Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Töissä: miten toimia työkaverien kanssa, jotka toivovat sinun pienentävän itseäsi jatkuvasti?
11.08.2025 |
Toisen ketjun innoittamana, mutta itsellä kyse työstä.
Olen useammassakin työpaikassa törmännyt siihen, että minun haluttaisiin pienentävän itseäni. En siis tarkoita, että olisin mikään räväkkä tai kovaääninen tyyppi, vaan puhutaan työtavastani. Vaikka itse sanon, olen ahkera, teen työni todella hyvin ja työni inspiroi minua. Olen opiskellut ahkerasti ja tehnyt paljon töitä päästäkseni nykyiseen pisteeseen. Satsaan työhöni paljon, koska yksinkertaisesti nautin työstäni ja koen olevani juuri oikealla alalla. Työtäni tehdään omalla persoonalla ja huomioin asiakkaiden toiveet. Tunnistan itseni asiakkaiden palautteista, joiden mukaan olen valoisa, empaattinen, lämmin, tuon hyvää mieltä ja saan heidät tuntemaan olonsa huomioiduiksi. Tällainen persoona minä pohjimmiltaankin olen. Oma kokemus on ollut, että saan työssäni poikkeuksellisen paljon hyvää palautetta kollegoihin verrattuna. En siis kerro heille näistä palautteista, mutta osa tulee heillä vastaan esimerkiksi organisaatiomme somessa, johon tulee työni jäljestä kehuja.
Minulle on työkaverien taholta sanottu, että minun pitäisi satsata työhöni vähemmän ja tehdä vähemmän töitä, jotta en saisi muita näyttämään laiskoilta. Minulle on sanottu, että olen ärsyttävän innostunut työstäni, kun tulen hyvällä tuulella töihin. Muutamat työkaverit ovat vuosien varrella (eri työpaikoissa) tulleet sanomaan, miten eivät tippaakaan ymmärrä, miksi asiakkaat pitävät minusta. Jos joku tulee antamaan työstäni hyvää palautetta, niin selvästi ärtyvät asiasta. Organisaatiossamme on tapana julkaista someen kuvia työmme jäljestä ja minulle on tultu sanomaan jopa siitä, että työhöni liittyviä julkaisuja pitäisi vähentää, koska ne saavat enemmän tykkäyksiä kuin muiden vastaavat. Osa työkavereista jauhaa minusta p'skaa selän takana, kun olen muuta kautta asiasta kuullut.
Minun on vaikea ymmärtää tätä työkaverieni reaktiota, sillä koen vain olevani töissä "oma itseni/oma persoonani". En odota, että muut olisivat samalla tavalla innoissaan/satsaisivat työhönsä. Arvostan työkaverieni tekemää työtä ja kehun heitä. Jos joku on ihmetellyt tapaani satsata työhöni, niin olen muistuttanut, että sitten taas minulla on muita elämän osa-alueita, joihin satsaan vähemmän/en lainkaan. Minulla ei esimerkiksi ole aktiivista sosiaalista elämää/laajaa ystäväpiiriä, vaan pari ystävää ja heitäkin näen satunnaisesti. Eikä minulla ole mitään tavoitteellista harrastusta tms. Ihan suoraan sanon, että minulla on käytettävissä työhön sellaista aikaa, jonka moni haluaa käyttää harrastuksiin ja läheisten kanssa vietettyyn aikaan (minkä ymmärrän täysin).
Ja kun joku kysyy, niin eivät kaikki töissä halua minun pienentävän itseäni. Kummasti vaan ne muutamat pienentämistä vaativat äänet ovat tosi voimakkaita.
Kommentit (19)
Olet uuvuttava jo tekstisi perusteella. En usko, että ketään oikeasti kiinnostaa mitä teet ja minkä verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää, jos toinen pärjää paremmin. Ihan sama se on kaikessa muussakin. Harva on immuuni sille, jos joku toinen pärjää paremmin/on todella kaunis/suosittu/hauska tms.
Älykäskin, suurinpiirtein intellektuelli oon. On järkee pantu älyttömästi alle kuontalon. Mutta mistähän kummasta, juttu tääkin johtunee, kun johonkin istuu meen, niin pöytä pikkuhiljaa tyhjenee?
No se on, minä,minä,minä jne.
