Kertokaa kauhujuttuja, millaisten tyyppien kanssa on tullut seurusteltua nuorena

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei kiltti kelvannut?

Se kiltti nyhjäsi jossain nurkassa maantien värisenä. Ei sitä edes huomannut.

En seurustellut, mutta kerran erehdyin naisen mukaan, joka kertoi kämpillään, että oli vihannut eksäänsä niin paljon, että oli ensin purrut korvasta palasen irti ja joskus myöhemmin yrittänyt purra tältä kaulavaltimon poikki. Luulin ensin, että valehtelee, mutta kun näytti palasen korvaa, kävelin ulos ja talsin ihan mielelläni 10km:n matkan asunnolleni -20 asteen pakkasessa. Sen koommin en ole lähtenyt enää mihinkään jatkoille ventovieraiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En seurustellut, mutta kerran erehdyin naisen mukaan, joka kertoi kämpillään, että oli vihannut eksäänsä niin paljon, että oli ensin purrut korvasta palasen irti ja joskus myöhemmin yrittänyt purra tältä kaulavaltimon poikki. Luulin ensin, että valehtelee, mutta kun näytti palasen korvaa, kävelin ulos ja talsin ihan mielelläni 10km:n matkan asunnolleni -20 asteen pakkasessa. Sen koommin en ole lähtenyt enää mihinkään jatkoille ventovieraiden kanssa.

Säilyttikö nainen eksän korvan palasta jossain lasitölkissä, jossa oli formaldehydiliuosta?

Seurustelin joskus henkilön kanssa, jolla oli ilmeisesti antisosiaalinen pers.häiriö. Oli myös narsistinen, paikoin myös harhaluuloinen. Onneksi ei ehditty muutamaa kuukautta kauempaa pyöriä kimpassa. Käytti myös huumeksia, ja kerran alkuaikoina vei mut mukanaan käymään jollain hyvän päivän tutullaan, siellä oli kaksi miestä aivan sekaisin, ei onneks oltu kämpässä kauaa. Vähän aikaa tuosta nii luin uutisista että tää toinen nisti mies oli puukottanut tätä nuorempaa. Että tuollaisiin paikkoihin mut vei. Lisäks pahoinpiteli henkisesti ja fyysisesti, potkimalla jne. Nykyään ihmettelen miten tuollaiseen suostuin, mutta tuohon aikaan olin todella yksinäinen.

Maalaispoika, viljelijän poika ja maidon juoja. Aloitan tarinan ullakkohuoneesta joka oli rakennettu pojalle navetan yläkerrokseen.

Hänen päärynänmuotoinen päänsä nytkähteli, huulet avautuivat kuin nälkäisten tipujen suut pesässä, paljastaen kaksi etummaista hammasta.

Hammasrivistö oli noin muuten moitteeton, mutta etummaiset hampaat olivat kuin kaksi syöpynyttä sokeripalaa ja vähän harallaan toisista. Energiajuomat ja muut virvoikkeet olivat tehneet tehtävänsä. Pää nykähteli ja silmät avautuivat paljastaen valkuaiset, enimmäkseen ne pysyivät osittain kiinni. Hän nautiskeli kun katselin toimitusta.

Olin kuin Avaran luonnon katsoja, vaivaantuneena katsoin asiaa, jota ei pitäisi kuvata tai nähdä kenenkään. Akneiset posket hytkyi, hampaat törröttivät entistä ilkeämmin pienen tulitikkuaskin kokoisen suun lomasta irvistäen. Hänen kielensä työntyi ulos kuin sylinteri ikään pullauttaen sylkeä aknen peittämälle pienelle leualle valuen t-paidan ylimmälle kaulukselle muodostaen jonkun kuvitteellisen maan tai valtion rajat. Nyt tässä vaiheessa alkoi kuulua öninää ja hoh hoh hoh ääntelyä.

Hänen bandana oli valunut otsalta silmille. Vain toinen silmä näkyi ja hän katseli minua. Se kiihoitti häntä loppusuoralle. Rasvaiset hiukset korostivat päärynänmuotoista kalloa ja loppuhetkellä se näytti ihan tiimalasilta. Hänen hiekkansa oli valunut loppuun.

