2-vuotias ja todella levottomat yöt
Nyt ois todellakin vertaistuki ja viisaat neuvot paikallaan!
Meillä siis tammikuussa 2v täyttänyt tyttö, jonka kanssa yöt meni ns. pipariksi viime marraskuussa ja tämä vaan jatkuu ja jatkuu..
Eli tyttö nukahtaa nätisti ja helposti omaan sänkyynsä (nukkuu ison veljensä ja -siskonsa kanssa samassa huoneessa). Mutta nukkuu max 2 tuntia, kunnes herää ekan kerran itkemään. Istuu sängyssän silmät puoliummessa ja huutaa äitiä (isi ei kelpaa!). Ja ei todella rauhotu ennenkuin kannan hänet minun ja miehen keskeen nukkumaan. Sitten loppuyö menee 30min-2t välein heräillessä ja joka kerta on vailla maitoa eikä nukahda uudelleen, ennenkuin on sitä saanut. Kokemuksesta voin sanoa, että karjuu vaikka 3t täyttä huutoa, jos ei sitä maitoa saa.
Niin, tiedän että tämä on taas vaan itsestä kiinni, mutta kun se uni vaan on niin mukava asia itselleni, että sitä tulee mentyä siitä mistä aita on matalin. Toisaalta esikoinen on koulussa ja valittaa väsymystään, jos joutuu pikkusiskon huudon takia yöt valvomaan.
Ainoa fyysinen asia, mikä näihin öihin vois olla syynä on mielestäni kita- ja nielurisat. Oletan niiden olevan suuret, koska tyttö kuorsaa ja nukkuu suu auki. Samaan aikaan, kun yörumba alkoi, alkoi myös korvatulehdukset, joita oli 4 x 3kk:n aikana, nyt on ollut reilun kuukauden verran oireettomat ja terveet korvat.
Risoja on lääkäri katsonut ja oli sitä mieltä, että vaikka ovatkin isot, niin ovat siistit ja niitä ei kannata alkaa poistamaan.
Lokakuussa tytölle syntyi pikkuveli ja sekin tietenki voi noihin öihin vaikuttaa. Vauva itse nukkuu kyllä hyvin eikä häiritse muiden lasten unia.
Eli, nyt sitten olis kiva kuulla miten muiden 2-vuotiaiden kodeissa yöt sujuu ja millä olette vastaavassa tilanteessa saaneet yöt järjestykseen?
Kommentit (7)
että yöllä ei ole sit MITÄÄN palveluja. VAIKKA hän itkisi KOKO YÖN. Monesti ekana unikouluyönä lapsi ei välttämättä nuku kuin muutaman tunnin. Siihen kannattaa varautua. Mutta olkaa sitkeitä, se palkitaan.
Ja ekaksi kiitti vastauksesta :) Alan tosiaan olla jo aikas epätoivoinen näiden öiden kanssa.
Itselläkin järki sanoo, että jonkun sortin unikoulu on pakko vetää läpi.
Itsellä vaan hirvittää ajatus, että lopulta täällä on sitten kaikki 4 lasta hereillä ja kaikki huutaa :OI
Eli siis, kuinka monta yötä teillä lapsi huusi? Ja kuinka pian alkoi tulokset näkyä?
Meillä tuo tyttö on nukkunut aina ennen kuin unelma; 2kk ikäisestä viime marraskuuhun (oli silloin 1v9kk) nukkui aina heräämättä yöt klo 20.30-7. Voiko helpompaa olla?? No, nyt sitten saa maistaa tätä toistakin puolta..
Juttelin unikouluasioista ihan kaupungin " unikouluasiantuntijan" kanssa ja sit hieman sovelsin omaan lapseemme käytäntöä.
Koska poika ei suostunut jäämään makuulle sänkyynsä, vaan kampesi itsensä seisomaan aina uudelleen ja uudelleen sängyn laitaan (itkien tietty epätoivoisesti), teimme niin että siirsimme patjan vauvan huoneeseen ja istuimme siinä kylmän rauhallisina hieman kyljittäien vauvaan. Ei siis kasvot vauvaan päin suoraan. Siinä vauva sit huusi ja jos meni ihan hysteeriseksi, kävin/kävimme kaatamassa sänkyyn ja hiljaa sanoimme että " nyt nukutaan, nyt on yö" .
Ekalla kerralla poika itki 1,5 tuntia ja huusi niin kauan kunnes tuli vain niin väsy että hän simahti. Yllätys oli suuri, kun tokalla kerralla huutoa kesti nukkumaan laittaessa vaan 30 min, mutta poika katsoi tarkkaan että istuimme hänen huoneessaan. Puolitoista viikkoa meni niin, että hän nukahti itkutta sänkyynsä, mutta varmisti välillä että olimme huoneessa.
Tämän jälkeen vähitellen siirryin ovelle / muihin huoneisiin ja nyt hän jo uskaltaa nukahtaa yksin.
Yöheräily alkoi parantua meillä vasta reilu viikon jälkeen, mutta yöitkujen kestot olivat aikaisempaa lyhyempiä. Nyt kun unikoulusta mennään kolmatta viikkoa, hän on nukkunut jo yhden kokonaisen yön heräämättä.
Yöllä toimittiin / toimitaan samoin kuin illalla nukkumaanlaittaessa. Eli mennään huoneeseen, kaadetaan kerran sänkyyn ja sanotaan että nyt on yö, nukutaan. Jos jää itkemään, istutaan hetki patjalla lattialla. Syliin ei saa ottaa tai ruveta pitkiä sepustuksia juttelemaan. Nämä kuuluvat päiväsajan juttuihin. Yöllä ei ole mitään vauvaa kiinnostavaa, miksi hänen kannattaisi herätä. Kun tästä pitää kiinni, tilanne korjaantuu.
