Kuinka ennen painekyllästettyä puuta saatiin puu kestämään niin ettei se heti mätäne pihalla?

Vierailija kirjoitti:

Enää ei saa käyttää samoja aineita kuin 1970 luvulla

Höpö höpö niitä kukaan ehdi jaksa ja viitsi käsitellä. Eläin kun kävelee sitä tolppaa päin, niin se on poikki saman tien. Vaihdellaan aina, kun tarvitaan. Kesällä huolletaan. Kuulostaa vaivalloiselta mutta eläinten kanssa se menee näin, on helpompaa ja edullisempaa. 

Varmaan tervaus ja muut keinot toimivat. Taloissa oli myös kunnon räystäät estämässä seinien kastumista. 

Vierailija kirjoitti:

Jotkut puut on niin tiukkasyisiä että kestää suht hyvin käsittelemättä kuivassa maassa, mikä ei pala ympärillä. Hiekkaa kuoppaan eikä laita suoraan saveen.

Seisova vesi mädättää tolpan, mutta kestää ne vedessäkin yli talven kun tietää mistä tekee.

Niin muuten kestää vedessäkin. Laiturin tolpatkin lahoaa vesirajasta ensin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osattiin säännöt. Tiedettiin milloin puu pitää kaataa ettei se pala. Salaisuus on kuussa.

 

Ja se oli tammikuu jolloin kaadettiin tammea laivoihin. Sen annettiin olla kevääseen kuivumassa. Huhtikuussa veistettiin huhkien.

 

Tämäkin on totta, muttei koko totuus. Kuun kierrosta asiat katsotaan

Ai muutkin osaa.

Puun laatukin voi vaikuttaa. Ennen saatiin enemmän vanhempaa ja tiheärakenteisempaa puuta. Nykyisin osa metsistä hakataan nuorina ja tulee sellaista nopeasti kasvanutta "höttö" puuta. Menee sekin puutavaraksi, mutta ei ole välttämättä niin lujarakenteista.

Vierailija kirjoitti:

Puun laatukin voi vaikuttaa. Ennen saatiin enemmän vanhempaa ja tiheärakenteisempaa puuta. Nykyisin osa metsistä hakataan nuorina ja tulee sellaista nopeasti kasvanutta "höttö" puuta. Menee sekin puutavaraksi, mutta ei ole välttämättä niin lujarakenteista.

Kunnollista puuta ei yksinkertaisesti enää saa. Kaikki on nopeasti kasvanutta. Riittää kun katsoo vanhoja ikkunanpokia miten tiivissyisistä puista ne on tehty. Ei löydy enää sellaista.

Notre damen entisöinti oli ongelmallista koska sellaisia puita ei enää ole joista tapulien rakenteet oli tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut puut on niin tiukkasyisiä että kestää suht hyvin käsittelemättä kuivassa maassa, mikä ei pala ympärillä. Hiekkaa kuoppaan eikä laita suoraan saveen.

Seisova vesi mädättää tolpan, mutta kestää ne vedessäkin yli talven kun tietää mistä tekee.

Niin muuten kestää vedessäkin. Laiturin tolpatkin lahoaa vesirajasta ensin.

Nimen omaan, kastuminen ja kuivuminen lahottaa puuta. Esimerkiksi jatkuvasti järven pohjassa oleva puu voi olla satoja vuosia vanha ja vielä ihan kovaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osattiin säännöt. Tiedettiin milloin puu pitää kaataa ettei se pala. Salaisuus on kuussa.

 

Ja se oli tammikuu jolloin kaadettiin tammea laivoihin. Sen annettiin olla kevääseen kuivumassa. Huhtikuussa veistettiin huhkien.

 

Tuossa ajassa ei mikään puu kuivu.

Tuoretta puuta on helpompi veistää. Laivanrakennukseen sopivasta kuivuudesta en tiedä.

Ennenwanhaan siitä ei pillastuttu jos joku aidantolppa piti uusia muutaman vuoden välein. Puu oli käytännössä ilmaista, sitä haettiin omasta metsästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osattiin säännöt. Tiedettiin milloin puu pitää kaataa ettei se pala. Salaisuus on kuussa.

 

Ja se oli tammikuu jolloin kaadettiin tammea laivoihin. Sen annettiin olla kevääseen kuivumassa. Huhtikuussa veistettiin huhkien.

 

Tuossa ajassa ei mikään puu kuivu.

Suomessa on tammikuussa talvi. Silloin puu on kuivimmillaan, koska ei muuten kestäisi pakkasta. Siksi kuivuu rakennuspuuksi nopeammin. Myös kuun asento otettiin huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puun laatukin voi vaikuttaa. Ennen saatiin enemmän vanhempaa ja tiheärakenteisempaa puuta. Nykyisin osa metsistä hakataan nuorina ja tulee sellaista nopeasti kasvanutta "höttö" puuta. Menee sekin puutavaraksi, mutta ei ole välttämättä niin lujarakenteista.