Lenkkitossut nytkähteli sängyn päädyllä ja jalat suoristelivat epätaisaiseen rytmiin. En pystynyt enää katsomaan, katsoin KISS:n julistetta. Kaverit irvisteli minulle kieli pitkällä ja voin pahoin. Huoneessa haisi äitelä sivuhaju ja likapyykki lattialla. Halusin ulos ja soitin Maisalle. Halusin pois uimaan.

Poikaystävä kysyi mikä minulle tuli ja hän halusi ajaa minut mopolla rannalle. Sanoin että kävelen mieluummin. Pidän enemmän naisista nykyään. Avara luonto kasvatti minut siihen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikot miesyksilöt haluaa alistaa, jotta tuntisi itsensä vahvemmaksi. Kaikki on aluksi mukavia, kunnes todellinen luonne paljastuu. 

Se miksi ujohko tyttö tarttuu syöttiin, on munakkaan päättäväisyys ja aktiivisuus alussa. Se oikeasti kiva ei uskalla tehdä aloitetta.

Huhuhuhuuu. Naiset ovat masokisteja ja tykkäävät mitä ihmeellisimmistä mulqvisteista, mutta sitä on vain niin vaikeata jostain syystä myöntää. Luonto ajaa tikkatytön puuhun silti joka kerran.

Kuule ei miehestä ota selvää jos esittää ensin kilttimiestä ja sitten kun nainen on koukussa alkaa se mulqvisti-osio. Koettu on ja päästy irti heti kun todellisuus paljastui 

Osa näistä hyypiöistä voi vaikuttaa vastenmielisiltä ja suorastaan luotaantyöntäviltäkin miehiltä, mutta joskus he ovat olleet äidin nisässä kiinni, niin suloisia naperoita kuin nolla ja voi olla. Maitoa on virrannut pyöreiden kasvojen leuan alta kaulapoimijen väliin ja rinnuksille asti. Pienet suloiset kädet ovat pitäneet mammasta kiinni tiukasti ja leiponeet mamman kuin kissat kynsillään leipovat ennen asettumista nukkualueelleen. 

Äidin pitää muistaa pyyhkiä maito pois kaulan alta ettei se jää haisemaan ja haiseehan poika pian, kun on maitua pötsissä. Pian tulee maitoripulit tai pisut vaippaan.

Näkökulmasta kiinni miten kauheita tyyppejä on. Hiirenkin mielestä se suloinen kissa on kauhea törkyturpa. 

Äidin silmissä ne isot nelikymppiset pojat on edelleen suloisia pöyreämahaisia ja harvahiuksisia rakkaudenhedelmiä. Hiuksetkin on jo harventuneet kuin ne alunperin oli. Äidin rakkaita ikuisesti.

Muistakaa puhua kunnioittavasti miehistä jatkossakin tässä ketjussa. Onko asia sisäistetty? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En seurustellut, mutta kerran erehdyin naisen mukaan, joka kertoi kämpillään, että oli vihannut eksäänsä niin paljon, että oli ensin purrut korvasta palasen irti ja joskus myöhemmin yrittänyt purra tältä kaulavaltimon poikki. Luulin ensin, että valehtelee, mutta kun näytti palasen korvaa, kävelin ulos ja talsin ihan mielelläni 10km:n matkan asunnolleni -20 asteen pakkasessa. Sen koommin en ole lähtenyt enää mihinkään jatkoille ventovieraiden kanssa.

Säilyttikö nainen eksän korvan palasta jossain lasitölkissä, jossa oli formaldehydiliuosta?

Voihan sen kuivattaa myös.

