Kannattaako 6-kymppisen enää sijoitella varojaan?
Kun elämä kumminkin alkaa olemaan loppusuoralla. Meidän suvussa ei ole eletty kovin vanhoiksi. Työpaikkakin laittoi pönkän ovelle ja työttömyys tulossa irtisanomisajan jälkeen. Tämän ikäiselle tuskin uutta työtä löytyy. Onnistuin säästämään sellasen 70k€ puskurin. Joku varmaan sijoittaisi senkin mutta onko siinä mitään järkeä?
Mitä te muut "vanhukset" olette tehneet säästöillänne?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, sijoittaminen tehdään vähintään 5, mielellään 10+ vuoden aikajänteellä. Etsi mieluummin joku korkeakorkoinen säästötili varoille. Vielä mieluummin, ala käyttää niitä pieniin iloihin.
Juu, ja jos tämä kuuskymppinen elää 80- 90- vuotiaaksi on kertynyt hyvä potti.
Minä aloitin noin 49- vuotiaan pienimuotoisen sijoittamisen. Jonkun vuoden kuluttua innostuin toden teolla. Nyt 63 vuotiaana salkku on yli 500 000 euron arvoinen. Nuorempana ei ollut intoa, eikä ollut rahaakaan. Kun varallisuus ja ansiot kasvaneet alkoi kiinnostus myös niiden järkevään käyttöön. Tutustuin sijoittamiseen enkä ole katunut. On se jonkinlainen turva kun on noinkin painava salkku. Olen edelleen mieluisassa työssä ja jatkan sijoittamista. Lapsenlapsille olen kaikille avannut omat rahastot joihin sijoitan kuukausittain
No en ole trolli. Toki sain perintöä hieman, ja olin säästänyt jo itse osan tuloistani, ja kun innostuin sijoittamaan se oli sitten menoa. Olen otselleni ostanut lähinnä USA- osakkeita. Olen aika nuorekas, käyn edellleen töissä, ja jos Luoja suo terveyttä ja elämää jatkan sijoittamista/säästämistä edelleen. Eläkekertymä on aika laiha koska hoidin lapsia kotona enkä mennyt koulutustani vastaavaan työhön kuin vasta kun viimeinenkin lapsi lähti kouluun. Sekin on ollut motivaationa sijoittamisen aloittamisessa.
PS. Indeksirahastot joihin aikoinaan sijoitin pienen osan perinnöstä ovat jo 180% voitolla. Sittemmin olen ostellut pelkästään USA osakkeita ja saan kuukausittain osingot.
Tämä on aika kivaa. Ja kuitenkin on kyse omista rahoistani. On hauskaa seurata pörssikursseja ympäri maailmaa ja seurata yritysten menestystarinoita ja olla osana niissä.
Suosittelen! Mutta aloittakaa nuorena. Pienin askelin ettei harmita liikaa kun tulee tappioita.
Ja ap: lle sanoisin että 6- kymppinen ei todellakaan ole vanhus. Vaikka olikin sikulta heitto. 😁
Vierailija kirjoitti:
'Voihan tuo 60 olla vasta elämän puoliväli, moni ihminen on elänyt lähes 120-vuotiaaksi, osa jopa yli!'
Mulla jos isäni suvun geenit, elän 100-vuotiaaksi hoikkana ja terveenä, eli tässä olisi vielä yli puoli vuosisataa elämää keski-ikäisellä edessä. 🤓
Kuuteenkybäänkin vielä pitkä matka.
Muuten en puhu raha-asioistani täällä..
Mä teen remppaa säästöilläni ja matkustelen mieheni kanssa niin paljon kuin jaksan. Nyt suunnittelen ensi talven lomia lämpimään. En yhtään tykkää talvesta ja pimeästä.
Mä en pidä helteestä, siitepölystä, inisevistä hyttysistä, yäk..
Pidän syksystä, ruskasta, talvesta, pimeästä, lumesta, Lapista, tuntureista.
Aloita kuolinsiivous ja ilmoittaudu työväenopiston arkuntekokurssille. Kohta kaikki päättyy.
Olen samanikäinen ja minulla on suurin osa varoista rahastoissa. Ei niitä kannata pankkitilillä makuuttaa.
