Ovatko ihmiset kuolinvuoteellaan todella onnellisia siitä että eivät koskaan syöneet mitään herkkuja?
Kertokaas. Onko se elämänviisaus, ettei näe maailmaa ja nauti ja iloitse kaikesta mitä eteen tulee?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko makuaistissa jotain vikaa, mutta herkkuni on perunat jollakin lihakastikkeella. Joskus harvoin tekee jäätelöä tai lakritsia mieli. Ja syönkin silloin, enkä välitä terveellisyydestä. Suurin osa noista niin sanotuista herkuista lähinnä oksettavat. Tai eivät herätä mitään mielihaluja.
Perunat lihakastikkeella on epöterveellisempää kuin jäätelö.
Osaatko perustella?
Pariisittaret tietävät että leivoskahvit ja hyvät ravintolat kuuluvat elämään. Ovat kauniita ja normaalipainoisia eivätkä rupsahda nelikymppisenä kuten savolaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko makuaistissa jotain vikaa, mutta herkkuni on perunat jollakin lihakastikkeella. Joskus harvoin tekee jäätelöä tai lakritsia mieli. Ja syönkin silloin, enkä välitä terveellisyydestä. Suurin osa noista niin sanotuista herkuista lähinnä oksettavat. Tai eivät herätä mitään mielihaluja.
Perunat lihakastikkeella on epöterveellisempää kuin jäätelö.
Osaatko perustella?
Oikea jäätelö on kermaa kananmunia sokeria ja esimerkiksi tummaa suklaata.
lihakastike on usein epäterveellistä punaista lihaa, eläinrasvoja sekä perunamuusia runsaalla rasvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta kun kuolee 55-vuotiaana kakkostyypin diabetekseen, niin siinä ennen sippaamista voi harmittaa, että tuli niitä herkkuja sillain syötyä.
Ortoreksia on sairaus. Hanki apua.
Sorry, nyt on jo kovin vahvaa defenssiä. Ortoreksia on sairaus, mutta terveellisesti syöminen ei aina sitä ole.
Kun ns terveellisesti syöminen on koko ajan mielessäsi ja vastaus mm aloitukseen, kyse on käytännössä ortoreksiasta.
Onko sulle terve syöminen niin vastenmielistä, että pidät terveellisesti syöviä syömishäiriöisiksi?
Ehkä sulla on kieroitunut käsitys terveestä ravinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko makuaistissa jotain vikaa, mutta herkkuni on perunat jollakin lihakastikkeella. Joskus harvoin tekee jäätelöä tai lakritsia mieli. Ja syönkin silloin, enkä välitä terveellisyydestä. Suurin osa noista niin sanotuista herkuista lähinnä oksettavat. Tai eivät herätä mitään mielihaluja.
Perunat lihakastikkeella on epöterveellisempää kuin jäätelö.
Osaatko perustella?
Oikea jäätelö on kermaa kananmunia sokeria ja esimerkiksi tummaa suklaata.
lihakastike on usein epäterveellistä punaista lihaa, eläinrasvoja sekä perunamuusia runsaalla rasvalla.
Noi on molemmat ihan ok. Mutta kun "oikeaa jäätelöä" ei ole saatavilla, niin kyllä tuo lihakastike on terveellistä ravintoa.
On tosin muitakin sinun kaltaisia, joille aito ravinto on no, no.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisi asiaa, joita ihmiset eniten katuvat:
1. "Kunpa olisin uskaltanut elää sellaisen elämän, jonka halusin."
- Tämä oli kaikista yleisin asia, mitä ihmiset katuivat. Kun kuolema on lähellä, alkaa ihminen muistelemaan kokemuksiaan. Moni toivoi, että olisi toteuttanut enemmän unelmiaan. Terveys tuo vapautta, ja vasta sairasvuoteellaan ihmiset ymmärtävät tämän, Ware kertoo kirjassaan.
2. "Kunpa en olisi tehnyt niin paljon töitä."
Waren mukaan tämä katumus tuli jokaisen miehen suusta. He olisivat halunneet antaa enemmän aikaa lapsilleen ja puolisolleen.
3. "Kunpa olisin ilmaissut tunteitani enemmän."
- Moni tukahdutti tunteensa vain pitääkseen rauhan maassa läheisten kanssa. He eivät pystyneet olemaan aidosti omana itsenään.
Lopulta pinnan alla muhineet tunteet paisuvat katkeruudeksi ja k
Miksi alapeukut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta kun kuolee 55-vuotiaana kakkostyypin diabetekseen, niin siinä ennen sippaamista voi harmittaa, että tuli niitä herkkuja sillain syötyä.
Ortoreksia on sairaus. Hanki apua.
Sorry, nyt on jo kovin vahvaa defenssiä. Ortoreksia on sairaus, mutta terveellisesti syöminen ei aina sitä ole.
5 alapeukkua :O Viiden mielestä terveellisesti syöminen on aina sairaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta kun kuolee 55-vuotiaana kakkostyypin diabetekseen, niin siinä ennen sippaamista voi harmittaa, että tuli niitä herkkuja sillain syötyä.