Olis hyvä, jos voisitte toteuttaa unikoulun vaikka viikonloppuna, jos muut lapset voisivat mennä esim. mummolaan yökylään? Näin heidän ei tarvitsisi kuunnella pahimpia öitä.
Ja se vielä, että tällä tavalla toteutettuna vauvalla ei ole hätää, vaikka hän itkisi kovaa sängyssään. Kunhan hän näkee äidin tai isän ja tämä pysyy rauhallisena. Kun lapsi näkee, että tuossa se äiti tai isä vaan rauhallisena istuu, ei hänelläkään ole hätää.
Tsemppiä!!!
Meidän 1v2kk vanha poika on nukkunut aina kuin unelma. 5kk eteenpäin poika nukkuin 12-14h yöunia heräämättä. Olemme miehen kanssa päässeet tosi helpolla.
MUTTA nyt se kostautuu... kuukauden poika on heräillyt monia kertoja yössä vain huutamaan. Huutaminen on lakannut vasta viereen otettaessa tai sylissä keinuttelemalla. Ja jokainen yö tilanne meni vain pahemmaksi. Mietimme mieheni kanssa mikä tähän johti ja syy oli yksinkertaisesti se, että poikaa oli otettu viereen nukkumaan (ennen levottomuuksia) ja poika jäi siihen " koukkuun" . Ei olisi enää omassa huoneessa suostunut nukkumaankaan. Vaikka nukahtikin nätisti aina illalla niin heräsi tunnin parin päästä jo huutamaan.
Nyt pari yötä olemme toteuttaneet " omaa unikoulua" . Lapsen huutaessa, emme ole nostaneet enää syliin emmekä viereen. Lapsi pysyy sängyssään vaikka kuinka huutaisi. Menemme sängyn viereen silittelemään ja taputtelemaan kunnes lapsi nukahtaa. Ekana yönä ei meinannut millään nukahtaa...huusi varmaan 2h putkeen. Tokana yönä itki enää noin 10min kerrallaan ja kolmantena nukkuin läpi yön heräämättä. (huh) Että nyt ei poikaa enää huvikseen pääse viekkuun nukkumaan. Vain kipeänä tai muissa erikois tapauksissa.
kaksivuotias herättää äitiä yöllä useammin kuin uusi vauva :o) Ja se ottaa todella pattiin. Mutta sitähän ne sanoo, että kaksivuotiaana mielikuvitus alkaa mennä vilkkaaksi ja sitten tulevat myös painajaiset kuvioihin. Ja painajaisiinhan ei mitkään unikoulut auta. Itse olen nyt tehnyt niin, että nukkumaanmeno tilanteessa (joka ilta siis tämä sama keskustelu) olen sanonut, että yöllä nukutaan, jos yöllä tulee hätä, niin ei huudeta, vaan pääset äidin viereen nukkumaan ja ei ole mitään hätää. Meilläkin vaaditaan välillä maitoa etc. Kipeänä olenkin antanut ja on mulla aika usein vesipullo sängyssä, josta voi antaa hörpyt.
No, tämän keskustelun ansiosta yöt on parantuneet roimasti. Hyvän yön jälkeen olen aamuisin kehunut poikaa älyttömästi ja antanut jonkun palkinnon. Kokeile tätä pehmeämpää muotoa ensin, jos kyse on todellakin vilkkaista unista, eikä niinkään totusta palvelusta, silloin tuo huudatus varmaan pahentaa asiaa.
Vaavuska
Niin kannattaa lainata/ostaa Elisabeth Pantleyn kirja " Pehmeä lasku höyhen saarille" .Kirjasta löytyy hyvin yksityiskohtaiset unikouluohjeet ja lasta ei tarvitse huudattaa yhtään. Tulokset ei välttämättä synny 3yössä , mutta 10 kyllä :)
Suosittelen.
Luulisin, että teidän kannattaa pitää unikoulua. Olemme nyt 1,2-vuotiaan pojan kanssa taistelleet nukkumisen kanssa aika ajoin. Kyseessä on hyvin levoton nukkuja...ja määrätahtoinen sellainen.
Joka tapauksessa, iästä riippumatta, unet saattavat häiriintyä milloin mistäkin syystä. Tiedän todella, että ajatuskin unikoulusta kaiken univajeen keskellä tuntuu mahdottomalta. MUTTA, yleensä tilanne korjautuu jo 3-4 yössä...ellei siis valvomisen syynä ole jokin sairaus.
Eli nettiin hauksi kotiunikoulu ja sitkeästi vaan aloitatte. Ei YHTÄÄN poikkeusta, eli ei nosteta sängystä syliin, puhumattakaan viereen ottamisesta. Jos lapsi huutaa, ollaan samassa huoneessa turvana hyvin vähäeleisesti.
Kannattaa ehdottomasti kokeilla! Lapsi tarvitsee n viikon kokemuksen unikoulusta ja veikkaan että sit saatte taas nukkuu rauhassa!
Me just toteutettiin tämä, kun olimme 3 kk valvoneet ja joutuneet ottaa poikaa yöllä syliin/viereen. Hän heräili ihan koko ajan varmistamaan tilannetta. Nyt 3 viikkoa unikoulun jälkeen hän nukkuu suht hyvin =)