Miten helposti/hankalasti taaperonne jäävät yksin nukkumaan omaan huoneeseen???
Huomenta.
Onko muillakin näin??? Meidän 3,5v poikamme nukkuu päiväunet omassa huoneessa tosi hyvin. Muutaman kerran välillä huutaa äiti tai isi, sit pitää mennä katsomaan, laittaa peiton päälle tai antaa juomista. Sit nukahtaa.
No, illalla onkin eri show. Kun satu luettu, valot sammutettu (on yövalo)
ja kaikki omissa sängyissä. Niin poikamme joka ikinen ilta tulee sängystä pois ja tulee vanhempien viereen, sit sitä pitää kantaa takas sänkyyn. Sit tulee TAAS pissahätä, ehkä jano ja ehkä vielä jotain. Näin voi jatkua 1-1,5h. Todella rasittavaa. Eilen poika sit vaan itki monta kertaa, kysyttiin mikä hätänä ei vastausta.
Voiko esim. päivän tapahtumat noinkin paljon vaikuttaa? Oltiin eilen illalla leikkipaikassa, siellä poika riehui, ja yleensäkin illalla alkaa juokseminen ja muu riehuminen. Ja usein poika katsoo illalla ennen nukkumamenoa muumeja. Pitäiskö kieltää???? Meillä sovittu että joka ilta luetaan vain yksi kirja. Joten mitä muita rauhallisia juttuja vois tehdä????
Mukava jos joku jaksais vatata.
Vepeli2
Kommentit (8)
Tosiaan joo! 2-vee pikkumies nukku ennen joko perhepedissä tai satunnaisesti omassa sängyssä. Lopulta äidiltä meni hermot siihen seilaamiseen ja nukuttamiseen. Yks ilta, normi iltatouhujen jälkeen, äiti vaan sano, että äidillä ja iskällä on vielä omia touhuja ja pikkumies jää nyt nukkumaan. Omaan sänkyynsä laitoin, pinniksessä vielä nukkuu, toivotin hyvät yöt, peittelin ja jätin rauhottumaan. Kaks kertaa tän jälkeen vielä kannoin pojan takas sänkyyn, peittelin ja toivotin hyvät yöt. Sen jälkeen alko se väsytystaistelu! Kaiken kaikkiaan 95 kertaa muksu kannettiin takasin petiin ja kahden ekan kerran jälkeen sanaakaan sanomatta, päättäväisesti. Lopultahan se ukkeli luovutti ja nukahti...
Seuraavana päivänä sama homma, toistoja tosin enää reilu kymmenkunta. Illalla mentiin jo alle kympillä ja sen jälkeen nukuttiinkin jo korkeintaan kerran uusiks petiin laittaen. Nyt jää kiltisti yksin nukkumaan sekä illalla, että päikkäreillä, eikä äidin kainaloon enää tarvii kömpiä. Ja koko yön nukkuu nyt ihan nätisti. Ennen heräili yöllä ja saatto kesken yön haluta omasta sängystä äitin viereen tai toisin päin.
Sänkyralli loppu, pari iltaa meni töitä tehdessä, mutta nyt nukkuu kaikki paljon paremmin. =) Se tiukka päätös vaan piti tehdä ja laittaa piste sille temppuilulle.
Tsemiä! Ja kertoile, jos kokeilet jotain uusia kikkoja... =)
-Kilppari- ja pikkumies 2v1kk
Meillä kyllästyttiin jossain vaiheessa pojan (2v8kk) nukuttamiseen, joka oli aika työlästä.. Olimme yrittäneet jättää häntä nukahtamaan itsekseen, mutta poika tuli jatkuvasti pois sängystä. Yhtenä iltana päätin, että NYT tämä loppuu ja valmistauduin henkisesti kantamaan pojan 100 x takaisin omaan sänkyyn. Kahtena tai kolmena iltana saimme tosiaan kanniskella häntä takaisin kymmeniä kertoja, mutta sen jälkeen hän on lähes poikkeuksetta jäänyt nukkumaan ja tätä on jatkunut useamman kuukauden. Joskus jos yrittää tulla, sanon että äiti vie sinut takaisin sänkyyn joka kerran kun tulet sieltä pois.
Illalla meillä on tietysti yhteistä rauhallista aikaa, luetaan kirjaa ja lauletaan, ja ennen nukkumaanmenoa jutustellaan sekä käydään läpi pissahädät, janot ja muut mahdolliset vitkutteluaiheet (pieni miehemme on mestarivitkuttelija). Juuri tässä eräänä iltana muistelimme miehen kanssa, miten uskomattoman työlästä nukuttaminen joskus oli - nykyään laitetaan poika sänkyyn ja sinne hän nukahtaa 5 - 10 minuutissa. Luksusta!
Hei,
Meillä kohta 3-v poika ei nukahda ikinä itsekseen, eikä ollenkaan päiväunille kotona. Sen olen ainakin huomannut että muumit ovat liian jänniä hänelle. Olemme joutuneet pistämään muumi dvd:t kokonaan piiloon, sillä niiden tapahtumat ovat menneet uniin ja pyörivät pojan mielessä jo nukkumaan mennessä. Yleensäkin tv:n katselu ei ole hyvä ennen nukkumaan menoa, niinkuin edellinenkin mainitsi. Ja riehuminen on usein merkki yliväsymyksestä. Oikeaa vastausta en pysty kertomaan, sillä meilläkin nukutteluun menee usein yli puoli tuntia joskus jopa tunti.
