Jos lapsi ei ikinä näe kuolevia vanhempiaan, pitäisikö hänellä olla oikeus perintöön?

Ei tietenkään pitäisi!

Kyllä syntymästä sokeat ansaitsee jäädä perinnöttömäksi!

Lain mukaan on.  Ellei testamenttia. Silloinkin jälkeläinen voi hakea oikeusteitse lakiosaa.

Perinnönjättäjän lapsilla ja lastenlapsilla on oikeus saada perinnöstä lakiosa, vaikka perinnönjättäjä olisi testamentannut omaisuuttaan muille. Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, jonka perillinen olisi saanut ilman testamenttia. 

Olipas tyhmä kysymys ap:ltä. Eiköhän sen päätä se vanhempi itse, oli kersa minkälainen tahansa. 

Ja sitten seuraava näkövinkkeli: Ei, se perintö ei ainakaan kuulu haaskalintu-valtiolle! Tämä, jos mikä on se suurin pointti.

Vierailija kirjoitti:

Lain mukaan on.  Ellei testamenttia. Silloinkin jälkeläinen voi hakea oikeusteitse lakiosaa.

Perinnönjättäjän lapsilla ja lastenlapsilla on oikeus saada perinnöstä lakiosa, vaikka perinnönjättäjä olisi testamentannut omaisuuttaan muille. Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, jonka perillinen olisi saanut ilman testamenttia. 

Ai sekin pitää itse hakea. Yllättävää että lakikoirat tehneet siitäkin vaan itselleen tulonlähteen.

Kyllä siihen on yleensä syy, jos ei halua vanhaa vanhempaansa nähdä. Jos on tullut kohdelluksi nurjasti lapsena ja vielä aikuisenakin, ei ole mitenkään oikeutettua jättää vielä ilman perintöäkin.

Vierailija kirjoitti:

Se että lapsi ei halua pitää yhteyttä vanhempaansa johtuu yleensä vanhemman narsistisesta, väkivaltaisesta tai muuten rikollisesta käytöksestä. Lämmintä suhdetta ei synny jos vanhempi esim. on lyönyt lastaan, harrastanut henkistä väkivaltaa tai yrittänyt kavaltaa tämän peritöjä tai varastaa tämän omaisuutta.

Onko lapsi syyllinen siihen että vanhempi käyttäytyy rikollisesti tai narsistisesti ? Lapsella on lakisääteinen oikeus perintöönsä.

Jos vanhempi on omalla käytöksellään karkoittanut lapsen luotaan on vain oikein että korvaa tekemänsä hirveydet jättämällä kunnollisen perinnön.

Tällaisessa tapauksessa kaltoin kohdellun jälkeläisen tulisi saada vahingonkorvauksena vähän suurempi perintöosuus.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siihen on yleensä syy, jos ei halua vanhaa vanhempaansa nähdä. Jos on tullut kohdelluksi nurjasti lapsena ja vielä aikuisenakin, ei ole mitenkään oikeutettua jättää vielä ilman perintöäkin.

Mutta tosiasiassa juuri nämä lasta kaltoinkohtelevat ovat niitä tyyppejä, jotka yrittävät myös tuota perinnöttömäksi tekemistä. Sama juttu kun suhteessa väkivaltainen jatkaa väkivaltaa sen jälkeen yleensä epäsuorasti, mustamaalaamalla ja muilla tavoilla

Minullekin isä ehdotti, että luopuisin itse perinnöstä, kun annoin hänelle palautetta väkivaltaisuudesta. Varmaan kun tiesi, ettei pysty tekemään perinnöttömäksi. Isoisä suunnitteli säätiöittämstä, jotta saa hallita rahojaan kuolemansa jälkeen. Kyllähän se aika hiljaiseksi veti. Mutta tosiasia on se, että maailma on täynnä ihmisiä jotka eivät kunnioita, saati ymmärrä lakia, mistään korkeammista moraaleista puhumattakaan. Sekulaari laki on vielä hyvin matala moraali

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että lapsi ei halua pitää yhteyttä vanhempaansa johtuu yleensä vanhemman narsistisesta, väkivaltaisesta tai muuten rikollisesta käytöksestä. Lämmintä suhdetta ei synny jos vanhempi esim. on lyönyt lastaan, harrastanut henkistä väkivaltaa tai yrittänyt kavaltaa tämän peritöjä tai varastaa tämän omaisuutta.

Onko lapsi syyllinen siihen että vanhempi käyttäytyy rikollisesti tai narsistisesti ? Lapsella on lakisääteinen oikeus perintöönsä.

Jos vanhempi on omalla käytöksellään karkoittanut lapsen luotaan on vain oikein että korvaa tekemänsä hirveydet jättämällä kunnollisen perinnön.

Tällaisessa tapauksessa kaltoin kohdellun jälkeläisen tulisi saada vahingonkorvauksena vähän suurempi perintöosuus.

Mutta tosiasiassa yhteiskunnassamme asia ei näin ole. Esimerkiksi rikollisia suojellaan ja heihin käytetään älyttömästi rahaa, jotta heidän ihmisoikeutensa toteutuvat (vaikka he eivät kunnioita muiden). Sen sijaan kiltit, vaikkapa työttömät, saavat osakseen mielettömän määrän paskaa ja viharikollisuutta, ja heihin kulutetaan paljon vähemmän resursseja. Pieni on hyvän materiaalinen osa tässä maailmassa. Mutta ehkäpä heillä on sitten jotakin muuta enemmän

Vierailija kirjoitti:

Jos on hylännyt vanhempansa eikä juuri käy katsomassa, en jättäisi sellaisille lapsille mitään perintöä.

Jos on hylännyt vanhempansa, siihen on täytynyt olla erittäin painava syy. Kyllä sinäkin sen tiedät. Mieti.

Lasta, jota ei rakastettu vanhempien eläessä, ei voi realistisesti odottaa saavansa erityiskohtelua heidän kuoltuaan se on silkkaa harhaa. Jos lapsen tuominen tähän maailmaan oli virhe, niin perinnön antaminen olisi kuin palkinto tuosta virheestä. Kukaan järkevä ei toimisi niin.

Tämähän tarkoittaisi sitä, että suosiminen ja kiusaaminen saisi jatkua vielä kuoleman jälkeenkin.

Ei jatkoon.

Vierailija kirjoitti:

Tämähän tarkoittaisi sitä, että suosiminen ja kiusaaminen saisi jatkua vielä kuoleman jälkeenkin.

Ei jatkoon.

Voit kaunistella tätä suhdetta sanoillasi, mutta se ei ole sinun päätettävissäsi. Mitään ei ole automaattisesti pakko antaa lapsille ei tämä ole mikään velka, jonka vanhemmat olisivat heille velkaa. Vanhemmilla on täysi oikeus päättää, mihin oma rahansa menee, vaikka he haluaisivat lahjoittaa kaiken pois.