Kannattaa sijoittaa kohteisiin joista saa halutessaan nopeasti rahat pois. Mihinkään määräaikaiseen ei kannata sijoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Aloita kuolinsiivous ja ilmoittaudu työväenopiston arkuntekokurssille. Kohta kaikki päättyy.
🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Mitä te niitä rahojanne lapsillenne annatte. Tienatkoot itse omansa. Ja saavat perintöä jos saavat. Minä ainakin aion käyttää oman elämänlaatuni pitämiseen hyvänä. Pidän varoistani huolen ja sitten myöhemmin kun tarvitsen enemmän apuja pärjäämiseen ostan palvelut itselleni. Siivous, pyykit jne. Matkustelen niin kauan kuin pystyn ja minulle riittää että kun kuolen niin rahani on suurin piirtein käytetty.
Kannattaa varautua siihen, että hoivapalveluita ei ole kuin terminaalivaiheessa oleville kymmenen vuoden päästä Suomessa. Oma koti siihen kuntoon, että siellä pärjää vanhana dementikkonakin. Sen lisäksi jo nyt järkevä päivä-, kunto- ja ruokavalio-ohjelma maksimaalisen kunnon ylläpitämiseksi. Puolet terveiden kirjoissa olevista kuusikymppisistä naisista ei pääse tuolista ylös ottamatta tukea jostain. Se tarkoittaa sitä, että WC-reissuilla tarvii avustajaa 70-vuotiaana tai joutuu siirtymään vaippojen käyttäjäksi. Suositus on nousta tuolilta 3 x 50 kertaa päivässä, jotta voimat säilyvät. Kannattaa sijoittaa itseensä vaikka jumppaamalla!
Kannattaa varmaan vauvapalstalta kysellä näitäkin. 😵💫
Osta rakkautta jha lempeä rahalla
Pattayalle sijottaan, sinne laitettu raha on ku pankkiin pistäs.
Ainaki elämänlaadun suhteen.
Aloitin vasta kuusikymppisenä, siihen asti olin ns maksanut seiniä. Sijoituksia toki nekin n 600ke verran.
Laitan lastenlapsille joka kk vähän rahaa rahastoihin ja minulla on myös oma rahasto jota "ruokin". Osakekaupat eivät ole mun juttu.
Hyvin ehtii kertymään, en aio kuupahtaa ihan vielä
Vierailija kirjoitti:
Mitä te niitä rahojanne lapsillenne annatte. Tienatkoot itse omansa. Ja saavat perintöä jos saavat. Minä ainakin aion käyttää oman elämänlaatuni pitämiseen hyvänä. Pidän varoistani huolen ja sitten myöhemmin kun tarvitsen enemmän apuja pärjäämiseen ostan palvelut itselleni. Siivous, pyykit jne. Matkustelen niin kauan kuin pystyn ja minulle riittää että kun kuolen niin rahani on suurin piirtein käytetty.
Länsimaisen ihmisen tragedia.
Tietysti kannattaa, vielä 20-40 vuotta jäljellä! Kyllä siinä ehtii jotain tuottoa saada.
Vanhuudestani huolimatta sijoitan rahani, koska mahdollisuuksia vähäriskiseen sijoittamiseen on. Arvo nousee hiljalleen, eikä hätkähtele äkillisistä notkahduksista osakemarkkinoilla. Rahat voin ottaa pois, jos tarvitsen, ja niiden arvo on edes vähän noussut. Ja koska emme tiedä kuolinpäiväämme hyvä esimerkki 94 vuotiaasta äidistäni, jonka sijoituksien arvo on noussut eläkevuosina 50 000 euroa. Noh, se raha on hänen apunaan maksaessaan hoitojaan.
Mitä te niitä rahojanne lapsillenne annatte. Tienatkoot itse omansa. Ja saavat perintöä jos saavat. Minä ainakin aion käyttää oman elämänlaatuni pitämiseen hyvänä. Pidän varoistani huolen ja sitten myöhemmin kun tarvitsen enemmän apuja pärjäämiseen ostan palvelut itselleni. Siivous, pyykit jne. Matkustelen niin kauan kuin pystyn ja minulle riittää että kun kuolen niin rahani on suurin piirtein käytetty.