Ääh kun vauva-arki on rasittavaa! Vauva 4 viikkoa!

mutta myös ihanaa. Älä suorita. Itse esikoisen kanssa opettelin imetystä rauhassa koska ei se sujunut heti noin vaan. Makoiltiin sängyllä yhdessä ja vauva nukkui vieressä päiväunet kun nukuin itsekin :) Toisen lapsen kanssa ei varmasti ois edes mahdollista tuollainen leppoisa makoilu vauvaaikana kun esikoinenkin vaatii huomiota.

Miten ihmiset voivat arvostella ihmistä, jota eivät edes tunne? Ei esikoisen hoito ole helppoa vaikka kuinka helppo vauva, aina se on vaativaa tottua uusiin asioihin. Ja kaikki ihmiset eivät pärjää vähillä yöunilla. Lisäksi ei se imetys aina onnistu. Itse koin tärkeämmäksi panostaa kiintymyssuhteen syntyyn ja lopetin imetyksen (minulla nimittäin alkoi olla vihan tunteita itseä ja vauvaa kohtaan kun ei onnistunut millään vaikka tunteja yritti, siinä vaiheessa kun ei vielä rakastanut edes vauvaa). Ei vauva muutenkaan ollut kuin synnytyssalissa imenyt ja sen jälkeen muutamia kertoja rintakumin kanssa(ei osannut kun oli teho-osastolla ekat päivät pullosta juonu, sekin poissaolo vaikutti siihen, etten heti kiintynyt). Hyvin ap pärjää kun alkaa helpottaa ja pikku hiljaa tottuu meininkiin. Ja mielestäni niillä hirveillä helteillä ei muutenkaan olisi kannattanut viedä vauvaa ulos.

Voi että miten helpolta tuo kuulostaa! Taitaa olla provo!



Meillä vauva nyt 7 viikkoa ja koko ajan imetystä puolen tunnin-kahden tunnin välein (paitsi yöllä nukkuu pidempään). Tuo 3-4 tuntia syöttövälinä kuulostaa tosi pitkältä. Meillä vauva ei nuku päiväunia kuin vartin pätkissä ja itkee vatsavaivojaan, jos en saa kunnolla röyhtäisyä tulemaan ja muutenkin itkeskelee, vaikka röyhy tulisikin.



Itsekään en jaksa lähteä paljon ulos päivällä, sillä kämpässä on liikaa rappusia eikä hissiä. On liian vaivalloista ja ulkonakin vauva vaatisi ruokaa tiheällä välillä.



Joten jos et ole provo vaan oikea tapaus, niin nauti olostasi. Sinulla on asiat helposti!

"Annan pullosta kun en jaksanut imetystä" - sori, tuo kohta paljasti heti ;)))

... esikoisvauvani on nyt 2 viikkoa vanha joten paha sanoa miksi tämä arki vielä kehittyy... mutta minun vauvani on selvästi sylivauva. Syö rintamaitoa päivisin vähän väliä vähintään 1-2 tunnin välein tai useammin. Joskus imee monta kertaa peräkkäin yhteensä tunnin tai kaksi ennen kuin nukahtaa. Sairaalassa pahimmillaan noin 4 tuntia imetin vähän väliä ja vaihdoin vaippaa. Hyvä kun pääsin ylös sängystä sektion jälkeen eka päivinä. Nyt onneksi pystyn jo liikkumaan suht normaalisti vaikken saakaan nostella raskaita tavaroita. Nukkuu korkeintaan 2 tuntia kerrallaan jos olen vieressä tai pidän sylissä. Jos lasken nukkumaan yksin sängylle menee ehkä max 5 minuuttia että alkaa itku. Jos haluan ettei vauva itke koko päivää minun on kannettava häntä jatkuvasti. Kantoliinaa harkitsen että olisi molemmat kädet vapaat... En ehdi aina edes vessaan tai syömään itse kuin 3 kertaa kun tosiaan ehdin tehdä jotain sen max 5 minuuttia ja olen päivät yksin kotona. Rauhoittuu imettämällä tai vaihtamalla vaipat. Joskus vaippa rutisee monta kertaa peräkkäin. Juuri kun vaihdan vaipan tulee uusi pläjäys. Viime päivinä onneksi nukkunut ihan hyvin, herännyt pari kertaa yössä. Nukutaan vierekkäin kun tuota vierihoitoa korostettiin sairaalassa. Iltaisin ja öisin mekin annetaan lisämaitoa jotta saa ravinnon nopeammin... ja minäkin esim. suihkuun kun mies voi juottaa pullosta...

