Joku tuntematon morjestaa sinua

En. Kumminkin jotain vailla.

Kyllä! Terse!👋

Tämä on minulle aika yleinen kokemus, tuntemattomat moikkailevat. Sattuu muutaman kerran vuodessa.

Aina yhtä hämmentävää. Katson tyyppiä eikä mikään kello soi. 

Morjestan takaisin ja sitten mietin kuka se oli, pitäisikö tuntea vai luuliko se minua joksikin muuksi.

Tervehdin tietysti takaisin. Tässä on niin monenlaista lasten kaveria, heidän vanhempiaan, monen vuoden takaisia työkavereita, naapureita ym. , että välttämttä kaikkia en muista.

Kasvomuistini ja myös nimimuistini on käsittääkseni ihan normaali, jopa hyvä. Silti voi tulla tällaisia tilanteita. 

Mikäs siinä. Tervehtiminen aina ok, tunsi tai ei.

Morjestan takaisin.

Tietenkin moikkaan takaisin. Ei se ääni siitä kulu, että on kohtelias! Vain Suomessa ihmetellään...

Sanon päivää, ja uuden ystävän saan

Moikkaan totta kai takaisin.

En. Kokemusten perusteella kyseessä on vonkaava mies tai psykoottinen nainen. Just minding my own business, eläkää tekin omaa elämäänne, kiitos ja hei.

Joo. Kerran joku m a m u poika ajoi skuutilla vastaan käsi ojossa vitosia pyytäen, läpäytin nekin pyöräni päältä.

M58

Viime jouluna hautausmaalla joku tervehti ja jutteli iloisesti, tiesi nimenikin. En vielä tänä päivänäkään keksi kuka se oli.

Joku kylähullu. En halua riesakseni.

Meilläpäin joskus tuntemattomatkin nyökkäävät tervehdyksen , ihan ok.

En, menköön muualle häröilemään.

Tietysti morjestan. Ei ole minulta pois

Vierailija kirjoitti:

Tietysti morjestan. Ei ole minulta pois

"Ei ole minulta pois." Harvinaisen typerä hokema.

Mulle morjestelee usein tuntemattomat. Yleensä moikkaan takaisin. 

-kasvosokea

Tottakai. Taloyhtiön pihassa moikkaan jokaista vastaantulijaa.

Näinhän meillä Pohjois-Karjalassa on tapana eli morjestan takaisin.