Ortoreksia on sairaus. Hanki apua.
Sorry, nyt on jo kovin vahvaa defenssiä. Ortoreksia on sairaus, mutta terveellisesti syöminen ei aina sitä ole.
Kun ns terveellisesti syöminen on koko ajan mielessäsi ja vastaus mm aloitukseen, kyse on käytännössä ortoreksiasta.
Tuo oli eka viestini... Mutta ihan oikeassahan hän on, et jos kuolee elintapasairauteen nuorena, se voi harmittaa.
Tämä taas ei liity kirjoittajien sairauksiin mitenkään.
Ei herkkujen syöminen tarkoita sitä että lihottaa itsensä 120 kiloiseksi!!
Olen normaalipainoinen ja syön herkkuja joka päivä.
Laadukasta itsetehtyä ruokaa, vähän jäätelöä, pari namua dillointällöin, hedelmiä, marjoja, leipomuksia 1 viikossa, raikas drinksu pari kertaa kesässä. Munkkikahvit kaverin kanssa. En kieltäydy mistään mutta määrät on pieniä
Samaa olen miettinyt, kun yli 70 vuotiaat tätini kituuttavat ja kieltäytyvät kaikesta hyvästä. Lehdet nykyään varsinkin pelotelleet heidän sekapäisiksi joka asiasta.
Eikö elämän tarkoitus ole nauttia matkasta. Itse olen sitä mieltä, olkoon se matka nautintojeni takia sitten vaikka vähän lyhyempi.
Kaikesta mitä eteen tulee?
Ois siinä hommaa jos kaiken, mitä eteen tulee, söisi.
Ja ois siinä olo, josta nautinto on kaukana.
Mutta en mä nyt koskaan ole syömättä herkkuja, en suinkaan.
Kävin hiljan Ikean ravintolassa. Ei ollut nälkä, koska ei ollut varsinainen ruoka-aika. Mut olin syönyt lounaalla huonosti ja jäänyt ilman salaattia, niin otin kahvin, kulhollinen salaattia, lasillisen vettä ja palan kakkua. Ei siinä tullut tunne, että en nauti elämästä ja eteen tulevista herkkuhetkistä.
Tänä kesänä olen syönyt grillimakkaraa ja lettuja ja jonkin verran karkkeja ja paljon marjoja ja hedelmiä ja jäätelöä. Ja ruisleipää ja juustoa. Ja kaurapuuroa ja mannavelliä ja vaikka mitä.
Mutta myös papuja, perunaa, porkkanoita.
Ihan hitokseen kaikkea.
En ole ylipainoinen, mutta vähän löysä kyllä, en juuri nyt urheile riittävästi.
Monesti herkut ja päihteet aiheuttavat ennen kuolemaa ongelmia jos käyttö on ollut runsasta. Vuosia voi mennä erilaisten sairauksien kanssa jotka eivät välttämättä ole niiden herkkujen arvoisia. Mutta jokainen valitsee itse miten elää.
Itse suosin kohtuudella herkkuja ja päihteitä. Välillä on tosi mukava vetää perseet olalle tai poltella kannabista aamusta asti mutta vain harvoin. Samoin ruuan kanssa. Joskus ok mukava mässäillä mutta pääasiassa yritän syödä terveellisesti.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta kun kuolee 55-vuotiaana kakkostyypin diabetekseen, niin siinä ennen sippaamista voi harmittaa, että tuli niitä herkkuja sillain syötyä.
Jotain voi harmittaa, jotain toista taas ei. Itse olisin mielelläni kuollut jo ennen syntymää, mutta eipä näin käynyt, eikä ole vieläkään viikatemies käynyt niittämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla ei vaan herkkuhammasta kolota, joten heidän ei tarvitse rajoittaa elämäänsä tältä osin. Ja mikä edes on herkku? Karkit, sipsit, limsat ja pizzat, vai ihan mitä vaan spesiaalia hyvää, joka voi olla ihan neutraalia terveytta ajatellen?
Herkkuja ovat mm todelliset gastronomiasta ruoat sekä kondotoriatuotteet. Eteläisessä Euroopassa matkailleet eivät edes kysyisi tai tarjoaisi vastaukseksi karkkeja, sipsejä, limsaa ja pizzaa. Kannattaisko tädinkin joskus matkustaa sieltä Kemistä?
Täti Kemistä on asunut kahdessa eri Keski-Euroopan maassa ja matkustellut paljon - myös Etelä-Euroopassa. Enkä suostu nimiteltäväksi tädiksi 30-vuotiaana, varsinkaan kun ei sisarukset ole saaneet jälkikasvua. Yritin vain sopeutua tähän suomalaiseen vauvafoorumin ympäristöön. Mutta siis... itselleni vaikka jokin pitkän valmistuksen vaativa ruoka, jota ei arki-iltana välttämättä tule kokattua on herkku, eikä se ole mikään epäterveellinen välttämättä.
Mutta monet on jo tässäkin ketjussa todenneet, että kohtuus kaikessa, niin ei tarvitse rajoittaa itseään. Toisilla se kohtuus on helppoa, toiset taistelee sen kanssa enemmän ja siksi tulee sellainen kaikki-tai-ei-mitään asenne.
