Tulevan seiskaluokkalaisen vanhempi! Hoida seuraavat asiat kuntoon ennen koulun alkua, jos puutteita löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Yli kolme neljäsosaa suomalaisista kuitenkin asuu muualla kuin siellä.

 

Lapsiperheistä huomattava osa asuu pk-seudulla.

Semmoista se on. Asunnot ovat kalliita eikä lapsi välttämättä pääse lukioon jos ei ole erityisen hyvä oppilas. Jossain toisaalla asunnot ovat halpoja eikä nuorelle ole kovin monia muita toisen asteen vaihtoehtoja kuin lukio. Ei lukiopaikka ole subjektiivinen oikeus koulumenestyksestä riippumatta. Asuinpaikan taas saa valita itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli kolme neljäsosaa suomalaisista kuitenkin asuu muualla kuin siellä.

 

Lapsiperheistä huomattava osa asuu pk-seudulla.

Semmoista se on. Asunnot ovat kalliita eikä lapsi välttämättä pääse lukioon jos ei ole erityisen hyvä oppilas. Jossain toisaalla asunnot ovat halpoja eikä nuorelle ole kovin monia muita toisen asteen vaihtoehtoja kuin lukio. Ei lukiopaikka ole subjektiivinen oikeus koulumenestyksestä riippumatta. Asuinpaikan taas saa valita itse.

Toisaalta jos jaksaa panostaa lapsiinsa, heille saa parhaan mahdollisen koulutuksen ja he voi asua opiskelleessankin vielä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten on taas niitä vanhempia, joilla on jo kasviokin kerättynä yläkoululaisen puolesta.

Minusta oli ihanaa kerätä poikani kasvio noin 15 vuotta sitten. Poikaa ei homma kiinnostanut, minusta se oli mukavaa. Poika tiesi jo tuolloin, ettei hänestä mitään botanistia tule, tuli sitten DI.

Meidän pojat teki valokuvakasviot. Kuopuksen aikaan piti kuvassa ole joku oma "tunniste". Joillakin se oli selfie, kuopuksen kuvissa oli mukana aina sama esine, ettei oltu jostain vaan kopioitu kuvaa. Esikoinen olisi kyllä pystynyt photoshoppaamaan nuo tunnisteet mukaan, mutta räppi itse ne kuvat. 

Käytetäänkö siellä koulussa edes nykyään kyniä ja penaaleita? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni näistä tärkeitä jo ihan vaan kesällä, mutta muuta mm. hygieniassa huomioitavaa:

- Tarpeeksi tehokkaan dödön/antiperspirantin hankinta.

- Sopivien sheivausvälineiden hankinta.

- Sopivien liivien ja tarpeeksi monien liivien hankinta tytöille, ettei tarvitse olla liian pienissä liiveissä jne.

- Kehotus käydä terkkarilla juttelemassa, jos menkat kivuliaat tai liian runsaat, ettei tarvitse kärvistellä kipujen ja runsaan vuodon kanssa koulupäiviä läpi.

Mitähän yläasteikäisen on niin välttämätöntä sheivata? 

Jos nuori jättää sen takia osallistumatta liikuntaan tai uimaopetukseen. Kannattaa opettaa omalle lapselle karvojen sheivaus ja hankkia tarvittavat välineet.

Vierailija kirjoitti:

Käytetäänkö siellä koulussa edes nykyään kyniä ja penaaleita? 

Tietenkin käytetään kyniä.

Se missä se lapsi niitä säilyttää on sitten hänen asiansa. Reppu vaan kärsii, jos ei ole sitä penaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä pointteja. En millään muotoa halua väittää vastaan, mutta totean kuitenkin, että tuon ikäinen nuori ei enää ole puettavissa ja kouluun lähetettävissä samalla tavalla kuin pienempi. Vaikka kaikki olisi tehty listan mukaisesti, voi penaalin käyttö olla liian vaivalloista, ja liikuntatunneillekin mennään farkuissa, koska kaverit. 

Ja sama pätee myös noihin arviointeihin. Jos nuori itse päättää, että kasi on riittävä numero, ja antaa ympäri vuoden kasin näyttöä, en minä voi vanhempana rähjätå, että kokeesta tuli kymppiminkka ja mussukkani on muutenkin niin lahjakas. Hyvää syksyä teille, jotka työksenne tätä hupaisaa ja kamalaa ihmisryhmää kasvatatte.

- Yläkoululaisen mutsi.

         Miksi penaalin käyttö on vaivalloista?

Siihen minä en osaa vastata. Mutta ainakin meidän koululaiselle on joka vuosi hankittu ehjä penaali, ja silti kynät ovat aina repun pohjalla. Ja aloittajan mukaan sama tilanne koskee suurinta osaa yläkoululaisista, joten jokin tuntematon syy tässä täytyy olla, eikä se ole sosioekonominen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämmöinen olisi hyvä olla jossain iltapäivälehdessäkin. 