Meillä tyttö 2,5v jää (on aina jäänyt) itsekseen nukahtamaan tosi helposti. Joskus, jos koko päivä on ollut vauhtia täynnä, yöllä unissaan huutaa äitiä, mutta nukkumaan menoon se ei ole vaikuttanut. Meillä ei yleensä koskaan katsota tv:tä ennen nukkumaanmenoa. Ehkä siksikin, että se on ainoa aika isän ja lasten yhdessäololle. Lapset menevät nukkumaan klo 20. Toivottavasti teilläkin helpottaa!
Meillä on yhtäkkiä, kuin varoittamatta, alkanut 3-vuotiasta pelottaa hysteerisesti jokin eikä haluaisi jäädä omaan sänkyynsä. Eräänä yönä isi otti tytön viereemme, kun ei muutakaan enää keksinyt. Ja sen jälkeen onkin ollut tosi vaikeaa perustella sitä, miksi pitää jäädä omaan sänkyyn.
Kysymys kuuluukin - oletteko tiukkoina pelkokohtausten edessä vai joustatteko ja päästätte lapsen sänkyynne? En haluaisi totuttaa esikoistamme siihen, että meidän sänkyyn voi tulla - sitten siitä ei tule loppua. Vai tuleeko?
Meillä on poika, kohta 2 vuotta. Nukahtaminen parani heti kun keksimme vahingossa seuraavaa: joka ilta, iltasadun jälkeen poika jää istumaan sänkyynsä ja minä istun lattialla sen vieressä. Kyselen aina siinä päivän kuulumiset, mitä on syöty hoidossa, missä nähtiin traktoreita ja kertailen kaikki päivän tärkeimmät tapahtumat. Sitten kun ne on käyty läpi, kysyn vielä kerran: onko jotain muuta mitä tapahtui tänään. Sitten poika ei keksi enää mitään ja kallistuu itse (tai joskus sanon että nyt voi laittaa pään tyynyyn) vaaka-asentoon ja minä peittelen sen ja kohta sitten nukahtaa kun odotan vieressä. Näin kävi meillä, voihan tuota muutkin kokeilla. SIIS, päivän tapahtumien kertaus yhdessä ja sitten nukkumaan:)
Meillä kaikki neljä lasta (nuorin tosin vasta 11kk) ovat nukahtaneet suht helposti omiin sänkyihinsä, hissuttelevat sit välillä yön aikana :D
Vanhimmalla oli pomputteluvaihe kun siirtyi pois pinnasängystä 1,5-vuotiaana. Nuoremmat on siirretty jatkettaviin sänkyihin jo 1-vuotispäivän tienoilla.
Mutta asiaan. Tuo Muumien katsominen mullekin pisti silmään, eikö esimerkiks pidempi lukuhetki, monen monta kirjaa jopa olis parempi vaihtoehto? Tai vaan sylikkäin istuminen?
Meillä on aina ollut tapana, että päiväunia ei nukuta sängyssä vaan ensin ulkona vaunuissa (n. 2-vuotiaaksi) ja sit jossain muualla. Tän olen jostain aikoinani kuullut vaikuttavan yöuniin, tiedä nyt sitten.
Lapset saavat tulla aika herkästi meidän väliin, nyt kun ollaan 6-henkinen perhe niin hieman välillä ahdistaa :D Mut just 2,5-vuotias tulee kaikkein vähiten! Ei ne enää rippikoululaisina väliin tule ja mulle tuo että jos lapsi sanoo pelkäävänsä yksin on sellainen juttu, että en rupea kyseenalaistamaan. Illallakin jos joku sanoo, et pelottaa niin sitten jutellaan niin kauan että pelko häviää, mut noita on eniten 7-vuotiaalla, joka pelkää sotaa, maapallon räjähdystä tai mummon kuolemaa.
Kannattaa miettiä oma linja ja pysyä siinä, sellainen epävarmuus voi just aiheuttaa ton että lapsi kokeilee mikä tänään toimii.
Mamma ja lapset 7,5,2 ja 1v
ja niiden levottomuuteen ja rauhallisuuteen. erityisen tärkeää on viimeiset tunti-kaksi ennen nukkumaanmenoa eli silloin pitäisi saada rauhoittumista aikaan. Esim. televisio ja tietokone olisi hyvä olla pois lähes tuon ajan. eli siihen aikaan paljon yhdessä tekemistä ja touhua, lukemista, askartelua, yhteistä leikkiä tuohon vaiheeseen + sit niitä säännöllisiä ilta-askareita, niin asiat on yleensä helpompia. Toki myös nukkumaanmenotavat on ' opittuja' ja niistä pitää oppia pois eli ei tapahdu hetkessä. Turvallisuuttahan se lapsi hakee aikuisista.
Meillä on kausittain niin, että tarvitaan huoneessa istumista, että uni tulee (kun pelottaa 2,5v.), mutta nykyään jo useimmiten nukahtaa ilman aikuisten apua. Ehkä kerran huutaa että pelottaa/haluaa juoda tms. Mutta kuten sanoin se vaihtelee. Esikoinen on ihan itsekseen nukahtava eli hän nukahtaa n. 2min iltalaulusta ;-)). Nuorempi valvoo vähän pidempään, mutta hän nukkuukin päiväunet vielä eli on nukkumaanmennessä yleensä vähän virkeämpi kuin isosisko.