Eka seurustelukumppani oli poika joka ainoana osoitti kiinnostusta minua kohtaan ja koska joku nyt vaan piti saada / olla että voisi "seukata" niin hänen kanssaan sitten "aloin oleen" vaikka ei meillä ollut oikeastaan mitään yhteistä. Tai siis eihän sitä silloin edes tajunnut vaan kuvitteli parisuhteessa elämisen olevan just tuollaista ja jep, sitä tosiaan eli parisuhteessa ja sitoutui ihan 100% toiseen vaikka oli vielä aivan kakara. Jälkeenpäin sitten tajusi monta asiaa ja myös sen, että meillä olikin oikeasti paljon yhteistä eli kumpikaan ei ollut (koskaan ollut) mitenkään suosittu vaan pikemminkin syrjitty ja molemmilla oli taipumusta melankoliaan eikä minkäänlaista taitoa keskustella mistään tärkeästä. Tämä kumppani oli myös varsin alkoholimyönteinen vaikka ei mikään renttu saati juoppo ollutkaan. Viikonloppuihin se kalja ja varsinkin lonkero kuitenkin kuului hyvin aktiivisesti ja siinä sivussa sitten itsellekin alkoi maistumaan vaikka en kännistä pidäkään. Kuitenkin vielä vähemmän pidin kännisestä miehestä ollessani itse selvinpäin eli huikka maistui lopulta mullekin. Jossain vaiheessa se sitten valkeni kummallekin ettei tässä mikään match made in heaven olla, mutta tuokaan ei tietenkään tapahtunut kummallekin samaan aikaan eli eroa tehtiin pitkään ja hartaasti melkoisen tempoilun ja tappelun saattelemana.

Seuraavakin kumppani "valikoitui" vastaavalla tavalla eli mies osoitti kiinnostusta ja kun ei muitakaan vaihtoehtoja jonoksi asti ollut niin ajattelin, että mikäs siinä. (Tässä valossa tuntuukin hassulta lukea palstalta kuin naisilla on kaikki valta ja vaihtoehtoja mistä valita. No joo, onhan sekin tietty vaihtoehto että voi joko ottaa tai jättää ottamatta ja tuota kakkosvaihtoehtoa on myös käyttäneet ne miehet joita kohtaan olen ollut itse aloitteellinen.) Tämä toinen suhde oli oikeastaan melkein samantasoinen tuon ekan kanssa eli ei mitään järkeä eikä minkäänlaista yhteistä tulevaisuutta voinut ajatellakaan saati sitten suunnitella. Hengailtiin aikamme ja kun riittävästi oltiin toisiamme kiusanneet ja katkeroittaneet niin erottiin melkoisen yhteistuumin ihan kerrasta.

Sitten tapasin kolmannen seurustelukumppanin joka tuntui olevan tosiaan kuin se taivaanlahja. Samalla aaltopituudella ja tykkäsi oikeastaan kaikesta mistä minäkin (nuo kaksi edellistä olikin jo haukkuneet aivan kaiken minua kiinnostavan alimpaan helvettiiin ja ainakin noloksi / pelleksi oli kyse sitten lempipizzan täytteistä, lempibändistä tai harrastuksista jne) joten ajattelin, että tässä se nyt on mitä aina olen etsinyt ja odottanut. Ainoa yhdistävä tekijä noihin kahteen edelliseen oli se, että mies oli taas se kiinnostusta osoittava mutta sillä erolla noihin edellisiin ettei muuttunut perässä vedettäväksi kivireeksi heti kun sai herätettyä minun kiinnostuksen. Tämä kolmas suhde oli siis kaikinpuolin mahtava vaikka arastelinkin syvempää sitoutumista koska nuo edelliset kokemukset oli niin huonoja. Lopulta muutettiin kuitenkin saman katon alle ja siitä alkoikin vaikeudet. Yhtäkkiä huomasin, että minä olin se joka elätti itsensä lisäksi miestäkin joka hassasi palkkansa milloin autostereoihin, kajareihin, vahvistimiin jne ja milloin vain muuten mukavaan ja makeaan elämään. Minä maksoin vuokran, sähkölaskun ja kävin ruokakaupassa eikä mies osallistunut mihinkään näihin kuluihin vaan totesi vain silmät lautasen kokoisina, että joka tapauksessahan mun ne pitäisi maksaa vaikka mies ei samassa asunnossa asuisikaan eli mitä mä valitan? Lopulta tämä mies pahoinpiteli minut koska olinkin pelkkä nalkuttava akka enkä ollenkaan se mukava nainen jota mukamas aluksi vain esitin olevani..

Tuon jälkeen en sitten enää ole edes yrittänyt seurustella vaikka edelleen mä elämänkumppanista haaveilen.

12vuotiaana kahjo 15v puolimustalainen joka  halasi niin että sain mustelmia ja lopulta vei neitsyyteni isolla munallaan puoliväkisin. Luulin pitkään että seksiin kuuluu kova kipu ja jälkeenpäin  runsas verenvuoto.

16vuotiaana 26v  työtön sekakäyttäjä joka näytti  kuitenkin ihan Ville Valolta.

