Lue keskustelun säännöt.
Lapsi suuttuu niin paljon että lyö
09.08.2025 |
Hän ei siis lyö koskaan muuten eikä pikkusuuttumisissa. Eikä ketään kodin ulkopuolista ihmistä. Mutta joskus tulistuu ja suuttuu niin paljon, että lyö minua (äitiä). Tietää kyllä ettei saa tehdä niin mutta on niin kovan tunnekuohun vallasta että siinä tulistuksissan huitasee. Ikää 7. Millä tämän saa loppumaan?
Kommentit (83)
Sen saa loppumaan sillä että lopetat tuon ihmettelyn ja lapsen syyllistämisen ja keskityt lapseen sekä arkeen.
Kysy lapselta miksi sinä noin teet ja alat selvittämään mikä lapsella on hätänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkas 51 ratkaisee tilanteen?!
Oikeastiko Suomessa ollaan siinä tilanteessa, että kasvatusongelmia voidaan ratkoa vain viranomaisten välityksellä?
Kyllä koska kukaan ei ota vastuuta ja keskity lapseen. Omat tarpeet sivuun ja lapsi edelle. Katso edellinen tummalla kirjoittamani kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soittaisin poliisin hakemaan ja jos eivät suostu, löisin takaisin.
Kunnolla
Jolloin aikuinen näyttää, että lyöminenhän on ihan ok.
Jos rosvo lyö poliisia niin saako poliisi pamputtaa rosvoa? Vai onko pamputtaminen väärin, koska se opettaa rosvolle että lyöminen on ok?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että lapseni ei ole ainoa lapsi joka pahasti suuttuessaan huitaisee. Uskon, että tämä on aika yleistä jopa. Olisi kiva saada kuulla kokemuksia samassa tilanteessa olleilta ja asiallisia kommentteja mikä auttaa. Ap
Kyllä sinä tarvitset nyt muutakin apua kuin vertaistukea. Tuossa voi olla taustalla esim neuroepätyypillisyyttä. Siinä tapauksessa oikeanlainen terapia voisi auttaa.
Tilanne on varmasti hyvin kuormittava koko perheelle. Mutta silti ei kannata yrittää normalisoida lapsen väkivaltaista käytöstä. Se ei ole yleistä. Pikkulapsilla sellaista voi olla, mutta se jää nopeasti pois kun vanhemmat puuttuvat siihen. 7-vuotiaat eivät yleensä käyttäydy väkivaltaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että lapseni ei ole ainoa lapsi joka pahasti suuttuessaan huitaisee. Uskon, että tämä on aika yleistä jopa. Olisi kiva saada kuulla kokemuksia samassa tilanteessa olleilta ja asiallisia kommentteja mikä auttaa. Ap
Kyllä sinä tarvitset nyt muutakin apua kuin vertaistukea. Tuossa voi olla taustalla esim neuroepätyypillisyyttä. Siinä tapauksessa oikeanlainen terapia voisi auttaa.
Tilanne on varmasti hyvin kuormittava koko perheelle. Mutta silti ei kannata yrittää normalisoida lapsen väkivaltaista käytöstä. Se ei ole yleistä. Pikkulapsilla sellaista voi olla, mutta se jää nopeasti pois kun vanhemmat puuttuvat siihen. 7-vuotiaat eivät yleensä käyttäydy väkivaltaisesti.
Taas ollaan tuputtamassa nepsyn statusta jollekin hyvin matalalla kynnyksellä. Ilmeisesti ajatuksena on, että kaikki ei-toivottu käyttäytyminen on nepsyä?
Lasten väkivaltaisuus on tavattoman yleistä. Isommalla alakoululla joka ikinen välitunti on jotain nujakkaa jossain päin pihaa. Vielä yläkouluissakin tappeluita tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsella voi olla omat tunteet, kivut ja kiukut johtuen mistä tahansa mutta valitettavasti vanhemmat saattavat ohittaa lapsen tarpeita ja olla liian itsekkäitä sekä saattavat olla liian ehdottomia ja komennella tarpeettoman paljon.
Ole rehellinen, muu ei auta. Ei kannata nostaa itseään lapsensa yläpuolelle. Lapselta voi myös pyytää anteeksi.
Joskus elämässä toimii vähän väärin myös tarkoituksettomasti joten kannattaa jutella avoimesti ja sopia asioita.
Kun kuuntelee lasta ja hänen tunteita niin selviää paljon.
Olkaa lapsen luottamuksen arvoisia aina.
Vierailija kirjoitti:
En usko että vietät aikaa lapsesi kanssa mm.jalkapalloa pelaten. Puhut itsestäsi, eli lapsella ei ole isää eikä sisaruksia.
Jalkapalloa pelataan kavereiden kanssa futisharjoituksissa- ei mamman kanssa.
Miksi on niin vaikea myöntää että äitiys on velvollisuus eikä ilo.
Mitä ihmettä? Lapseni ei harrasta futista. Vaan hän nimenomaan haluaa käydä minun kanssa potkimassa palloa. Se on hänen oma toive.
Ja minulla äitiys on ilo, ei velvollisuus, jos se olisi jotenkin velvollisuus niin en olisi edes tehnyt lapsia. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi lyö päiväkodissa ja kotona. En puutu koskaan lyömiseen kun se on tunteiden ilmaisua. Kotona ja kaupassa annan kännykän ni se saa rauhoittumaan. Päikyssä voisivat antaa lapselle jotain kivaa ni ei löisi.
Varmaan puolisosi myös hakkaa menemään sinua, sehän vaan näyttää tunteensa.????? No tiedetään jo sit lapsesi tulevaisuus. Istuu aikuisena linnassa kun hakkasi puolisonsa.
