Miten muualla maailmassa ihmisillä on maksullisiin yliopistokoulutuksiin?
Tosin Suomessa ei ole edes maailman luokan yliopistoja.
Kommentit (73)
Voin paljastaa oman lääkärinpalkkani:
Peruspalkka n. 4500e kuukaudessa (virka-ajan palkka). Päivystyksistä ja lisistä päälle keskimäärin n. 1500 euroa kuukausi. Teen viikossa keskimäärin 45-50 tuntia töitä, usein iltaisin, öisin tai viikonloppuisin.
Työssäni on suuri vastuu ja minimivaatimuksena kuuden vuoden yliopistotutkinto. Pidän tätä hyvin kohtuullisena palkkana. Esim. tuttu proviisori tienaa hiljaisessa apteekissa lähes 5k per kk, ei tee ikinä yötyötä, eikä sunnuntaityötä. Eräs tuntemani valtion virkamies (otm) ansaitsee 5k kuukaudessa, ei vastuuta ihmishengistä, pelkkää arkityötä, joustava työaika.
Vierailija kirjoitti:
Voin paljastaa oman lääkärinpalkkani:
Peruspalkka n. 4500e kuukaudessa (virka-ajan palkka). Päivystyksistä ja lisistä päälle keskimäärin n. 1500 euroa kuukausi. Teen viikossa keskimäärin 45-50 tuntia töitä, usein iltaisin, öisin tai viikonloppuisin.
Työssäni on suuri vastuu ja minimivaatimuksena kuuden vuoden yliopistotutkinto. Pidän tätä hyvin kohtuullisena palkkana. Esim. tuttu proviisori tienaa hiljaisessa apteekissa lähes 5k per kk, ei tee ikinä yötyötä, eikä sunnuntaityötä. Eräs tuntemani valtion virkamies (otm) ansaitsee 5k kuukaudessa, ei vastuuta ihmishengistä, pelkkää arkityötä, joustava työaika.
Montako esimerkkiä löydät Suomesta, jossa lääkäri on laitettu vastuuseen ihmishengestä?
Vihje: sitä kutsutaan mm. nimekkeillä murha, tappo ja kuolemantuottamus.
Muistan yhden Konginkankaan rekkakuskin, joka laitettiin vastuuseen, mutta löytyykö niitä lääkäreitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien vauraus/säästöt, stipendit, lainat, jenkeissä armeija maksaa jos palvelee tarpeeksi kauan. Suomessa nämä hoituu verotuksen kautta
On hyvä, että meillä on kaikilla lahjakkailla varallisuuteen katsomatta mahdollisuus yliopisto-opintoihin. Muuten jäisi paljon lahjakkuutta käyttämättä. Yhteiskunta hyötyy.
Suomessa yliopistokoulutetaan paljon lahjattomia jotka eivät osaa hyödyntää koulutustaan ja jäävät työttömiksi tai hankkivat ajateemisen tutkinnon jälkeen heille sopivamman perseenperusutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin paljastaa oman lääkärinpalkkani:
Peruspalkka n. 4500e kuukaudessa (virka-ajan palkka). Päivystyksistä ja lisistä päälle keskimäärin n. 1500 euroa kuukausi. Teen viikossa keskimäärin 45-50 tuntia töitä, usein iltaisin, öisin tai viikonloppuisin.
Työssäni on suuri vastuu ja minimivaatimuksena kuuden vuoden yliopistotutkinto. Pidän tätä hyvin kohtuullisena palkkana. Esim. tuttu proviisori tienaa hiljaisessa apteekissa lähes 5k per kk, ei tee ikinä yötyötä, eikä sunnuntaityötä. Eräs tuntemani valtion virkamies (otm) ansaitsee 5k kuukaudessa, ei vastuuta ihmishengistä, pelkkää arkityötä, joustava työaika.
Montako esimerkkiä löydät Suomesta, jossa lääkäri on laitettu vastuuseen ihmishengestä?
Vihje: sitä kutsutaan mm. nimekkeillä murha, tappo ja kuolemantuottamus.
Muistan yhden Konginkankaan rekkakuskin, joka laitettiin vastu
Suosittelen sinua avaamaan Finlexin ja tarkistamaan murhan ja tapon määritelmän.Kuolemantuottamuksesta taas on tuomittu useita lääkäreitä viime vuosina.
