Hävettääkö joitain vanhuksia rollaattorin käyttö?

Isäni vakiovitsi: Sitten on vanha, kun entiset rippikoulukaverit tulevat kesät talvet potkukelkalla vastaan.

Meillä.oli naapurissa ennen. Annettiin perikunnan luvalla anopin kuoltua semmoinen näppärä pieni ja se kelpasi sitten. Muutettiin pois paikkakunnalta joten ei sen enempää tietoa. 

Myös kuulolaite nolottaa.

Vaikka miten vertaisi silmälaseihin. Tai kertoisi, Niinistölläkin on.

Vierailija kirjoitti:

Oon 45+ ja äiti ehdotti että toisin rollaattorilla kauppaostokset kaukaa (itselleni) ja suuttui kun minusta se ei ole hyvä idea.

Millä sitten tuot ?

Meillä on monta rollaattoria ja pyörätuoli. Rollaattori on muuten nuoremmalle naisellekin oiva muuttoapuväline. Sillä olen roudannut monen monta muuttokuormaa autoon, hyllylevyistä laatikkopinoihin. Tosin sitä rollaa ei enää uskalla antaa meidän invalidin käyttää, kun se on niin hyvin palvellut.

Ei hävetä. Hävettääkö ap sua olla yksinkertainen?

Ei todellakaan hävettänyt kun tarvitsin rollaattoria talvella , näppärä kuin mikä , hyvin sai ostokset koriin ja voi myös levähtää välillä rollaattorin " penkillä " . Ilman sitä olisin ollut jumissa kotona , enkä ole edes vanhus , vaan 55 v.

En tiedä, mutta mua itseäni hiukan ärsytti kun omainen alkoi vähän alle 80-vuotiaana käyttää rollaattoria. Tuli jotenkin vanhan oloiseksi äkkiä. 

Äitini ei suostu kävelemään kunnolla, lieneekö sitten rollaattorin tarve? Äiti menee kauppakeskukseen siten, että miehensä ajaa hänet autolla pääoven eteen. Siitä äiti kävelee muutaman askeleen hakemaan ostoskärryt. Kärryjä käytetään riippumatta siitä tehdäänkö ruokaostoksia tai mennäänkö vaikkapa vain kahville. Äiti lepuuttaa osaa painostaan kärryjen päällä ja lähtee näin kävelemään. Mies sitten auton parkkeerattuaan saapuu saattajaksi. Luonnollisesti äiti suostuu asioimaan kaupungin lukuisista kauppakeskuksista vain niissä kolmessa, joihin saa hänet tuotua autolla suoraan oven eteen ja kärryjä saa vierestä.

Kaihileikkausta on äidille molempiin silmiin suositeltu jo yli kaksi vuotta sitten, mutta äiti ei aio mennä ainakaan vielä kun se olisi turhaa. Nyt äiti ei suostu enää menemään myöskään liukuportaisiin, mikä saattaa johtua kaikista tai muusta tasapainon heikkenemisestä.

Valitettavan monia hävettää. Siinäpä erakoituvat kotiin. En tajua. (N55 v ja toisinaan käytän rollaa, koska MS..)

Täällähän oli kerran keskustelu jossa nuoremmat raivosivat rollaattoreista.  Eivät antaneet vanhempiensa ottaa sitä käyttöön "kun menee liikuntakyky."  Itselleni rollaattori lisäsi liikkumista, helpompi sillä on kävellä kuin linksahtelevin polvin ja lonkin. Jos nivel lukkiutuu voi istua hetkeksi. Kävelen joskus keskustakin kotiin, 3,5 km.

Vierailija kirjoitti:

Äitini ei suostu kävelemään kunnolla, lieneekö sitten rollaattorin tarve? Äiti menee kauppakeskukseen siten, että miehensä ajaa hänet autolla pääoven eteen. Siitä äiti kävelee muutaman askeleen hakemaan ostoskärryt. Kärryjä käytetään riippumatta siitä tehdäänkö ruokaostoksia tai mennäänkö vaikkapa vain kahville. Äiti lepuuttaa osaa painostaan kärryjen päällä ja lähtee näin kävelemään. Mies sitten auton parkkeerattuaan saapuu saattajaksi. Luonnollisesti äiti suostuu asioimaan kaupungin lukuisista kauppakeskuksista vain niissä kolmessa, joihin saa hänet tuotua autolla suoraan oven eteen ja kärryjä saa vierestä.

Kaihileikkausta on äidille molempiin silmiin suositeltu jo yli kaksi vuotta sitten, mutta äiti ei aio mennä ainakaan vielä kun se olisi turhaa. Nyt äiti ei suostu enää menemään myöskään liukuportaisiin, mikä saattaa johtua kaikista tai muusta tasapainon heikkenemisestä.

Miksi ette auta äitiänne hakemaan rollaa välinevarastosta, se ei tarvitse mitään lääkärin lupaa tai osta omaa kevyempää mallia joka paremmin sopii auton peräkonttiin

Omani just ( lainarolla) sopii omaan yarikseeni mutta ei tyttären puntoon vaikka punto on muuten suurempi auto.