Lisäisin listaan, että vanhemman tulee tehdä parhaansa myös lapsen siisteyskasvatuksen osalta: 

Pakota lapsi suihkuun, varmista että sillä on deodoranttia, pese sen hikikainaloiset paidat 60 asteessa. Jos hien haju ei lähde, heitä vaate roskiin ja hanki tilalle uusi, esim. puuvillaisista vaatteista lähtee hiki helpommin pois, kuin keinokuituisista.

Tämä on tärkeä pointti. Varsinkaan pojat eivät usein huomaa omaa hienhajuaan, ja hienhajun voimakkuus lisääntyy murrosiän myötä. Haiskahtelu voi tuottaa jopa kiusaamista. (Nykyään kyllä nuoret taitaa peittää kaikki hajunsa voimakkailla hajuvesillä yms.)

Todellakin tärkeä pointti. Vanhemman kuuluu "pakottaa" nuori peseytymään ja sanoa, jos tämä haisee. Myös hiusten peseminen, hampaiden peseminen, kasvojen peseminen ja vaatteiden vaihtaminen puhtaisiin on tärkeä osata murrosiässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli kolme neljäsosaa suomalaisista kuitenkin asuu muualla kuin siellä.

 

Lapsiperheistä huomattava osa asuu pk-seudulla.

Semmoista se on. Asunnot ovat kalliita eikä lapsi välttämättä pääse lukioon jos ei ole erityisen hyvä oppilas. Jossain toisaalla asunnot ovat halpoja eikä nuorelle ole kovin monia muita toisen asteen vaihtoehtoja kuin lukio. Ei lukiopaikka ole subjektiivinen oikeus koulumenestyksestä riippumatta. Asuinpaikan taas saa valita itse.

Toisaalta jos jaksaa panostaa lapsiinsa, heille saa parhaan mahdollisen koulutuksen ja he voi asua opiskelleessankin vielä kotona.

Kun lapsi ei ole vanhempansa miniversio. Aika moni omasta mielestään panostaa lapsiinsa ja ulkopuolisen silmin jopa painostaa, ja yläkouluiässä keskusteluyhteys nuoreen onkin jo aika heikko. Samalla voivat kuvioihin tulla päihteet, joita niitäkin pääkaupunkiseudulla on paras mahdollinen valikoima.

Ei se lapsi ole luuserienkaan kopio. Kyllä hänelle pitää tarjota vaihtoehto olla muutakin.

Ei koulumenestys ole huonon etäisen vabhemmuuden synonyymi. Tuollainen solvaaminen on vain kateutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä pointteja. En millään muotoa halua väittää vastaan, mutta totean kuitenkin, että tuon ikäinen nuori ei enää ole puettavissa ja kouluun lähetettävissä samalla tavalla kuin pienempi. Vaikka kaikki olisi tehty listan mukaisesti, voi penaalin käyttö olla liian vaivalloista, ja liikuntatunneillekin mennään farkuissa, koska kaverit. 

Ja sama pätee myös noihin arviointeihin. Jos nuori itse päättää, että kasi on riittävä numero, ja antaa ympäri vuoden kasin näyttöä, en minä voi vanhempana rähjätå, että kokeesta tuli kymppiminkka ja mussukkani on muutenkin niin lahjakas. Hyvää syksyä teille, jotka työksenne tätä hupaisaa ja kamalaa ihmisryhmää kasvatatte.

- Yläkoululaisen mutsi.

         Miksi penaalin käyttö on vaivalloista?

Siihen minä en o

Syy on siinä, että kun käytännössä käytät sitä yhtä kynää, niin sitä on turha laittaa omaan kassiin, joka laitetaan isompaan kassiin, että seuraavalla tunnilla voi ottaa sen kynäkassin isosta kassista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiallisia vinkkejä, mutta me ollaan vielä lomamoodissa. Ostoslista on tehty valmiiksi, ja sen kimppuun käydään elokuun ensimmäisellä viikolla.

Kyllä ne kannattaisi hankkia alennusmyynneistä, samalla opettaa teinille taloudenpitoa.

 

Totta varmasti monen kohdalla. Meillä on sellainen teini, joka on tarkka rahasta. Ei tuhlaa rahojaan, ei oikeastaan edes käytä niitä juuri koskaan. Laskeskelee vaan :) Kyllä on helppoa olla pojan äiti, kun rahat ei valu Normaliin. (Tämä ei ollut piikittelyä.)

Niin, pojat vie ne rahat Motonettiin ja sieltä ei muutamalla eurolla saa mitään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on oppilaita, jotka tarvitsevat joka oppitunnin alussa uuden kynän. Jos tunteja on viikossa 3 voit laskea, kuinka monta kynää oppilasta kohti tarvitaan.

 

On ihan yleistä, että 1/3 oppilaista on tullut kouluun ilman kynää, kumia tai viivotinta.

Tarvitkoon vaikka kolme kynää tunnissa, koulun on ne järjestettävä. Otetaan vaikka opettajien palkasta, luoja tietää, että ainakaan mitään tulosvastuuta teillä ei ole.