Olen yh ja lapsen kuuluu näyttää tunteensa lyömällä. Ei se aikuisena enää lyö nyt vaan ku on pieni ja kännykkä rauhoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että vietät aikaa lapsesi kanssa mm.jalkapalloa pelaten. Puhut itsestäsi, eli lapsella ei ole isää eikä sisaruksia.
Jalkapalloa pelataan kavereiden kanssa futisharjoituksissa- ei mamman kanssa.
Miksi on niin vaikea myöntää että äitiys on velvollisuus eikä ilo.
Mitä ihmettä? Lapseni ei harrasta futista. Vaan hän nimenomaan haluaa käydä minun kanssa potkimassa palloa. Se on hänen oma toive.
Ja minulla äitiys on ilo, ei velvollisuus, jos se olisi jotenkin velvollisuus niin en olisi edes tehnyt lapsia. Ap
Olen samaa mieltä. Hyvä kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nojopa!
Tuossa ei tosiaankaan jööhypenkki edes olisi auttanut.
Itse en käytä pienten kanssa sitä, aivan turhaa touhua.
Juurikin katkaistaan se lyöminen.
Minun lapsenlapseni teki minulle ja muillekin välillä tuota. Sitten kerran, kun olin häntä hoitamassa, hän löi niin kovaa, että purskahdin itkuun. Lyömiset loppuivat jostain syystä siihen.
Emme puhuneet asiasta, mutta luulen, että hän ei ollut tajunnut, että se lyöminen sattuu oikeasti.🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsenlapseni teki minulle ja muillekin välillä tuota. Sitten kerran, kun olin häntä hoitamassa, hän löi niin kovaa, että purskahdin itkuun. Lyömiset loppuivat jostain syystä siihen.
Emme puhuneet asiasta, mutta luulen, että hän ei ollut tajunnut, että se lyöminen sattuu oikeasti.🤔
Minun lapseni ei lyö niin kovaa että sattuisi. Hän pikemminkin huitaisee. Ei siis täysiä nyrkillä. Olen kuitenkin opettanut, että ei saa lyödä koska lyöminen sattuu, mutta koska hänen lyömiset ei minua (tai isäänsä) satu niin ei me nyt itketäkään niistä. Ap
Miksi sinä kyselet? Minusta alkaa tuntumaan siltä että haluat vain testata miten ihmiset reagoivat. Ei kovin reilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vedät remmillä kunnolla takas
Tossa taas ei mitään logiikkaa ole kasvatuksellisesti. Et voi opettaa lyömällä ettei saa lyödä. Väkivalta ei ole ratkaisu.
Se on toimiva ja tehokas keino. Kun lyö niin läpsy naamaan. Oppii nopeasti. Ei se lapsi siihen kuole.
Ihan periaatteen tasolla tuntuu kummalliselta, että iso aikuinen ei mahda mitään sille, että pieni lapsi lyö häntä.
Mutta se on kai tätä nykyaikaa. Lastenoikeudet ja lasun pelko tekevät sen, että aikuisten kädet ovat sidotut eivätkä aikuiset voi hyödyntää ylivoimaansa.
Vierailija kirjoitti:
Soittaisin poliisin hakemaan ja jos eivät suostu, löisin takaisin.
Kunnolla
Silloin sinä olisit se, jonka poliisit hakee ja vie.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsenlapseni teki minulle ja muillekin välillä tuota. Sitten kerran, kun olin häntä hoitamassa, hän löi niin kovaa, että purskahdin itkuun. Lyömiset loppuivat jostain syystä siihen.
Emme puhuneet asiasta, mutta luulen, että hän ei ollut tajunnut, että se lyöminen sattuu oikeasti.🤔
Sama kokemus 6-vuotiaan tätinä. Teko sattui kun lapsi meni ihan kierroksilla muutenkin ja säikähti itse ihan hirveästi kun itkin kipua ja vetäydyin tilanteesta. Tuli perässä itkien ja anteeksi pyydellen. Asiaa en ottanut koskaan puheeksi vanhempiensa kanssa eikä vastaavaa ole sen jälkeen tapahtunut.
'Tuntuu ettei hän jotenkin niin tulistuneena vain voi itselleen mitään'
---
Olen aikuisiällä tavannut monia ihmisiä, jotka selittävät omaa huonoa käytöstään, että eivät vain voi itselleen mitään. Yksikin kävi käsiksi ja sanoi, ettei voi suuttuneena itselleen mitään. Sanoisin, että ap:n on nyt syytä alkaa kehitellä ratkaisuja asiaan tai jatkossa seuraukset menevät ap:n piikkiin.
Jos ei ole kyse mielen sairaudesta, niin ei ole sellaista selitystä kuin 'ei voi itselleen mitään'. Vanhempien tehtävä opettaa lasta niin, että tätä selitystä ei käytetä, missään eikä koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi lyö päiväkodissa ja kotona. En puutu koskaan lyömiseen kun se on tunteiden ilmaisua. Kotona ja kaupassa annan kännykän ni se saa rauhoittumaan. Päikyssä voisivat antaa lapselle jotain kivaa ni ei löisi.
Varmaan puolisosi myös hakkaa menemään sinua, sehän vaan näyttää tunteensa.????? No tiedetään jo sit lapsesi tulevaisuus. Istuu aikuisena linnassa kun hakkasi puolisonsa.
Olen yh ja lapsen kuuluu näyttää tunteensa lyömällä. Ei se aikuisena enää lyö nyt vaan ku on pieni ja kännykkä rauhoittaa.
Tämän täytyy olla provo. Ei kukaan ole noin tyhmä.
Ennen se oli ihan normaalia, että jalkapalloa saattoi pelata muuallakin kuin maksetuissa jalkapalloseuran treeneissä.
Ehkä joku toimii nykyäänkin niin.