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt, kun yli 70 vuotiaat tätini kituuttavat ja kieltäytyvät kaikesta hyvästä. Lehdet nykyään varsinkin pelotelleet heidän sekapäisiksi joka asiasta.
Eikö elämän tarkoitus ole nauttia matkasta. Itse olen sitä mieltä, olkoon se matka nautintojeni takia sitten vaikka vähän lyhyempi.
Se mikä sinun mielestäsi on hyvää ei välttämättä ole sitä jollekin toiselle.
Minäkin kieltäydyn leivonnaisista, karkista, kekseistä, limsasta jne. koska en yksinkertaisesti ole makean ystävä, suorastaan inhottaa se ihva mikä jää hampaisiin kun syö jotain sokerista.
Mutta herkuttelen sellaisella mikä on minusta hyvää kuten oliivit, juustot, pähkinät ja tuoreet marjat.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta kun kuolee 55-vuotiaana kakkostyypin diabetekseen, niin siinä ennen sippaamista voi harmittaa, että tuli niitä herkkuja sillain syötyä.
No kyllä se hyvin harvinaista on, että 55- vuotias ylipäätään kuolee diabetekseen. Lääkitys on hyvä. En ole kenenkään kuullut diabetekseen tuossa iässä kuolevan. Diabetes on myös tosi perinnöllinen. Se tulee hoikallekin, jos siihen on vahvat perintötekijät eli molemmilla vanhemmilla on diabetes. Toisaalta tosi lihavakaan ei sitä saa välttämättä, jos sitä geeneissä ei ole ja liikkuu paljolti, Herkkujen syöminen lyhentää joillakin pari vuotta elinikää, osalla ei sitäkään. Toki jos nyt puhutaan valtavan lihavista esim keskipituisista ihmisistä, jotka painavat 130 kg ja reippaasti ylikin, niin kyllä silloin lihavuus useimmilla selkeästikin lyhentää elinikää. On iso rasite sydän- ja verenkiertoelimistölle, ja keuhkoille, syöpävaara lisääntyy jne.
Vierailija kirjoitti:
Viisi asiaa, joita ihmiset eniten katuvat:
1. "Kunpa olisin uskaltanut elää sellaisen elämän, jonka halusin."
- Tämä oli kaikista yleisin asia, mitä ihmiset katuivat. Kun kuolema on lähellä, alkaa ihminen muistelemaan kokemuksiaan. Moni toivoi, että olisi toteuttanut enemmän unelmiaan. Terveys tuo vapautta, ja vasta sairasvuoteellaan ihmiset ymmärtävät tämän, Ware kertoo kirjassaan.
2. "Kunpa en olisi tehnyt niin paljon töitä."
Waren mukaan tämä katumus tuli jokaisen miehen suusta. He olisivat halunneet antaa enemmän aikaa lapsilleen ja puolisolleen.
3. "Kunpa olisin ilmaissut tunteitani enemmän."
- Moni tukahdutti tunteensa vain pitääkseen rauhan maassa läheisten kanssa. He eivät pystyneet olemaan aidosti omana itsenään.
Lopulta pinnan alla muhineet tunteet paisuvat katkeruudeksi ja kaunaksi.
4. "Kunpa olisin pitänyt
Milloin tämä katuminen alkaa? Olen 70v eikä näistä mikään ainakaan vielä kaduta, vaikka syytä kyllä olisi.
Herkut eivät ole minulle kovin tärkeitä, en saa niistä mitään kicksejä, korkeintaan sellaisen lievän hyvän olon tunteen hetkeksi. Monista muista asioista saan paljon suurempaa mielihyvää. Koen itselleni vieraana sellaisen kulttuurin, jossa syöminen, sen suunnittelu, kokkaus, gastronomia, tv:n kokkiohjelman yms ovat suuressa roolissa. En vaan tajua, ruoka on mulle polttoainetta jotta jaksaa harrastaa ja elää elämäänsä. Ruokakeskeinen kulttuuri on mulle vouhotusta tyhjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko makuaistissa jotain vikaa, mutta herkkuni on perunat jollakin lihakastikkeella. Joskus harvoin tekee jäätelöä tai lakritsia mieli. Ja syönkin silloin, enkä välitä terveellisyydestä. Suurin osa noista niin sanotuista herkuista lähinnä oksettavat. Tai eivät herätä mitään mielihaluja.
Perunat lihakastikkeella on epöterveellisempää kuin jäätelö.
Osaatko perustella?
Oikea jäätelö on kermaa kananmunia sokeria ja esimerkiksi tummaa suklaata.
lihakastike on usein epäterveellistä punaista lihaa, eläinrasvoja sekä perunamuusia runsaalla rasvalla.
Lihakastikkeessa on eläinrasvoja, mutta KERMAAN tehdyssä jäätelössä ei ole eläinrasvoja? Hyvä tietää.
Kun ns terveellisesti syöminen on koko ajan mielessäsi ja vastaus mm aloitukseen, kyse on käytännössä ortoreksiasta.