Kunnollista puuta ei yksinkertaisesti enää saa. Kaikki on nopeasti kasvanutta. Riittää kun katsoo vanhoja ikkunanpokia miten tiivissyisistä puista ne on tehty. Ei löydy enää sellaista.

Oikein vanhat ikkunanpokat tehtiin oksapuusta. Ruudut olivat pienempiä niin oksissa riitti pituutta ja paksuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osattiin säännöt. Tiedettiin milloin puu pitää kaataa ettei se pala. Salaisuus on kuussa.

 

Ja se oli tammikuu jolloin kaadettiin tammea laivoihin. Sen annettiin olla kevääseen kuivumassa. Huhtikuussa veistettiin huhkien.

 

Tuossa ajassa ei mikään puu kuivu.

Suomessa on tammikuussa talvi. Silloin puu on kuivimmillaan, koska ei muuten kestäisi pakkasta. Siksi kuivuu rakennuspuuksi nopeammin. Myös kuun asento otettiin huomioon.

Tietenkin se on silloin kuivimmillaan, mutta puusepät kuivattavat puita vuosia ennen käyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puun laatukin voi vaikuttaa. Ennen saatiin enemmän vanhempaa ja tiheärakenteisempaa puuta. Nykyisin osa metsistä hakataan nuorina ja tulee sellaista nopeasti kasvanutta "höttö" puuta. Menee sekin puutavaraksi, mutta ei ole välttämättä niin lujarakenteista.

Kunnollista puuta ei yksinkertaisesti enää saa. Kaikki on nopeasti kasvanutta. Riittää kun katsoo vanhoja ikkunanpokia miten tiivissyisistä puista ne on tehty. Ei löydy enää sellaista.

Totta on, että esimerkiksi hätäratkaisuna pellonlaitapuusta otettu aitatolppa on lahonnut nopeammin ja mennyt helpommin rikki kuin metsän keskellä sata vuotta kituneista kuusennäreistä tehdyt.

Terva, punamulta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osattiin säännöt. Tiedettiin milloin puu pitää kaataa ettei se pala. Salaisuus on kuussa.

 

Ja se oli tammikuu jolloin kaadettiin tammea laivoihin. Sen annettiin olla kevääseen kuivumassa. Huhtikuussa veistettiin huhkien.

 

Tuossa ajassa ei mikään puu kuivu.

Tuoretta puuta on helpompi veistää. Laivanrakennukseen sopivasta kuivuudesta en tiedä.

Laivanrakennusta varten puita kuivattiin jopa vuosikymmen ennen kuin alettiin veistämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Upottamalla aidanpäät vanhaan mottoriöljyyn pariksi viikoksi.

Tehtiin kans näin kun tehtiin riukuaitaa.

Milloin moottoriöljy mahtoi tulla Suomen maataloudessa käyttöön? Sitä ennenkin käytettiin jo erilaisia menetelmiä lahontorjuntaan

Vierailija kirjoitti:

Ennenwanhaan siitä ei pillastuttu jos joku aidantolppa piti uusia muutaman vuoden välein. Puu oli käytännössä ilmaista, sitä haettiin omasta metsästä.

Haettiin sitä joskus naapurin metsästäkin. Miehen isoisoisä rakensi navetan kunnan metsästä kaadetuista puista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puun laatukin voi vaikuttaa. Ennen saatiin enemmän vanhempaa ja tiheärakenteisempaa puuta. Nykyisin osa metsistä hakataan nuorina ja tulee sellaista nopeasti kasvanutta "höttö" puuta. Menee sekin puutavaraksi, mutta ei ole välttämättä niin lujarakenteista.

Kunnollista puuta ei yksinkertaisesti enää saa. Kaikki on nopeasti kasvanutta. Riittää kun katsoo vanhoja ikkunanpokia miten tiivissyisistä puista ne on tehty. Ei löydy enää sellaista.

Oikein vanhat ikkunanpokat tehtiin oksapuusta. Ruudut olivat pienempiä niin oksissa riitti pituutta ja paksuutta.

Minkähän puun oksista niitä suomessa olisi tehty? Ymmärtäisin jos tammia kasvaisi että sen, mutta tuntuu haastavalta saada esin männyn oksista riittävän suoriä pätkiä pokiin. Kuusen tulisi olla todella suuri että sen alaoksistakaan niitä saisi. Ennen tosin suuria kuusia on ollut, päinvastoin kuin nykyään.