Miksi ette auta äitiänne hakemaan rollaa välinevarastosta, se ei tarvitse mitään lääkärin lupaa tai osta omaa kevyempää mallia joka paremmin sopii auton peräkonttiin

Omani just ( lainarolla) sopii omaan yarikseeni mutta ei tyttären puntoon vaikka punto on muuten suurempi auto.

Öö siksi että äitini ei koe olevansa mikään vanhus vaan hieno rouva, joka tuodaan Mercedeksellä (huom! Heillä ei ole autoa, heillä on Mercedes) suoraan pääoven eteen asioimaan. Äitini nauraa niille reppanoille, jotka joutuvat kulkemaan julkisilla tai kävelemään enemmän kuin on pakko. Se nyt vaan on sillä tavalla, että molemmat lähtevät kauppakeskuksesta kotiin jos äidilläni on pissihätä ja vessaan pääsee vain liukuportaita pitkin. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette auta äitiänne hakemaan rollaa välinevarastosta, se ei tarvitse mitään lääkärin lupaa tai osta omaa kevyempää mallia joka paremmin sopii auton peräkonttiin

Omani just ( lainarolla) sopii omaan yarikseeni mutta ei tyttären puntoon vaikka punto on muuten suurempi auto.

 

Öö siksi että äitini ei koe olevansa mikään vanhus vaan hieno rouva, joka tuodaan Mercedeksellä (huom! Heillä ei ole autoa, heillä on Mercedes) suoraan pääoven eteen asioimaan. Äitini nauraa niille reppanoille, jotka joutuvat kulkemaan julkisilla tai kävelemään enemmän kuin on pakko. Se nyt vaan on sillä tavalla, että molemmat lähtevät kauppakeskuksesta kotiin jos äidilläni on pissihätä ja vessaan pääsee vain liukuportaita pitkin. 

Anteeksi että edes puhuin  pieneläkeläisen automerkistä.  Ajan autoa, kävelen , oyörällä ajo oli pakko lopettaa.  Onneks en ole koskaan ollut miehestä riippuvainen, koska jäin leskeksi. En minäkään mene liukuportaisiin, en edes niihin mattomaisiin koska jalat... mutta hissithän kauppakeskuksissa on.

Joo, mun isä ei edes suostunut käyttämään nimitystä rollaattori. Joutui ottamaan käyttöön vastahakoisesti 101-vuotiaana, viimeisenä elinvuotenaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ei hävetä. Hävettääkö ap sua olla yksinkertainen?

Eikö sua hävetä kun et ymmärrä sellaista yksinkertaista asiaa, että joitakin voi hävettää apuvälineiden käyttäminen. 

Anteeksi että edes puhuin  pieneläkeläisen automerkistä.  Ajan autoa, kävelen , oyörällä ajo oli pakko lopettaa.  Onneks en ole koskaan ollut miehestä riippuvainen, koska jäin leskeksi. En minäkään mene liukuportaisiin, en edes niihin mattomaisiin koska jalat... mutta hissithän kauppakeskuksissa on.

Eipä se täällä ketjussa tarvitse pyydellä anteeksi. 😁 Mutta äitini säälii kyllä myös kaikkia niitä surkeita naisia, joilla ei ole omaa miestä. Ja joo, äidilläni on aika pitkä lista näitä asioita. Polkupyöräily noista mainitsemistasi menee listalle myös. 

Olen käyttänyt reisiluun murtuman jälkeen. Että oli mukavaa mennä kolmen kk sisällä potemisen jälkeen ulos ja kauppaan rollan avulla. Sain tarvitsemani tuen ja samalla selän ojennettua. Koska olen huolissani uudesta kaatumisesta, käytän nykyisin sauvakävelysauvoja pidemmillä matkoilla. Yritän koko ajan pidentää kävelymatkoja. En pidä itseäni ikäloppuna, eläkkeellä kuitenkin olen.

Vierailija kirjoitti:

Juu, appeni erakoitui ennen kahdeksaakymppiä kotiinsa.  Olisi aivan hyvin voinut ulkoilla rollaatorin kanssa, mutta mielestään se oli  "vanhusten hommaa".

Meni tietysti liikkumattomuuttaan niin huonoon kuntoon, että kuoli patin vuoden sisään.

Mutta saappaat jalassa. Olisihan se niin hävettävää ollut kulkea rollaattorilla.

Uskon, että tämä on melko yleistäkin etenkin miehillä.

Eihän se saappaat jalassa kuollut, kun sätki pari vuotta liikkumattomana. Teki todella hiljaista ja kituvaakin kuolemaa.

Pohdintojani. En tarkoita ketään ettei kenenkään tarvitse kimmastua.  Yksin asuvana, kepin tai rollan tarvitsijana on onneksi pakko hoitaa asiansa koska pää vielä toimii.  Toki joskus olisi kiva jos mies olisi elossa, heittäisi autolla vaikka labran ovelle, johon voi pysähtyä mutta ei pysäköidä.  Mutta kun on pakko on pakko yksin selvitä.  Viime talvelta jäänyt mieleen labrakäynti, jalkakäytävällä melkein polveen sadeyön jälkeen  lunta suunnalta minne jätin auton.   Aamulla ei enää voi palvelubussiakaan tilata, vaihtoehto ois ollut taksi.

Olen pitänyt kunnia-asiana vielä päästä itse  ja jaksaa.