Mieluiten eläisin sellaisessa maassa, missä
1) Olisi kaikille halukkaille tarjota opiskelupaikka. Suomessa ei ole, vaan iso osa nuorista jää ilman. Maksuttoman koulutuksen heikoin puoli on, ettei valtiolla ole varaa tarjota riittävästi korkeakoulupaikkoja, etenkään niiltä aloilta, jotka työllistävät ja joihin nuoret haluavat. Olisi parempi, jos sallittaisi myös maksullinen korkeakoulutus, koska sillä tavalla paikkoja saisi riittävästi. Jos valtiolla on rahasta kovin tiukkaa, niin vain muutama keskeinen ala voisi olla valtion rahoittama ja muut maksullisia. Usein esim. poliisiksi ja sairaanhoitajaksi voi opiskella valtion rahoituksella.
2) Olisi kaikilla mahdollisuus rahoittaa opinnot. Oli se sitten opintotuki ja sen lisäksi laina, tai joillakin lisäksi myös vanhempien säästöt, joilla voisi kattaa elämisen ja tarvittaessa lukkukausimaksutkin.
3) Olisi tarjolla paljon hyvin palkattuja asiantuntijatöitä. Työpaikka ja hyvä palkka mahdollistavat opintolainan ottamisen ja takaisinmaksun. Hyväpalkkaisia työntekijöitä tarvitaan myös siksi, että hyvästä palkasta valtiokin saa verotuloja.
"Tosin Suomessa ei ole edes maailman luokan yliopistoja."
Sanopa jokin toinen 5,5 miljoonan asukkaan maa, jossa olisi verorahoilla toimiva valtion rahoittama korkeakoulutus ja maailman luokan yliopistoja. Ei niitä ole. Mutta jos sallitaan myös maksulliset yliopistot, niin niitä voi jopa tulla.
Vierailija kirjoitti:
Voin paljastaa oman lääkärinpalkkani:
Peruspalkka n. 4500e kuukaudessa (virka-ajan palkka). Päivystyksistä ja lisistä päälle keskimäärin n. 1500 euroa kuukausi. Teen viikossa keskimäärin 45-50 tuntia töitä, usein iltaisin, öisin tai viikonloppuisin.
Työssäni on suuri vastuu ja minimivaatimuksena kuuden vuoden yliopistotutkinto. Pidän tätä hyvin kohtuullisena palkkana. Esim. tuttu proviisori tienaa hiljaisessa apteekissa lähes 5k per kk, ei tee ikinä yötyötä, eikä sunnuntaityötä. Eräs tuntemani valtion virkamies (otm) ansaitsee 5k kuukaudessa, ei vastuuta ihmishengistä, pelkkää arkityötä, joustava työaika.
Toki yksittäistapauksissa virkapalkalla voi olla noinkin, en epäile mitä kerrot. Mutta kokonaisuutena tilastojen mukaan suomalaiset lääkärit ovat varsin hyvin ansaitsevia, keskimäärin 167,833 €/vuosi.
https://scontent.faus1-1.fna.fbcdn.net/v/t39.30808-6/524808757_12225281…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun kannattaisi ihan kertailla tuota suomen kieltä ennen kuin haaveilet minkäänlaisista yliopisto-opiskeluista. Jos luet viestisi edes ennen kuin lähetät? Onko ne ymmärrettävää suomea? Puuttuuko sanoja?
Persu nyt vaan on köynyt elämäm kovan kolun.
Täytyy nyy vaan yrittää ymmärtää, kun se sukurutsauksen seurauksena syntynyt vesipää ei paljoa mahdollisuuksia anna.
Kiitos Riikka kaikista leikkauksista. Ottaa varmaan koville, kun sinäkin joudut sohvalta makoilemasta töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin paljastaa oman lääkärinpalkkani:
Peruspalkka n. 4500e kuukaudessa (virka-ajan palkka). Päivystyksistä ja lisistä päälle keskimäärin n. 1500 euroa kuukausi. Teen viikossa keskimäärin 45-50 tuntia töitä, usein iltaisin, öisin tai viikonloppuisin.
Työssäni on suuri vastuu ja minimivaatimuksena kuuden vuoden yliopistotutkinto. Pidän tätä hyvin kohtuullisena palkkana. Esim. tuttu proviisori tienaa hiljaisessa apteekissa lähes 5k per kk, ei tee ikinä yötyötä, eikä sunnuntaityötä. Eräs tuntemani valtion virkamies (otm) ansaitsee 5k kuukaudessa, ei vastuuta ihmishengistä, pelkkää arkityötä, joustava työaika.
Toki yksittäistapauksissa virkapalkalla voi olla noinkin, en epäile mitä kerrot. Mutta kokonaisuutena tilastojen mukaan suomalaiset lääkärit ovat varsin hyvin ansaitsevia, keskimäärin 167,833 €/vuosi.
