Cervikalinen dystonia

Minulle on diagnosoitu vaikea cervikaalinen dystonia.

Työssä olin tohtori Urpo Rinteen potilaana.

Lääkkeitä söin varmaan 10 eritarkoitukseen, mutta terveyteni huononi. Kaularanka oli 15astetta vino ja pakkoliikkeet, lähes jatkuvat.

Suunnittelivat aivoleikkausta tohtori Törmän toimesta. 

Huoneessa oli potilas, jolle oli tehty aivoleikkaus Lopotomia.

Pari päivää yrittivät herätellä ka veria, mutta huonolla menestyksellä.

Minä päätinhäipyä. Silpasin housut jalkaan ja häivyn.

Minulle kävi tuuri. Kun tuln kotiin, nii pihalla oli n.70 mamma, joka alkoi jututtaa minua ja kysyi, "olenko käynyt Kiropraktikolla, kun mun kaularanka oli niin vino. En, sanoin. Hän antoi kerran nimen ja osoitteen.

Tilanteenne oli tosi vaikea, enkä uskonut saavani apua.

Menin kuitenkin. 85kiloisesta minusta oli kuihtunut 51 kiloiseksi luurangoksi.

Kiroprak. Ihmetteli, että missään tutkimuspaperissa ei ollu mainintaa kaularangan vinoudesta.

Olin sairastanut cervikaalista dystoniaa jo 3v. Kirja sanoi. "TÄMÄ ON VAIKEESTI HOIDETTAVA, KUN OLEN KÄVELLYT PITKÄÄN VINOSSA, MUTTA SAAN NOI PAKKOLIIKKEET SULTA POIS. 

Niin siinä kävi, että hän oikaisi kaularankani ja pakkoliikkeer loppui.

Lääkärit säästyi Lopotomialeikkauksesta ja minusta tuli terve urheileva mies, joka täyttää ensivuonna 80v. 

Joku ihmettelee, miksi minä kirjoitan nyt 50v. tapahtumasta.

Se johtuu, kun TV esitti ohjelman, jossa lekuri  väitteli parantumisesta.

Näin jälkeen ajattelen. Miksi kukaan 10 lääkäristä ei nähnyt , että rintarankani oli pois paikoiltaan.

Minä arvelen, että se johtuu siitä, kun arvostettu professori oli tehnyt diaknosin. Olisi varmaan saanut loparit, jos olisi muuttanut Urpo Rinteen dieknosin. Jos olisin mennyt Rinteen ohjeenmukaan, niin luunikin olisi muuttunut mullaksi. Mutta minäpä elän ja vietän kohta 80v. synttäreitä.