Vierailija kirjoitti:

Maalaispoika, viljelijän poika ja maidon juoja. Aloitan tarinan ullakkohuoneesta joka oli rakennettu pojalle navetan yläkerrokseen.

Hänen päärynänmuotoinen päänsä nytkähteli, huulet avautuivat kuin nälkäisten tipujen suut pesässä, paljastaen kaksi etummaista hammasta.

Hammasrivistö oli noin muuten moitteeton, mutta etummaiset hampaat olivat kuin kaksi syöpynyttä sokeripalaa ja vähän harallaan toisista. Energiajuomat ja muut virvoikkeet olivat tehneet tehtävänsä. Pää nykähteli ja silmät avautuivat paljastaen valkuaiset, enimmäkseen ne pysyivät osittain kiinni. Hän nautiskeli kun katselin toimitusta.

Olin kuin Avaran luonnon katsoja, vaivaantuneena katsoin asiaa, jota ei pitäisi kuvata tai nähdä kenenkään. Akneiset posket hytkyi, hampaat törröttivät entistä ilkeämmin pienen tulitikkuaskin kokoisen suun lomasta irvistäen. Hänen kielensä työntyi ulos kuin sylinteri ikään pullauttaen sylkeä aknen peittämälle pi

Siinä on TAAS palstamamma yrittänyt pariutua ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin teini 17-19v, yksi mies oli 23-25v ja täysi psyko, oli todella väkivaltainen ja selvisi hormonien käyttö. Haukkui koko ajan ja napsahti välillä. Valvotti. Oli ruma ja hirviömäinen. Toinen tyyppi oli vihainen diabeetikko 8v vanhempi (joitakin mukavia hetkiä luonteessa), joka oli salaa vahtiva ja mustis, selvisi alkoholin käyttöä ja luki jotain kauhukirjallisuutta. Usein negaava ja ei halaava, syytti miksi en halaa. Olin ajautunut vahingossa yhteen, mitään romantiikkaa ei ollut todellakaan. Oli vaikea erota seurasta kun asuntoja ei saanut kaupungissa, eikä ollut rahaa. Pelimiehiä oli sitä ennen ja sen jälkeen tarjolla. Yksi pelimies käytti tilaisuutta vuosia, kun esitti sinkkua.

Anteeksi nyt että tartun tähän, mutta miksi oli mainittava että tuo toinen tyyppi oli diabeetikko? Oliko myös se sairaus yksi asia mikä teki kyseisestä henkilöstä kauhean? :D

T. Itsekin diabeetikko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin teini 17-19v, yksi mies oli 23-25v ja täysi psyko, oli todella väkivaltainen ja selvisi hormonien käyttö. Haukkui koko ajan ja napsahti välillä. Valvotti. Oli ruma ja hirviömäinen. Toinen tyyppi oli vihainen diabeetikko 8v vanhempi (joitakin mukavia hetkiä luonteessa), joka oli salaa vahtiva ja mustis, selvisi alkoholin käyttöä ja luki jotain kauhukirjallisuutta. Usein negaava ja ei halaava, syytti miksi en halaa. Olin ajautunut vahingossa yhteen, mitään romantiikkaa ei ollut todellakaan. Oli vaikea erota seurasta kun asuntoja ei saanut kaupungissa, eikä ollut rahaa. Pelimiehiä oli sitä ennen ja sen jälkeen tarjolla. Yksi pelimies käytti tilaisuutta vuosia, kun esitti sinkkua.

Anteeksi nyt että tartun tähän, mutta miksi oli mainittava että tuo toinen tyyppi oli diabeetikko? Oliko myös se sairaus yksi asia mikä teki kyseisestä henkilöstä kauhean? :D

T. Itsekin d

"Vihainen diabeetikko", ehkä huono hoitotasapaino ja oli hypoissa ilkeä? 

Parikymppisenä seurustelin VIISI VUOTTA elämäntapatyöttömän muusikon kanssa, joka kaiken lisäksi oli henkisesti (ei fyysisesti) väkivaltainen ja alkoon menevä. Onneksi petti minua ja tajusin erota! Olin jotenkin niin henkisesti alistettu, etten tajunnut miten pilasin elämääni.

Onneksi olen sen jälkeen löytänyt maailman ihanimman aviomiehen/isän lapsilleni ja tiesinpä ainakin mitä en katselisi enää ikinä.