Hohhoijaa, kaikki internetissä on sinulle totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien vauraus/säästöt, stipendit, lainat, jenkeissä armeija maksaa jos palvelee tarpeeksi kauan. Suomessa nämä hoituu verotuksen kautta
On hyvä, että meillä on kaikilla lahjakkailla varallisuuteen katsomatta mahdollisuus yliopisto-opintoihin. Muuten jäisi paljon lahjakkuutta käyttämättä. Yhteiskunta hyötyy.
Suomessa yliopistokoulutetaan paljon lahjattomia jotka eivät osaa hyödyntää koulutustaan ja jäävät työttömiksi tai hankkivat ajateemisen tutkinnon jälkeen heille sopivamman perseenperusutkinnon.
Ei, Suomessa ei kouluteta lahjattomia, vaan lähes joka paikkaan on todella kova karsinta ja vaikea päästä. Mutta Suomi ei silti kykene tarjoamaan töitä kaikille korkeakoulutetuille. Voi olla, että koulutuspaikkoja ei ole kaikilta osin riittävän hyvin koordinoitu rahoittajan taholta sellaisiksi, että ne vastaisivat yhteiskunnan tarpeita. Yliopistoilla varsinkin on autonomia, AMK:eja ministeriö koordinoi tarkemmin. Voi myös olla, että muuten vain työllisyystilanne on nyt kerta kaikkiaan surkea alalla kuin alalla. Sen takia jotkut turhautuvat työttömyyteen ja hankkivat uuden koulutuksen. Se, miksi uusi tutkinto on usein amistasoa, johtuu vain karusta tosiasiasta eli rahasta: toiseen korkeakoulututkintoon ei saa opintotukea, mutta amistutkintoon saa opintotuen.
Vierailija kirjoitti:
Voin paljastaa oman lääkärinpalkkani:
Peruspalkka n. 4500e kuukaudessa (virka-ajan palkka). Päivystyksistä ja lisistä päälle keskimäärin n. 1500 euroa kuukausi. Teen viikossa keskimäärin 45-50 tuntia töitä, usein iltaisin, öisin tai viikonloppuisin.
Työssäni on suuri vastuu ja minimivaatimuksena kuuden vuoden yliopistotutkinto. Pidän tätä hyvin kohtuullisena palkkana. Esim. tuttu proviisori tienaa hiljaisessa apteekissa lähes 5k per kk, ei tee ikinä yötyötä, eikä sunnuntaityötä. Eräs tuntemani valtion virkamies (otm) ansaitsee 5k kuukaudessa, ei vastuuta ihmishengistä, pelkkää arkityötä, joustava työaika.
HERRAN JUMALA! otappa yhteyttä äkkiä liittoon jos tuo on totta!
-kollega 7000e palkka.
Vierailija kirjoitti:
"Tosin Suomessa ei ole edes maailman luokan yliopistoja."
Sanopa jokin toinen 5,5 miljoonan asukkaan maa, jossa olisi verorahoilla toimiva valtion rahoittama korkeakoulutus ja maailman luokan yliopistoja. Ei niitä ole. Mutta jos sallitaan myös maksulliset yliopistot, niin niitä voi jopa tulla.
Tanska Korkeakoulutus: Ilmainen EU/ETA-kansalaisille, rahoitetaan verovaroin.
Huippuyliopistoja: Kööpenhaminan yliopisto (University of Copenhagen): Säännöllisesti maailman top-100-listoilla. Aarhusin yliopisto: Myös kansainvälisesti arvostettu.
Norja Korkeakoulutus: Käytännössä maksutonta, myös monille kansainvälisille opiskelijoille (muutokset mahdollisia viime vuosina). Julkiset yliopistot rahoitetaan verovaroin.
Maailmanluokan yliopistoja: Oslon yliopisto (University of Oslo): Arvostettu etenkin yhteiskunta- ja luonnontieteissä.
Singapore Korkeakoulutus: Rahoitus osin valtiolta, mutta ei täysin maksutonta kuitenkin vahvasti tuettua. Ulkomaiset maksavat enemmän.
Huipputason yliopistoja: National University of Singapore (NUS) ja Nanyang Technological University (NTU): Molemmat ovat Aasian huippuja ja usein maailman top-20:ssa.
Työpaikkojen puute, ja nimenomaan hyväpalkkaisten työpaikkojen puute. Aiemmin suomalainen korkeakoulutettu hyväpalkkainen tuli nettomaksajaksi noin 35-vuotiaana, mutta nykyään vasta yli 40-vuotiaana.