Jaahas, naisoletetun versio samaan aikaan pyörivästä: Olen niin ylivertainen, että minua ihmetyttää -trollista.
Älä jaksa.
Kunnissa vihattiin työkokeiluun tulevia, jotka osoittautui ahkeriksi ja ammattitaitoisiksi. Vaarallinen esimerkki. Pelättiin, että kohta itsekin joudutaan tekemään töitä. Suojatyöpaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sinua, ap. Olisin voinut kirjoittaa vastaavanlaisen tarinan omasta kokemuksestani etenkin työurani alkuaikoina. Itselleni tuo työlle liiallinen omistautuminen ja vaikeus päästä joihinkin työporukoihin mukaan alkoi hiljalleen näkyä jaksamisessa. Ehkä tämä on sinullekin nyt ns. uutuuden viehätystä, mutta kannattaa oikeasti muistaa, että työlle kannattaa antaa itsestään vain rajallinen määrä huomiota ja ne oman henkilökohtaisen elämän suhteet ja harrastukset yms. ovat niitä, jotka kannattelevat elämässä. Työhän (ja työkyky) voi loppua syystä tai toisesta milloin vain. Älä ihmeessä kuitenkaan pienennä itseäsi. Voit olla ylpeä hyvästä asenteestasi ja työsi jäljestä -nykyään se ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Kaikkea hyvää <3
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua, ap. Olisin voinut kirjoittaa vastaavanlaisen tarinan omasta kokemuksestani etenkin työurani alkuaikoina. Itselleni tuo työlle liiallinen omistautuminen ja vaikeus päästä joihinkin työporukoihin mukaan alkoi hiljalleen näkyä jaksamisessa. Ehkä tämä on sinullekin nyt ns. uutuuden viehätystä, mutta kannattaa oikeasti muistaa, että työlle kannattaa antaa itsestään vain rajallinen määrä huomiota ja ne oman henkilökohtaisen elämän suhteet ja harrastukset yms. ovat niitä, jotka kannattelevat elämässä. Työhän (ja työkyky) voi loppua syystä tai toisesta milloin vain. Älä ihmeessä kuitenkaan pienennä itseäsi. Voit olla ylpeä hyvästä asenteestasi ja työsi jäljestä -nykyään se ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Kaikkea hyvää <3
Kiitos! :) Olen ollut työuralla jo toistakymmentä vuotta eli ihan vasta en ole aloittanut. Annan työlleni paljon siksi, että yksinkertaisesti tykkään työstäni tosi paljon ja minulle tulee työni tekemisestä hyvä olo. Kaikki munat eivät ns. ole samassa korissa, on minulla myös omaa elämää ja harrastuksia, vaikka ne eivät tavoitteellisia olekaan. Vapaa-ajalla nautin ihan vaan rentoutumisesta, Netflixin katselusta ja ulkoilusta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa kateus voittaa tunnetusti kiimankin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua, ap. Olisin voinut kirjoittaa vastaavanlaisen tarinan omasta kokemuksestani etenkin työurani alkuaikoina. Itselleni tuo työlle liiallinen omistautuminen ja vaikeus päästä joihinkin työporukoihin mukaan alkoi hiljalleen näkyä jaksamisessa. Ehkä tämä on sinullekin nyt ns. uutuuden viehätystä, mutta kannattaa oikeasti muistaa, että työlle kannattaa antaa itsestään vain rajallinen määrä huomiota ja ne oman henkilökohtaisen elämän suhteet ja harrastukset yms. ovat niitä, jotka kannattelevat elämässä. Työhän (ja työkyky) voi loppua syystä tai toisesta milloin vain. Älä ihmeessä kuitenkaan pienennä itseäsi. Voit olla ylpeä hyvästä asenteestasi ja työsi jäljestä -nykyään se ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Kaikkea hyvää <3
Kiitos! :) Olen ollut työuralla jo toistakymmentä vuotta eli ihan vasta en ole aloittanut. Annan työlleni paljon si
Ok, olemme varmaan siis samanikäisiä. Onpa kiva kuulla, että olet selvästi löytänyt hyvän tasapainon työn ja vapaan välillä. (Itse siis opettelen tätä vielä.) Minusta kuullostaa vaan tosi hyvältä, että nautit työstäsi ja annat mielelläsi sille aikaasi ja energiaasi. Tuohan on itse asiassa ideaali tilanne, että löytää tuollaisen työn, josta nauttii noin paljon. Hyvä sinä! Saanko kysyä millaista työtä teet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs se kissan hännän nostaa ellei paskan tulo.
