Oletko viihtynyt isona sisaruksena?
Mun vanhemmille ollut aina ongelma mieltää minut isosiskoksi, ei hajuakaan mistä johtuu. Itse ole veljen aina nähnyt ja kokenut pikkuveljenä.
Kommentit (7)
Olen ihan ja sen roolin on kyllä huomannut, on idotettu vastuuta erilailla.
Mutta se on hassua, kun ulkopuoliset ihmiset esim täysin tuntemattomat, kysyy että olenko pikkusisko, kun on lyhyempi 😭🤣 tai sitten haluavat nähdä vastuuttomana tms, jotta voivat itse päteä. 🤣
Kerran yksi vanha sukulainen muisti että olen se pikkusisko, kun olen 10 cm lyhyempi. Että tällasia mielikuvia.
En.
Olen erittäin ikävällä tavalla joutunut näyttämään lopullisen kaapin paikan saatuani tarpeeksi.
Ei olla oltu juuri missään tekemisissä, mutta tämä on monta kertaa tullut rähjäämään kotiini vielä aikuisenaKIN.
Tein pesäeron häneen ja perheeseensä jo todella kauan sitten.
Ilmeisesti se ei ollut mennyt jakeluun.
Tyyppi on melkein 2 metriä pitkä ja minä paljon lyhyempi.
Hän ei vieläkään näytä käsittävän että on nuorempi eikä se siitä muuksi muutu.
Meitä ei ole kuin 2 ja äärimmäisen huonot suhteet. Ei voi juuri huonommat olla.
Jatkoa edelliseen.
Olen äärimmäisen kärsivällinen ihminen mutta silloin kun kärsivällisyyteni loppuu, se loppuu kerralla.
Minulla on lisäksi erikoiskyky. Osaan heittää ikävät tyypit olkani yli enkä sen enempää heitä muistele elämässäni.
He muuttuvat yhdentekeviksi.
HÄHHHÄÄÄ! Tajuatko että tuo sinun mielisairautesi on tuhonnut ainutkertaisen elämäsi? Tajuatko: Tuhonnut! Sinun elämäsi on tuo ripulipaskan osa, muilla on upeita elämiä. HÄHHHÄÄÄ!
En ole viihtynyt. Kaikki vastuu on aina kaatunut harteilleni. Minun vanhemmillani ei tuota ongelmaa ollut.
Tässä tulikin jo tarpeeksi, ymmärrän hyvin miksi vanhemmillasi on tuo mielikuva.