Minkä ikäisenä sinun mielestäsi ihmisen täytyy osata huolehtia omista tavaroista ja välineistä? Jos ei vielä 13- vuotiaana yläkoulussa, niin käykö 23- vuotiaana tai 33-vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

Tätä nykyä luoti/turvaliivit sekä itsepuolustuslajien opettelu vois olla paikallaan.

Tuntuu, että kouluissa on enemmän vakavia väkivaltatilanteita.

Tämäkin on tärkeää yläkoulussa eli nuori osaa suojata itseään ja kavereitaan. Kaikki itsepuolustus- ja kamppailulajit ovat hyviä harrastuksia, koska niissä opetellaan reagoimaan ja toimimaan tarkoituksenmukaisesti - ei panikoiden eikä impulsiivisesti. Vanhempien on myös tärkeätä opettaa nuorelle, että koulussa ja vapaa-ajalla on sellaisia nuoria, jotka haluavat varastaa, satuttaa, alistaa ja herättää pelkoa. Kenestäkään tyypistä ei pidä kuvitella, että tämä olisi mukava ihminen ennen kuin on nähnyt hänen tavat käyttäytyä erilaisissa tilanteissa ja puhua toisille ihmisille. Vanhempien kannattaa neuvoa nuorta luottamaan itseensä. Jos joku tai jotkut tyypit koulussa tuntuvat oudoilta tai heidän seurassa ei ole turvallinen ja levollinen olo, niin kannattaa vältellä noita tyyppejä ja etsiä itselleen parempaa seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos opettajat eivät halua halveksuntaa, niin tehköön työnsä paremminparemmin, ettei tarvitse halveksua. 

Onko se siis opettajan vika, jos oppilas saa ansaitsemansa arvosanan ja joutuu huolehtimaan itse kynästään?

Jos oppilas ei opi, ei opettaja osaa opettaa. Kumpi on silloin epäonnistunut? 

Oppilaan vanhempi. Siirtänyt paskat geenit, väärän asenteen ja jättänyt opettamatta käytöstavat ja ahkeruuden.

Näin voipi olla.

Vierailija kirjoitti:

Ja ymmärtäkää, että hajonta numeroissa kasvaa. Alakoulun numerot tuntuu olevan välillä 7-9. Ysejä jaellaan ilmaiseksi ja heikoimmat saa seiskoja. Jatkuvasti istun nivelpalavereissa, joissa käydään lapsen oppimisvaikeuksia läpi ja silti numerot on 7-8. Kun "tuetaan" oikein. vanhemmat luulee, että vaikeuksista huolimatta oppilas voi saada sen kasin, kun koulu vaan toimii oikein. Todellisuudessa luokanopet sönkkää numeroita ihan järjettömällä tavalla ja samalla tehdään ansa yläkouluun. Sitten nämä oppilaat masentuu, kun onkin isolla työllä vitosia todistuksessa ja vastaavasti ysin oppilaat poraa, kun tuleekin enää seiskaa ja jotain pitäisi keksiä."

Yläkoulujen olisi hyvä antaa palautetta niiden alakoulujen rehtoreille, joiden kouluista siirtyy oppilaita yläkouluun arvosanoilla, jotka eivät vastaa 6.-luokan arvioinnin kriteerejä. 6.-luokan päättyessä oppilaalla ja tämän vanhemmalla täytyy olla oikea tieto oppilaan osaamisesta eri aineissa. Ketään ei palvele se, että 6.-luokan arvosana ei vastaa oppilaan osaamista.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ymmärtäkää, että hajonta numeroissa kasvaa. Alakoulun numerot tuntuu olevan välillä 7-9. Ysejä jaellaan ilmaiseksi ja heikoimmat saa seiskoja. Jatkuvasti istun nivelpalavereissa, joissa käydään lapsen oppimisvaikeuksia läpi ja silti numerot on 7-8. Kun "tuetaan" oikein. vanhemmat luulee, että vaikeuksista huolimatta oppilas voi saada sen kasin, kun koulu vaan toimii oikein. Todellisuudessa luokanopet sönkkää numeroita ihan järjettömällä tavalla ja samalla tehdään ansa yläkouluun. Sitten nämä oppilaat masentuu, kun onkin isolla työllä vitosia todistuksessa ja vastaavasti ysin oppilaat poraa, kun tuleekin enää seiskaa ja jotain pitäisi keksiä."

Yläkoulujen olisi hyvä antaa palautetta niiden alakoulujen rehtoreille, joiden kouluista siirtyy oppilaita yläkouluun arvosanoilla, jotka eivät vastaa 6.-luokan arvioinnin kriteerejä. 6.-luokan päättyessä oppilaalla ja tämän

Kuudennen luokan loppuarvioinnin kriteerit ovat äärimmäisen lepsut. Juuri mitään ei tarvitse osata päästäkseen läpi.

Hyvä lista! Tuli tarpeeseen kun oma lapsi aloittaa seiskan.

Uop