"Kun maailma ei pyöri sinun ympärilläsi."

Tuli tuo sanonta mieleen tässä mielenterveydenongelmien ja helteen keskellä. Kaveri soitti kysyäkseen tulevasta viikonlopusta. Ajattelin meneväni mökille, kunnes kaveri muistutti, että ostinhan minä jo juna- ja teatterilputkin. Tarkistin ja niin olin tehnyt.

Mökille pitäisi mennä vasta seuraavana viikonloppuna. Sitten soittamaan, onko siellä muita vieraita. Soittokierroksen jälkeen ei ole muita kuin serkkuni naapurimökillä. Olin sopinut asian kaikkien kanssa jo toukokuussa. Senkin olin unohtanut. 

Koko elämä tuntuu olevan, kun olisi koko ajan kolmen promillen kännissä tai dementia. Kaikkea kivaa on siis tiedossa, mutta tämä hattarapäisyys ahdistaa aivan helvetisti. Puhumattakaan töissä, vaikka pomo on aika pitkämielinen ja kalenterimerkinnät pitävät homman kasassa.

Kohta menee puolisoltakin hermot. Mitähän tässä pitäisi tehdä?