Sanoisin että älä valita ap! Komppaan alla olevaa kirjoittajaa.

Lopetit siis 4viikkosen imetyksen kun et JAKSA imettää?! Mikä siinä on niin helvetin rankkaa ku saat istuu sohvalla ja toinen vaa imee? Ja jos imetysväli on 3-4h ni sun vauvashan on HELPPO. Ja sit saat nukkuu 5-6h ku miehes tulee kotii. Jep. Meillä imettii tunnin välein ja joskus 1,5h putkee. Eikä se siitä helpottunu oo vaikka toinen jo kohta 10kk, herää öisin vieläki joskus tunnin välein. Elämä on, mut ei oo tullu pienee mieleekä valittaa koska koen että meijän laps on silti suht helppo monee muuhun verrattuna. Ja fakta on että vauvat itkee ja puklaa. Voisitko kertoo että mitä oikein odotit vauva-arjelta?

kukaan ei voi väittää että vauva-arki olisi raskasta, niin löysää että....

"Annan pullosta kun en jaksanut imetystä" - sori, tuo kohta paljasti heti ;)))

ihmettelempä vaan, saisko perustelut.?

voi herranjumala teitä mammoja antakaa toisen antaa korviketta jos antaa! onkse teiltä pois? olisko ap:n parempi imettää ja itse seota täysin imetyksen + vauva arjen takia?



kaikki ei oo niin musta valkoista. itsekin lopetin imettämisen koska se AHDISTI mua. eli niin, sen voi muotoilla toisinkin--> en jaksanut imettää.



olis kiva nähdä teitä arjessa mukana.

ainiin, te ootte niitä kotimammoja jotka on 'uhrannut' itsensä neljän seinän sisälle lapsensa kanssa kunnes lapsi on esikouluikäinen ja kaikki asiat tehdään vain yhdellä tavalla, sillä minkä juuri sinä olet kärsimällä ja väkisin tehnyt. hoh hoijaaaa oikeesti toivoisin että teidän päälle kaatuis oikeesti ne seinät, ei varmaan yhtään sen fiksumpaa juttua siltikään teiltä tulisi.



jos ei imetä lastaan niin se ei merkkais etteikö häntä rakastaisi.



ap, voimia. en osaa muuten kommentoida tohon.

Vai ootko intoutunut äitiysloman huumassa valvomaan pikkutunneille? Jos käyt oikeasti iltakympiltä nukkumaan ja nukut aamuun max muutamalla yösyöttöheräämisellä, niin ihmeelliseltä kuulostaa nuo sun 5 tunnin iltaunet.



Eli jos nukut noin pajon, niin takuuvarmasti olet masentunut. Jos taas käytät yöt muuhun kuin nukkumiseen, niin lopeta kitinä ja ala nukkumaan.

En huomannut että kukaan olisi kritisoinut korvikemaidon käyttöä (imetyksen lisänä tai kokonaan). Meilläkin käytetään jonkin verran. Itseasiassa sairaalasta kotiutumisvaiheessa se oli ensimmäisenä vaatimuslistallani huomattuani millaisen yöitkun vauva piti pahimmillaan eli ihan varmuuden vuoksi jos imetys ei tunnu aina riittävän... tai jos on tosiaan imettänyt jo monta tuntia putkeen vauvan itkun säestyksellä eikä uni näytä tulevan... Epäilen oman vauvani kohdalla itkun syyksi vatsanväänteitä kun näyttää helpottavan hetkellisesti kun saa pieraistua ja kakattua... Olen itsekin iloinen kun mies tulee kotiin ja voin saada peräti 20 minuutin tauon tehdäkseni jotain mihin koko päivänä ei ole pystynyt. Kun tämä vauva tosiaan ei nuku yksin itkemättä kuin max 5 minuuttia.



Mielenkiinnosta kysyisin että miten se pulloruokinta on helpompaa kuin imetys? Onko jotenkin ajallisesti tehokkaampaa vai muuten miellyttävämpää? En kritisoi.