Vierailija kirjoitti:
Kateus on tavallinen tunne, mutta harva sitä myöntää.
Siksi halutaan toisten pienentävän itseään, jotta itsellä olisi mukavampi olla.
Ikinä ei kannata suostua, jos joku käskee sinua pienentämään itseäsi. Jos siis elät ihan laillista elämää, etkä tee lain silmissä mitään väärää. Sinulla on oikeus olla sellainen kuin olet.
Tämä. Yksikään terve ja ei-kateellinen ihminen ei vaadi toista pienentämään itseään kelvatakseen. Siinä ei ole mitään väärää, jos joku on esimerkiksi ahkera tai töissä asiakkaat tykkäävät hänestä. Siihen on muillakin mahdollisuus, jos haluavat panostaa työhönsä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kai siinä muu sitten auta kuin laihduttaa.
Minä olen aloittajan kaltainen tapaus. Luulen, että haaste on siinä, että ahkeran ja tykätyn työntekijän saama hyvä palaute tulee jatkuvasti toisten silmille. Eihän se töissä näy, jos joku on vaikka SM-tason kilpaurheilija, sivutoiminen kirjailija tms. Sen sijaan ne töissä tapahtuvat asiat näkyvät ja herättävät herkästi kateutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teet työsi jatkossakin hyvin. Ole loukkaantumatta moisista puheista. Ota muut kuitenkin huomioon ja ymmärrä, että sinun toimintasi aiheuttaa muille paineita ja pahaa mieltä. Ei sitä tarvitse korostaa, eli voit ihan hyvin puoltaa sitä, ettei töittesi kehumisia erikseen nimellä nosteta esille.
Ihan vastaavaa on ollut itselläni. Työskentelen viestinnän parissa. Jokaisessa työpaikassa on tullut joku työkaveri jossain vaiheessa naukumaan, miten minun on syytä tehdä työpaikkamme someen vähemmän sisältöä, jotta toiset saisivat enemmän näkyvyyttä ja tykkäyksiä. Osa on valittanut, miten minun pitäisi jopa lopettaa viestinnän parissa tietyt asiat kokonaan, koska ne ovat "niin persoonallisia ja siksi erottuvat massasta ja saavat tykkäyksiä."
Arvata saattaa, että toisenlaisella alalla oltaisiin vain todella tyytyväisiä tuosta näkyvyydestä, jota työpaikka saa.
Marttyyrius on narsismin piirre ja jokainen joka syyttää omista ongelmistaan aina muita on jonkun sortin narsisti.
Onhan se suuri vääryys, että itsemme pitäisi muuttaa jotakin itsessämme siksi, että muut ihmiset ovat niin ahdasmielisiä, etteivät osaa hyväksyä meitä sellaisinaan, kuin olemme.
Ihminen toistaa pakonomaisesti asioita kunnes on valmis kohtaamaan elämän tuomia oppeja.
Miksi et sitten iloitse omista hyvistä asioista, vaan keskity siihen, mitä muut tekevät tai millaisia muut ovat? Käyttäytyvän puutteellisuuden piikkin ja leuka ylös ettei kruunu tipu.
Oma itsetunnon kehittyminen on voinut jäädä heikoksi, mikä näkyy erityisesti tunteena että aina minua sorretaan.
Olen useammassakin työpaikassa törmännyt siihen, että minun haluttaisiin pienentävän itseäni.
Tämä on sinun harhaisen minäkuvasi viesti sinulle! Kun tämä wunderkind aikuistuu, menee ensimmäiseen oikeaan työpaikkaansa, naamalle lentääkin märkä turbaani. Työkaverit eivät palvokaan jokaista ideaa, jota tämä universumin kiintotähti suustaan päästää.
Alue: Aihe vapaa
Kateus on tavallinen tunne, mutta harva sitä myöntää.
Siksi halutaan toisten pienentävän itseään, jotta itsellä olisi mukavampi olla.
Ikinä ei kannata suostua, jos joku käskee sinua pienentämään itseäsi. Jos siis elät ihan laillista elämää, etkä tee lain silmissä mitään väärää. Sinulla on oikeus olla sellainen kuin olet.