Vierailija kirjoitti:

 

Mä en voisi kuvitellakaan puhuvani pahaa

miehistä, joita olen rakastanut.

He ovat tatuoituna sydämeeni ikuisesti.

🤍 Elämäni Miehet.🤍 Ei heistä kukaan toki

täydellinen, kuten en itsekään. Mitä edes on

täydellisyys? Tavoittamaton Illuusio.

 

Muistan yhä syntymäpäivänsä, muistan 

kaiken.

 

😔💜

Vierailija kirjoitti:

 

Mä en voisi kuvitellakaan puhuvani pahaa

miehistä, joita olen rakastanut.

He ovat tatuoituna sydämeeni ikuisesti.

🤍 Elämäni Miehet.🤍 Ei heistä kukaan toki

täydellinen, kuten en itsekään. Mitä edes on

täydellisyys? Tavoittamaton Illuusio.

 

Muistan yhä syntymäpäivänsä, muistan 

kaiken.

Juu on kiva muistella kun kultamussukka repi mustasukkaisuusharhoissa puolet tukasta irti. Siinä sellainen polttomerkki sielussa ettei tosikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Mä en voisi kuvitellakaan puhuvani pahaa

miehistä, joita olen rakastanut.

He ovat tatuoituna sydämeeni ikuisesti.

🤍 Elämäni Miehet.🤍 Ei heistä kukaan toki

täydellinen, kuten en itsekään. Mitä edes on

täydellisyys? Tavoittamaton Illuusio.

 

Muistan yhä syntymäpäivänsä, muistan 

kaiken.

Juu on kiva muistella kun kultamussukka repi mustasukkaisuusharhoissa puolet tukasta irti. Siinä sellainen polttomerkki sielussa ettei tosikaan.

 

 

Nyt sinä trållaat hyvin skitsåa messua.

Yrität esiintyä minun ex-miehenäni.

En taatusti ole 'repinyt mieheltäni hiuksia'.

Mikä sinun ongelmasi on yrittää 

mustamaalata minua? Oletko polttanut

muuntohuumetta, et sinä voi olla selvinpäin.

? Oletko psykiatrian potilas? Häiriintynyt

sinä joka tapauksessa olet, poloinen

ihmisraunio). Täällä on todella

huolestuttavan huonossa kunnossa olevaa

väkeä. Uskomaton ilkeys. Tällainen on

sadismia. Enhän minä mikään rahakirstua

vartioiva ministeri ole, joka tekee

leikkauksia. En ole julkisuuden hlö millään 

tavalla. Täysin tuntemattomat kuin

maniassa, hyeenana länkyttämässä

lapsellisuuksia ja silkkaa palturia.

E D I T. Sulkumerkki kysymysmerkin tilalla:

Ei '?' vaan (Oletko psykiatrian --).

Mistä tämä pahansuopa, ilkeys, kateus,

katkeruus on peräisin? Kuin jokin pimeä 

kansansairaus. On kuin puhdas Kristuksen

lävistämä energiani ärsyttäisi demonejasi

silmittömään raivoon.

Ikäänkuin et kestäisi Valoni väkevää

kirkkautta ja totuudellisuutta.

Energiani on kuin act of

exorcism sysimustan sivuston yllä.

Jos olet joku etäinen sukulainen, jonka olen tavannut viimeksi lapsena, tai joku 'serkun pojan tyttöystävä', jota en ole koskaan edes tavannut,

niin turhaan sinä silti minua kostokiusaat.

Kaikkea hyvää. 

Taivaanrannan maalarin. Parikymppisenä ei vielä stressannut, että miehellä ei lukion jälkeen heti ollut tarttunut toista opiskelu- tai työpaikkaa, kun haaveili kuitenkin teknisestä alasta ja suunnitteli ammattiaan. Vaan kun alkoi vuosia vieriä niin, että minä kuljetin autolla, maksoin ruuat, ja mies edelleen pelasi videoplelejä ja haaveili ja suunnitteli, niin pakko se oli jossain vaiheessa ulos pistää. Etenkin kun alkoi vielä haaveilla lapsistakin, vaikkei edelleenkään ollut lukion jälkeen tehnyt mitään ansioluetteloon kirjaamisen arvoista.