Kuinka ennen painekyllästettyä puuta saatiin puu kestämään niin ettei se heti mätäne pihalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puun laatukin voi vaikuttaa. Ennen saatiin enemmän vanhempaa ja tiheärakenteisempaa puuta. Nykyisin osa metsistä hakataan nuorina ja tulee sellaista nopeasti kasvanutta "höttö" puuta. Menee sekin puutavaraksi, mutta ei ole välttämättä niin lujarakenteista.

Kunnollista puuta ei yksinkertaisesti enää saa. Kaikki on nopeasti kasvanutta. Riittää kun katsoo vanhoja ikkunanpokia miten tiivissyisistä puista ne on tehty. Ei löydy enää sellaista.

Oikein vanhat ikkunanpokat tehtiin oksapuusta. Ruudut olivat pienempiä niin oksissa riitti pituutta ja paksuutta.

Kovin puu saatiin kärrinpuoliin pihlajasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puun laatukin voi vaikuttaa. Ennen saatiin enemmän vanhempaa ja tiheärakenteisempaa puuta. Nykyisin osa metsistä hakataan nuorina ja tulee sellaista nopeasti kasvanutta "höttö" puuta. Menee sekin puutavaraksi, mutta ei ole välttämättä niin lujarakenteista.

Kunnollista puuta ei yksinkertaisesti enää saa. Kaikki on nopeasti kasvanutta. Riittää kun katsoo vanhoja ikkunanpokia miten tiivissyisistä puista ne on tehty. Ei löydy enää sellaista.

Oikein vanhat ikkunanpokat tehtiin oksapuusta. Ruudut olivat pienempiä niin oksissa riitti pituutta ja paksuutta.

Minkähän puun oksista niitä suomessa olisi tehty? Ymmärtäisin jos tammia kasvaisi että sen, mutta tuntuu haastavalta saada esin männyn oksista riittävän suoriä pätkiä pokiin. Kuuse

Ne oikein vanhat ikkunanpokat on tehty siihen aikaan, kun oli vielä jämeriä petäjiä ja niissä paksuja pankkaoksia. Sellaisia näkee vieläkin oikein vanhoissa metsissä.

Kärrynpyörien akselit oli pihlajaa, jos piti kestää.

Maalta olen ja puut osaan. Kaikki maaseudun tytöt osaa heittämällä sanoa, mitkä puut karsitaan.

Arsenikki on hieno aine. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puun laatukin voi vaikuttaa. Ennen saatiin enemmän vanhempaa ja tiheärakenteisempaa puuta. Nykyisin osa metsistä hakataan nuorina ja tulee sellaista nopeasti kasvanutta "höttö" puuta. Menee sekin puutavaraksi, mutta ei ole välttämättä niin lujarakenteista.

Kunnollista puuta ei yksinkertaisesti enää saa. Kaikki on nopeasti kasvanutta. Riittää kun katsoo vanhoja ikkunanpokia miten tiivissyisistä puista ne on tehty. Ei löydy enää sellaista.

Oikein vanhat ikkunanpokat tehtiin oksapuusta. Ruudut olivat pienempiä niin oksissa riitti pituutta ja paksuutta.

Minkähän puun oksista niitä suomessa olisi tehty? Ymmärtäisin jos tammia kasvaisi että sen, mutta tuntuu haastavalta saada esin männy

Tuolloin osattiin. Kivet louhittiin kalliosta poraamalla reikiä ja laittamalla siihen vettä. Vesi nääs laajeni jäätyessään ja kallio halkesi.

Puuta valikoitiin syyn tiheyden mukaan eri käyttökohteisiin. Esimerkiksi ikkunoihin ja muihin kovalla rasituksella oleviin paikkoihin valittiin hitaasti kasvaneen männyn sydänpuusta valmistettua, pihkaista tiukkasyistä, painavaa puuta. Sydänpuuta alkaa muodostua vasta kun mänty on n. 60- vuotias. Nykyisin, kun puut eivät kasva hitaasti alikasvustona ja ne kaadetaan nuorina, tällaista puulaatua ei pääse muodostumaan lainkaan. Ero nopeasti kasvaneeseen, harvasyiseen puuhun on kuin yöllä ja päivällä. Siksi esim. vanhojen ikkunoiden uusiminen on harvoin järkevää.

Kreosootilla

Eihän esim japanilaiset maalaa maaseudulla talojaan ollenkaan. Puutavara vain kuivataan ja se on käytännössä kelottunut kun rakennetaan. Tosin, mikä lienee heidän käyttämänsä puulaji? Ja totta Suomen metsät pilattu sellun tuotannolla. Esim Tanskassa valtava ja laadukas umpipuinen huonekalutuotanto mutta meillä jotain lastulevyä. 

Vierailija kirjoitti:

Upottamalla aidanpäät vanhaan mottoriöljyyn pariksi viikoksi.

1700- ja 1800-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Puuta valikoitiin syyn tiheyden mukaan eri käyttökohteisiin. Esimerkiksi ikkunoihin ja muihin kovalla rasituksella oleviin paikkoihin valittiin hitaasti kasvaneen männyn sydänpuusta valmistettua, pihkaista tiukkasyistä, painavaa puuta. Sydänpuuta alkaa muodostua vasta kun mänty on n. 60- vuotias. Nykyisin, kun puut eivät kasva hitaasti alikasvustona ja ne kaadetaan nuorina, tällaista puulaatua ei pääse muodostumaan lainkaan. Ero nopeasti kasvaneeseen, harvasyiseen puuhun on kuin yöllä ja päivällä. Siksi esim. vanhojen ikkunoiden uusiminen on harvoin järkevää.

Tämä on NIIN MIELENKIINTOISTA, että haluaisin tietää lisää! Minulla ei koskaan ole ollut metsää, mutta Pohjois-Karjalassa asuvilla sukulaisilla kyllä. Mistä aloittaisi perustiedon saannin vain ymmärtääkseni metsänhoidosta edes alun?