Häpeän miestä

Sulla ei ole voimia erota suhteesta. Mutta sulla on voimia sietää henkisesti kuormittavaa suhdetta, jossa pitää vielä peälätä toisen aggressiivisuutta...?

Tätä logiikkaa en ole koskaan voinut ymmärtää. 

Vierailija kirjoitti:

Oletko ehdottanut miehelle, että kävisitte ostamassa yhdessä uusia vaatteita? Käykö mies suihkussa (pitääkö huolta hygieniasta)? Tai sitten vaan ostat miehelle uusia vaatteita, jos asia noin häiritsee. Toista ihmistä vaan ei voi muuttaa mieleisekseen. 

Joo ei voi muuttaa, mutta aikuisen ihmisen (jos on terve), niin pitäisi kyllä ymmärtää ja osata itse huolehtia vaatteistaan ,ulkonäöstään ja hygieniastaan. 

Olet suuressa riskissä tulla pahoinpidellyksi tai jopa . . . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ehdottanut miehelle, että kävisitte ostamassa yhdessä uusia vaatteita? Käykö mies suihkussa (pitääkö huolta hygieniasta)? Tai sitten vaan ostat miehelle uusia vaatteita, jos asia noin häiritsee. Toista ihmistä vaan ei voi muuttaa mieleisekseen. 

Kyseessä on aikuinen ihminen. Miehen täytyy itse omilla rahoillaan kyetä menemään kauppaan. Muutoin joutuu edunvalvontaan. Aloittaja ei ole sosiaalityöntekijä.

No joo, mutta vaatteet on aina samat ei kerro onko vaatteet aina likaiset/haisevat, vai käyttääkö mies mielellään paria eri asua. Jos vaatteet oikeasti haisee, niin AP:n pitää sanoa siitä miehelle. Jos ongelmana on se, että miehellä ei ole kymmentä eri asua, niin se on sitten AP:n vastuulla ostaa hänelle enemmän vaatteita. 

Aikuinen ihminen vastaa itsestään. Aloittajan antamien vastausten valossa sanoisin kyseessä olevan riippuvuussuhde.

Vierailija kirjoitti:

Mä pelkään yksin olemista, en tiiä miksi. Oltiin erossa mun aloitteesta. Menin turvakotiin mutta otin miehen takaisin. Mä pelkään kohdata vaikeita asioita. Silloinkin vaan lähdin enkä sanonut mitään. Mies ei tiennyt mihin menin jne

Ehkä mä yritän käydä yksin asioilla ja kaupassa. Se vaan että mä maksan sitten kaikki

Ap

Siis hetkinen nyt...kuuletko itse mitä sanot? Palasit turvakodista takaisin, koska yksinoleminen pelottaa?. Et voi korvata yhtä traumaa toisella. Turvakodista ei mennä takaisin, muuta kuin terapian kautta rakentamaan uutta elämää.

Kyll maar se o ny moro ja näkemii?

Vierailija kirjoitti:

Olet suuressa riskissä tulla pahoinpidellyksi tai jopa . . . 

Aloittajan pitäisi palata takaisin turvatalolle tällä kertaa estäen miehen lopullisesti. Turvatalolla vierailee psykologi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä pelkään yksin olemista, en tiiä miksi. Oltiin erossa mun aloitteesta. Menin turvakotiin mutta otin miehen takaisin. Mä pelkään kohdata vaikeita asioita. Silloinkin vaan lähdin enkä sanonut mitään. Mies ei tiennyt mihin menin jne

Ehkä mä yritän käydä yksin asioilla ja kaupassa. Se vaan että mä maksan sitten kaikki

Ap

Siis hetkinen nyt...kuuletko itse mitä sanot? Palasit turvakodista takaisin, koska yksinoleminen pelottaa?. Et voi korvata yhtä traumaa toisella. Turvakodista ei mennä takaisin, muuta kuin terapian kautta rakentamaan uutta elämää.

Tukholma syndroomasta kärsivää on vaikea saada heti lähtemään. 

https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22387-stockholm-syndrome

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä olette? 

Käykää yhdessä vaateostoksilla vaikka netistä jos ei muuten luonnistu.

Maksa miehelle parturikäynti, jos ei muuten saa aikaiseksi.

Onko suhteessa muuten kaikki hyvin? Onko raha-asioissa pulmaa? Kotitöissä? Onko lapsia? Työ/opiskelukuviot tasapainossa? 

Miksei ole fyysisyyttä? Onko pidempään jatkunut? Joskus tulee kuivia kausia ja niistä ei kannata heti panikoitua. 

Oletko vielä valmis yrittämään yhteiseloa vai päättänyt että elät nyt vaan omaa elämää? 

Miksi mies täytyy alistaa lapsen tasolle? Aikuinen ihminen kykenee kyllä ostamaan omat vaatteensa ja ajamaan tukan alas. Netistä saa halvalla koneen.

