kunnossa, syke 150:n luokkaa. Supistuksia tuli tasaisesti, mutta koska kohdunsuun tilanne oli pysynyt samana - siis pehmeä, mutta kiinni - pääsin kotiin, eikä tarvinnut lähteä Rovaniemelle tasoittamaan tilannetta estolääkkeillä.



Liityn siis Miirun Panadol-kerhoon ja napsin särkyä ehkäisevää niin, että kipu ei tuntuisi ja pääsisi aiheuttamaan ylimääräisiä supistuksia. Tämä päivä on mennyt sitten ihan vain lepäillessä. Mies taikoi päivän saaliistaan ihanaa riekkosalaattia ja jälkkäriksi nautin kaupan tuoretta viineriä. Oma paino on tosiaan noussut viime viikkojen aikana nyt nelisen kiloa lähtöpainon yläpuolelle, joten jospa se vauvakin alkaisi vantteroitua pikkuhiljaa.



Ruskanodotus, rv 34+0

Jossakin sääennusteessa luvattiin sadekuuroja, mutta ihan pilvettömältä taivaalta aurinko kyllä paistaa täällä etelässä, ihanaa:) Nautitaan nyt kunnolla tästä ylellisyydestä Enskattaret!



Korka Korka, eräpäivä on sitten mennyt, Huisia:) Odotan jo täällä viestiä, että koska teillä on suuuurriiiiaa uutisia kerrottavana ja sitten kuin tilanne on rauhoittunut, että pääsen tutustumaan uuteen perheenjäseneenne. Ihanan kutkuttavia aikoja siellä elellään! Mitenkäs muuten meni eilinen ilta? Ja kiitos itsellesi myös viimeisestä, oli taasen mukavaa vaihtaa ajatuksia ja shoppailla teitin Pienelle ihania lindexin retrokuoseja. Hih, Meidän vauvat taitaa olla kuin lindexin mainoksista, kun kummallakin kaapit pullottaa toinen toistaan ihanampia uusretrokuoseja:) Onko muilla Enskoilla suosikki vauvanvaateshoppailupaikkoja?



Ruskanodotuksella oli ollut kurja olo ja kävitte onneksi sitten tarkistuttamassa tilanteen. Hui, säikähdytti moinen varmasti. Onneksi kuitenkin ei tarttenut enempää sairaalaseurantaa, vaan pääsitte kotia kasvattelemaan pienoista. Onnea vielä painonnoususta, nyt vaan jatkat samaan malliin miehuksen ruokapatojen äärellä, niin teitin pikkuinenkin vahvistuu samalla:). Ja että siellä on jo lunta, uskomatonta! Jaksuja sinne lisäksi vielä lepäilyyn!



Liippa oli käynyt rakenneultrassa! Ihana kokemushan se kertakaikkisesti on nähdä pienoinen jo runsaasti kasvaneena verrattuna np-ultraan:). Koita olla huolehtimatta "kudosmöntistä" liikoja, jookos, vaikka varmasti jäikin hiukan epävarma olo. Tarkastatte tilanteen sitten kontrolliultrassa. Siihen asti relailet ja nautit massustasi!



Miiru on onnistunut olemaan liikoja stressaamatta töissä, kiva! Hyödyllinen taito (opeta miullekin, olen siinä ihan onneton). Ja liikkeet kyllä vahvistuu viikko viikolta, siitä ei tartte huolehtia.



Lorelailla alkaa jo flunssa helpottaa, tapasitko muuten ystävääsi lauantain kunniaksi? Oliko kiva ilta leffassa? Mitä kävitte katsomassa? Ja kuten saitkin jo vastausta, vauveli voi vielä tehdä vaikka kuperkeikkoja massussa noilla viikoilla, ei siis vielä ole vakiintuneesti tietyssä tarjonnassa. Miulle todettiin nyt rv 27, että Tonttu olisi rt:ssa, mutta silti täälläkin tuntuu potkut milloin missäkin:) Tiedä sitten:)



Kiva kuulla Sadeorkideastakin *vilkuttaa*. Siellä alkaa jo vauva kiinnittyä hiljalleen lähtökuoppiinsa. Loistavaa! Ja ymmärrän muuten hyvin nuo tuntemukset, että on "iso- ja tyhmä olo", täälläkin niden kanssa painitaan välillä...kuin paino nousee sen 600g/vko ja syön ja liikun aivan samanlailla kuin ennenkin (yht 7,5kg)... Huokaus... Mutta flunssa ollut sielläkin kiusana, parantavia säteitä lähettelen vielä sinne:)



Omassa navassa paluu töihin huomenna,mikä hiukan jännittää...Miten sitä sitten jaksaa tuon kaksivuorotyön, nuo iltavuorosta aamuun menot tuntuu ihan painajaisilta, kun yöunet alkaa olla jo hiukan katkonaisia...Mutta lepäilin tosiaan loppuviikkoon saakka aika tiiviisti kotona, sitten neuvolalääkäri sanoi, että omien voimien mukaan saan liikkua ja täyslepo ei ole missään nimessä suositeltavaa. Näin ollen voimien jo hiukan palatessa olen tapaillut ystäviä, hakenut vanhalta kollegalta kasan vaatetta Tontulle, käynyt miehuksen kanssa sirkuksessa (ihanaa, Tonttu ihan villiintyi siellä, äänimaailmasta kai. Oletteko muut huomanneet, että kovat äänet villiinnyttää vauvat?) sekä eilen ollut 30-v juhlissa kaupungissa baarissa. Suostuivat onneksi tekemään ihania alkottomia drinksuja, mutta silti ajelin jo 23 pintaan kiltisti kotiin:) Lisäksi on sitten hoidletu mieltä ja verenpaineita; eli ihan relailtu, pötkötelty miehen kanssa soffalla ja nautittu ihanasta ilmasta lenkkeillen. Joten nyt olo on ihan yes, ja koitan siis mennä rauhallisin mielin töihin huomenaamulla.



Nyt päivän puuhiin..



Iloa ja Aurinkoa Kaikille!



pariisitar&tonttu

rv27+4