Ovikello soi omakotitalossanne nyt. Menette avaamaan oven ja

Työkaverit eivät ole kotona vierailleet silloinkaan kun olivat vielä nykyisiä työkavereita ja vielä vähemmän nyt kun ne ovat ex-työkavereita.

Ellen ole nähnyt jotain sukulaista pariin vuosikymmenneen niin siihen on vieläkin parempi syy.

Yhdelläkään lapsuudenkaverilla joita en ole aikuisena tavannut ei taatusti ole minun osoitettani joten jos sellaisen ovat jostain etsineet ottamatta minuun yhteyttä koko tilanne on niin epäilyttävä että vierailu ei etene edes tuulikaappiin.

En tiedä, toimiiko meidän ovikello edes. Ei mitään muistikuvaa, koska sen patteri on vaihdettu. Ehkä tämä kertoo, kuinka paljon meillä käy ovikelloa soittavia vieraita...

Ne jotka meillä käyvät, käyvät sovitusti ja tietävät tulla ovesta avaamalla sen kahvasta. Tietävät myös saavansa vastaan koirat. Koirille tuntemattomat eivät pääsisi edes eteiseen. 

Mistä vanhat työkaverit tai koulukaverit edes saisivat osoitteemme? Eivät mistään. 90% sukulaisistakaan eivät tiedä missä asumme. Joku tietää paikkakunnan, mutta ei enempää. Ne jotka tietää osoitteemme ovat ystäviä tai läheisiä, ja he tulevat kutsuttuina.

Pyydän puolisoa tuomaan jotain kylmää juotavaa (mehua, limua, vichyä, vettä, mitä nyt sattuu olemaan) ja laseja pihapöydän ääreen. Rupatellaan siinä hetki ja sitten vieraat lähtee (jos eivät itse tajua, niin meillä on "sovittua menoa johon pitää alkaa valmistautumaan".

Voi harmi... ollaan just lähdössä päivystykseen, en tiedä yhtään kauanko menee. Ilmoitelkaa ensi kerralla, niin tiedetään ettei olla eiku siis ollaan kotona 😌

Ei kenenkään kotiin mennä tuolla tyylillä 😑

Ei ole ovikelloa ja ovi on auki. Ruoka-aineita on varattu omiin tarpeisiin, mutta kahvit voin keittää yllätysvieraille. Sen kanssa ei kyllä ole muuta kuin maitoa.

Ei ole saunaa, paljua, mökkiä, eikä viinaa. Meiltä lähtisi lokit lentoon aika hätäseen, veikkaan.

Appivanhempani ovat jo kuolleet (tai no toinen on kuollut, toiseen ei pidetä yhteyttä) joten ei meille enää ketään tule tuolla tyylillä. Onneksi.

Heille se oli ominaista. Perjantai-iltana ovikello soi, heippa tultiin teille viikonlopuksi. Oltiin nuori lapsiperhe. Makuupussit heillä oli mukana ja omat vaatteet, eivät tuoneet mitään tullessaan. Eli ensimmäiseksi keräsin lapset mukaan ja lähdin kauppaan. Appi oli sillä aikaa kiertänyt koko asunnon läpi, valitti likaisista lattiakaivoista ja sähkökaapista. 

Aamuisin odottivat keittiön pöydän ääressä pöytää naputellen että herään laittamaan heille aamupalaa. Siitäkin huolimatta että olin illalla sanonut että keittäkää itse kahvit ja tehkää voileivät jos heräätte aiemmin. Turha toivo.

Saattoi he sentään joskus lähteä 5v esikoisen kanssa ulkoilemaan. Eli kävelylle ja olutterassille. Neljän tunnin päästä tulivat nälkäisen lapsen kanssa kun olin jo hätääntynyt että missä ihmeessä ovat. Ei lapsella kuulemma voinut olla nälkä, kun sai terassilla jaffan.

Ei ole ovikelloa ja ovelle ei noin vain pääse.

Olen kotona aina räjähtäneen näköisenä erimoisissa "lumpuissa" ja vakiokommenttini tällaisissa onkin että kärvistelen migreenin kourissa, kiva kun kävitte mutta.

Irl minullahan ei edes ole migreeniä, enkä yleensä muutenkaan sairastele.

Mäiskis, ovi kiinni.

Kahvit aina keitetetään. Ruokaa ei ole tarjota yllätysvieraille, mutta herkkuja kyllä. Ruokaa ja yösijaa ei yllävieraat saa muut kuin ne omat lähimmät ihmiset. 

Jos kyseessä minun sukulaiset, niin mie hoidan. Jos on miehen, niin se hoitaa.

Meilläpäin on tapana kantaa kystä kyllä pöytään. On talon kunnia-asia, että ruokaa löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Jos kyseessä minun sukulaiset, niin mie hoidan. Jos on miehen, niin se hoitaa.

Laittaisin varman perunat kiehumaan.

Avaako joku oikeasti oven jos ei tiedä kuka oven takana on?

Ilahtuisin suuresti ja kertoisin, että väki on nyt töissä, maalaistalossa kun ollaan. Sulkisin oven takanani, turha yrittää kahville tai vessaan, ohjaisin porukan kohti lietesäiliötä eli hajua ja rupattelisin mukavia. Muistuttaisin, että työpäivä on vasta puolessavälissä ja tekisin aika lailla selväksi, että kiva kun kävitte, vielä mukavampi, kun lähdette.

Ja jos eivät hoksaa olevansa oikeasti keskellä työmaata, niin viimeistään isännän ja tyttären kiireiset moikkaamiset traktoreista paljastaisivat, että sauna, grilli ja hauska yhdessäolo pitänee siirtää marraskuulle.

Viinaa pitää mennä keittämään isännän kanssa. Rouva pystyy keittämään kahveet ja nisua tulee pöytään.

Ei ne tule edes kutsuttuna, joten turha pelätä, että yllättäen tulisivat.

Olisi melko omituista, jos meidän ovikello soisi yllättäen. Rappukäytävän ovi on lukossa 24/7, koodia ei tiedä kukaan ja naapurit tuskin yllättäen soittaisivat ovikelloa, kun heillä on puhelinnumerot, joten asia kuin asia hoidetaan viestillä.

Ollaan reilut 3 vuotta asuttu ja sinä aikana on ovikello soinut 2 kertaa. Toisella kerralla tuli isännöitsijä ja palovaroitinasentaja sovitusti ja toisella kerralla huoltomies tuli sovitusti puhdistamaan iv-kanavaa. Ystävät eivät soita ovikelloa, kun heille pitää käydä avaamassa alaovi kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Olisi melko omituista, jos meidän ovikello soisi yllättäen. Rappukäytävän ovi on lukossa 24/7, koodia ei tiedä kukaan ja naapurit tuskin yllättäen soittaisivat ovikelloa, kun heillä on puhelinnumerot, joten asia kuin asia hoidetaan viestillä.

Ollaan reilut 3 vuotta asuttu ja sinä aikana on ovikello soinut 2 kertaa. Toisella kerralla tuli isännöitsijä ja palovaroitinasentaja sovitusti ja toisella kerralla huoltomies tuli sovitusti puhdistamaan iv-kanavaa. Ystävät eivät soita ovikelloa, kun heille pitää käydä avaamassa alaovi kuitenkin.

Siis teillä on omakotitalossa rappukäytävä? Ja isännöitsijä, ja huoltomieskin????