Au-pair perheessa jossa lapset kay koulua, aiti paivat ystaviensa kanssa lounastamassa ym. hyvantekevaisyytapahtumissa, isa toissa. Mita mielta?

eli kateellisten panettelua

Vierailija:

eli kateellisten panettelua

Mina olen suomalainen nainen, asun ulkomailla, olen toissa 4 pva viikossa, ja meilla on suomalainen au pair, joka hoitaa yhta lasta. Lapsi on koulussa 3 tuntia paivassa, au pair vie ja hakee koulusta ja hoitaa lapsen. Satunnaisesti pesee pyykkia, mutta ei tee muita kotitoita lapsen hoidon ohella. Yhtena paivana viikossa tekee siivouksen, mutta sina paivana ei lapsenhoitoa.



Au pairina olemisen ei pitaisi olla kenellekaan elamanura, vaan vain valivaihe. Jos pointtisi on se etta au pair raataa pienella palkalla orjatyota, niin silloin taytyy perheen kanssa neuvotella uudestaan tunnit ja tyonkuva.

googlesta:

Au pair asuu ja työskentelee ulkomaalaisessa perheessä lapsia hoitaen ja kotitöitä tehden. VASTINEEKSI TYÖSTÄ perhe tarjoaa au pairille oman huoneen ja ateriat sekä taskurahan, joka on maasta riippuen noin 200 - 400 euroa kuukaudessa. Au pair EI kuitenkaan ole työntekijä, vaan hän asuu perheessä perheenjäsenen asemassa. Kielen opiskelu on tärkeä osa au pair -oleskelua. Isäntäperheen edellytetäänkin järjestävän työaika niin, että au pairilla on mahdollisuus kielen opiskeluun

Vierailija:

googlesta:

Au pair asuu ja työskentelee ulkomaalaisessa perheessä lapsia hoitaen ja kotitöitä tehden. VASTINEEKSI TYÖSTÄ perhe tarjoaa au pairille oman huoneen ja ateriat sekä taskurahan, joka on maasta riippuen noin 200 - 400 euroa kuukaudessa. Au pair EI kuitenkaan ole työntekijä, vaan hän asuu perheessä perheenjäsenen asemassa. Kielen opiskelu on tärkeä osa au pair -oleskelua. Isäntäperheen edellytetäänkin järjestävän työaika niin, että au pairilla on mahdollisuus kielen opiskeluun

Siis ulkomailla asuvan suomalaisäidin apuna on au-pair ja tätä tässä sitten ihan ketjun voimin ihmetellään? Jo on kateus huipussaan.

Ulkomailla asumisen hyvistä ja huonoista puolista ja rankkuudesta on tällä palstalla ollut aiemminkin ketju(ja), en viitsi alkaa referoimaan itseäni. Totean vain, että näyttääpä olevan hankalaa tuo toisen asemaan asettuminen ja suvaitsevaisuus on tippunut monen av-mamman sanakirjasta pois.



Kirsi Piha kirjoitti naistenlehden kolumnissa ei niin kauan aikaa sitten siitä, miten ulkomaille muuttaneilla suomalaisilla tuntuu olevan positiivisempi elämänasenne, kuin Suomessa asuvilla. Mistä johtunee, että ulkopuolelta katsoen suomalainen tuntuu osaavan tehdä asiasta kuin asiasta kivireen kokoisen ja hampaat irvessä on jokaisen tuo rekensä vedettävä. Avun tarve, saatika sen myöntäminen, on hävettävää ja vapaasti muiden arvosteltavissa oleva asia.



t. ulkomamma, joka kaipaa Suomesta isovanhempien, kummien, tätien, ym. auttavia käsiä

Siivosin joka aamu talon, vein koirat (4) lenkille), pesin pyykkiä jne. Lastenhoitoa oli satunnaisesti iltaisin, jos vanhemmat meni ulos. Perheellä oli myös mm. puutarhuri, ikkunanpesijä ja " pihasiivooja" (vanha mies, joka autteli, lakaisi pihan jne.). Sain itse eri ruokaa kuin muu perhe (esim. leipää). Muuten ok, mutta mulla oli jotenkin toisen luokan kansalaisen olo heillä, juuri tämän " ruokaerottelun" takia ja muutenkin, olin perheen 8. au pair joten yllättäen en ollut mitenkään " perheenjäsen" , mutta lasten (4) kanssa tulin ihan mukavasti toimeen.



Kaiken kaikkiaan kokemus oli kuitenkin hyvä, pidiin hauskaa, tutustuin mukaviin ihmisiin ja erityisesti: tapasin au pair aikana mieheni joka laittaa juuri aamupalaa keittiössä :)



Au pair- perheeseen en ole pitänyt yhteyttä.