Nro 48

Mä en ole noin helposta vauva-arjesta kuullutkaan. Itse olen totaali-yh kun mies kuoli onnettomuudessa raskausaikana. Vauva nyt 5kk ja kyllä meillä edelleen heräillään 2h välein yötä päivää. Osaisitko miettiä niin päin, että sulla oikeasti on "aika" hyvin asiat? En ole kateellinen, mutta aidosti jaksaa ihmetyttää mistä ihmiset oikein keksii valittamista.

että miehesi kuoli,mutta kyllä ap saa valittaa että sillä on rankkaa,vaikka sulla on tietysti aina rankempaa kuin kellään muulla.

mikä osa tuossa on sitä "rankkaa" ;) Mä kun en keksi yrittämälläkään. Ja btw, mä en edes koe, että MULLAkaan ois erityisen rankkaa, siis nimenomaan vauvan kanssa, vaikka hoidankin kaiken 24/7.

toi on vielä totuttelua ja ensihuumaa...

Itse olin niin vauvan lumoissa, että istuin usein vauva sylissä sen nukahdettua ja katselin, kuinka ihmeellinen se onkaan. Musta vauvan hoito oli kivaa - ihan sen ekankin.



Ei sun muuten tarttiskaan kokea huonoa omaatuntoa siitä, ettei vauva pääse sun kanssa ulkoilemaan. Sen sijaan olen huolissani siitä, ettet itse pääse ulkoilemaan! Pistä vauva vaunuihin tai kantoliinaan ja lähde joka aamu kävelylenkille, edes pienelle. Yritä saada sun oma päivärytmi säännölliseksi, syö terveellisesti. Nuku päivällä kun vauva nukkuu, niin jaksaisit olla miehesikin kanssa, miehen ja vauvan kanssa perheenä iltaisin.

Tämän lausahduksen minäkin olisin toivonut kuulevani samassa tilanteessa puoli vuotta sitten. Ensimmäisestä kuukaudesta on jäänyt mieleen se kun itkin joka päivä sohvalla imettäessäni hormoonimyrskyissäni ja ahdistuksissani. Tilanteeseen oikeasti auttoi se että lähdin pakosti joka päivä vaunulenkille ja vaikka vain lähiostarille käymään. Pikkuhiljaa uusi elämäntilanne alkoi lutviutua ja pikkuiseen alkoi saamaan kontaktia. Kolmen kuukauden kohdalla aloin jo miettiä milloin pikkukakkosta voitaisiin harkita :)kyllä se varmasti siis helpottaa nopeammin kuin huomaatkaan.

Mulla saman ikäinen vauva. Nukkuu samassa sängyssä minun ja mieheni kanssa. Ja yöllä kun typy herää kuikkaan vaippaan ja jos on paskonu niin vaihdan. (vaipat ja puhdistusliinat sängyn vieressä) Sitten lykkään tissin suuhun ja parhaimmillaan parin minuutin päästä kuorsaan jo autuaana kun tyttö hoitaa syömisen ihan itse.

Voin kertoo, että asiat tulevat olemaan paljon monimutkaisempia, vaikeampia ja voimavaroja vaativampia jatkossa. Viikko viikolta enemmän ja enemmän.

Kohta sun pitää oikeesti tehdäkin jotain sen lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

mut tuohan kuulostaa älyttömän helpolta. Mä en ole synnytyksen jälkeen nukkunut 4 tuntia pidempää pätkää ja senkin hyvin satunnaisesti. Mun vauva 2,5 kk syö edelleen korkeintaan 2 tunnin välein edellisen imetyksen aloittamisesta (päivät ja yöt sama homma, joskus harvoin nukkuu 3-4 h pätkän yöllä) ja kun se syö sen 0,5 - 1 h kerrallaan niin imetysten välissä on reilu tunti. Mies kun ei voi imettää, niin mä en niin vaan voi mennä nukkumaan kun mies tulee töistä. Eikä tuo kyllä kotitöitäkään tee. Joskus vauva haluaa olla tissi suussa koko päivän ja mua turhauttaa todella paljon kun en edes voi käydä vessassa ilman huutoa. Lähde siinä sit rennosti jonnekin ulos vauvan kanssa. Välillä on kuitenkin pakko ja se sit kestää tuntikausia kun vauvaa pitää välissä imettää se vähintään puoli tuntia ja hetken päästä taas uudestaan. Ja joskus vauva saa rintaraivarin ja sitten se syöminen vasta kestääkin.



Pahimpia on yöt jos v

Ei helvetti kattokaa. Tää on "normaalia" vuonna 2011.