Kun aloitte viimein laihtumaan, niin kaatoiko satunnaiset herkkupäivät edistymistä?
Itsellä stressi ja moni asia vaikutti hormoneihin, painoon sekä sellainen epäterve suhtautuminen itseensä vaikeutti painon pudottamista. Kroppa ja mieli eivät vain tehneet yhteistyötä.
Sitten löysin kohtasin itseni, tein tunnetyötä, tein tarvittavia korjauksia elämääni kuten vaikkapa ihmissuhteet, päihteet etc. Sitten tuli itsestään liikunta kuvioihin ja lopulta terveempi suhtautuminen kroppaan ja syömiseen. En vielä vielä aivan täysin hallitse tätä ja edelleen vieläkin joskus syön liikaa mitä mieli tekee mutta laihtuminen on käynnistynyt ihan kunnolla. Pohdin kuitenkin, että koska myös herkuttelen välillä niin miten siihen suhtautuisin.
Kommentit (5)
mikä hemmotteluherkku viemisiksi 130kiloiselle tapailututtavuudelle, ideoita?
Olen laihtunut hieman vajaa 40 kg tänä vuonna. Elämä mennyt kokonaan uusiksi. Koen onnellisuuden tunnetta muussakin yhteydessä kuin laittaessa jotain ruumiinaukoistani sisään. Olen ymmärtänyt, miten häiriintynyt suhde syömiseen ja ruokaan minulla on ollut. Olen ahmimishäiriöinen tunnesyöppö ja luulen, että tämä seuraa minua lopun elämääni. Joskus edelleen huomaan, että jonkun tunteen tullessä syön kaksi jäätelötötteröä peräjälkeen tai puolikkaan pitsan tuosta vain huvikseni. Erona entiseen on se, että osaan ajatella että se oli nyt vain jäätelö tai pitsa, ei sen vakavampaa, eikä se romuta edistymistäni tai lihota minua. Se ei enää jää päälle kun en jää vellomaan näihin hetkiin tai suostu syyllisyyden tunteeseen.
Vittukun tekee mieli kermamunkkeja, jollakin muullakin kun olivat taas kaupasta loppu. Sellaisia pehmeitä, sokerisia, omenahilloa ja pehmeää kermaa 🤤
ylös