Mikä tuossa on alistamista? Voi näyttää, että on kiinnostunut toisen ulkonäöstä ja hyvinvoinnista, koska välittää toisesta. Jos kumppanilla on vaikka masentuneisuutta tai muuta mt-pulmaa, niin silloin aloitekyky on pyöreä nolla. Silti hän voisi nauttia esim uudesta takista tai siististä kampauksesta vaikkei omatoimisesti pystyisi näitä hankkimaan. Puoliso  voi tukea kumppaniaan alistamatta. Outoa, jos lähimmäisen rakkaus tulkitaan alistamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

'Mä pelkään eroamista, pelkään miehen reaktiota. On agressiivinen ja suuttuu herkästi.'

---

Olisin eronnut jo eilen.

AP:n satuilua. Sitä paitsi kuka tahansa suuttuisi, jos puoliso julkisesti mollaisi tuolla tavalla. Naiset on sairaita ja tiedän kokemuksesta että heidän kanssa sairastuu mieskin.

Vierailija kirjoitti:

Mä pelkään yksin olemista, en tiiä miksi. Oltiin erossa mun aloitteesta. Menin turvakotiin mutta otin miehen takaisin. Mä pelkään kohdata vaikeita asioita. Silloinkin vaan lähdin enkä sanonut mitään. Mies ei tiennyt mihin menin jne

Ehkä mä yritän käydä yksin asioilla ja kaupassa. Se vaan että mä maksan sitten kaikki

Ap

😂 Onnea vaan, et edes yritä ottaa vastuuta omasta elämästäsi 

Ap ollut turvakodissa? Eihän tää nyt hyvältä kuulosta...

Vaihda puhelinnumero salaiseksi ja muuta pois. Jätä vaikka lappu pöydälle että kiitos yhteisistä vuosista ja ei nähdä enää. Tavaroistasi pakkaa yks kassillinen. Oma henki on tärkeämpi kuin mikään tavara. Ei voi elää jatkuvassa pelossa. Saat apua turvakodista 100% varmasti.

Varmasti kirpaisee ja tuntuu pahalta. Sulla kohta alkaa uudet opinnot ja tutustut uusiin tyyppeihin. Voit saada opiskelija-asunnonkin vielä eli asuminen järjestyy!

Kiitos kommenteista. Mutta haluan selventää. Kyse ei ole vain siitä että mies ei käy parturissa tai suostu ostamaan uusia vaatteita. Hän suuttuu helposti ja ottaa itseensä, on paha suustaan ja huutaa jos sanon asioista. En jaksa enää yrittää muuttaa häntä, oon tehnyt sitä vuosia. Olen väsynyt tilanteeseen enkä saa tukea läheisiltäni. Mulla ei ole ystäviä jotka tukisi mua. Vain hoitokontakti ja sekin vaihtui eli uusi hoitaja joka ei tunne tilannettani. En tarvitse nyt ehdotuksia yhteisistä ostosreissuista, vaan ymmärrystä siitä, miten jaksaa tässä tilanteessa ja lopulta päästä siitä irti. Toivoisin vähemmän neuvoja ja enemmän empatiaa.

P

Teillä on asiat hyvin koska et ole eronnut.

Sama täällä. Erottiin ja molemmat voi nyt hyvin.

Teit aloituksen, jonka otsikossa kerrot häpeäväsi miestäsi ja aloituksessa kerrot sen johtuvan ulkonäöstä.

Sitten sivuhuomautuksena kerrot miehen olevan aggressiivinen ja olet ollut turvakodissa.

Ulkonäkökö tässä on oikeasti suurin ongelma?

Mikä hoitokontakti, oletko ap mt-potilas, vai mikä?

Kirjoitat aloitukseen että häpeät miehen ulkonäköä ja ärsyynnyt kun saat neuvoja sen muuttamiseen. Oikea ongelmasi on arvaamaton mies, joka suuttuu kun kommentoit asioita. Kumpaan nyt haluat sympatiaa? Molemmat asiat ovat sellaisia joita joko siedät tai sitten et. Jos et, ala irtaantua miehestä yksi askel kerrallaan. Sympatiaa saat, olen pahoillani että pelkäät miestäsi. Sitä suuremmalla syyllä sinun tulee päästä pois suhteesta. 

Ulkonäkö ei ole ainoa eikä suurin ongelma. Se on vain näkyvä osa kokonaisuutta, jossa olen vuosia yrittänyt kestää miehen käytöstä. Hän ei ole fyysisesti väkivaltainen, mutta hänen kanssaan on vaikea keskustella ilman että hän suuttuu tai vetäytyy. En jaksa enää yrittää muuttaa häntä. Eikä minulla ole tukea ympärilläni. Olen väsynyt, yksin ja tunnen häpeää, enkä uskalla puhua asioista läheisille. Kirjoitin koska haluan ymmärtää itseäni ja purkaa ahdistusta. En etsi syyllisiä. Toivon että edes joku täällä ymärtää, että elämä voi tuntua toivottomalta, vaikka päällepäin kaikki näyttäisi olevan ok.

Ap