Onko koululiikunta nykyään samanlaista kuin ennen, eli laitetaan pojat pelaamaan jalkapalloa ja opettaja lukee iltasanomia kentän reunalla?
Talvella sitten jääkiekkoa vastaavalla menetelmällä.
Kommentit (51)
Vieläkö on käytännössä menetelmä, että opettaja valitsee kaksi ns. parasta oppilasta, jotka sitten valitsevat joukkeet yksi kerrallaan huutamalla nimiä? Ja sitten viimeiseksi jäävistä tuntuu niin kivalta, kun kumpaankaan joukkueeseen ei haluttaisi heitä ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vastaajat muistelevat menneitä aikoja, kun pitäisi keskittyä nykyaikaan.
Vastaus: Ei ole. Oppilaat eivät enää kykene pelaamaan joukkuepelejä, ilman jatkuvaa aikuisen tuomarointia tai puuttumista.
Mutta puuttuuko ja tuomaroiko opettaja nykyisin? Ja mitenkä se opettaminen, mistä teoriassa hänelle maksetaan?
Tietysti puuttuu ja tuomaroi. Lisäksi hän opettaa tekniikkaa oppitunnin alkupuolella.
Liikunnan open työ oli ennen suojatyöpaikka kunnan merkittäville urheilijoille. Melkoisella osalla ei ollut mitään koulutusta. Nykyään tuollaisilla meriiteillä ei pääse lähellekään liikuntatunteja, koska tunneilla sattuneet tapaturmat tulevat niin kalliiksi koululle.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö on käytännössä menetelmä, että opettaja valitsee kaksi ns. parasta oppilasta, jotka sitten valitsevat joukkeet yksi kerrallaan huutamalla nimiä? Ja sitten viimeiseksi jäävistä tuntuu niin kivalta, kun kumpaankaan joukkueeseen ei haluttaisi heitä ottaa.
Tuota ei ole tehty enää vuosikymmeniin.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö on käytännössä menetelmä, että opettaja valitsee kaksi ns. parasta oppilasta, jotka sitten valitsevat joukkeet yksi kerrallaan huutamalla nimiä? Ja sitten viimeiseksi jäävistä tuntuu niin kivalta, kun kumpaankaan joukkueeseen ei haluttaisi heitä ottaa.
Kyllä se on yleistä vielä. Parhaat saavat myös valita lajit, jos luokka saa päättää joitakkn lajeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Testaaminen on vain lisääntynyt.
Eikä ole, cooperiakaan ei saa enää juoksuttaa. Uinti on ainoa, joka on arvosteltava ja samaan aikaan vanhempien mielestä ei Nea-Lucan ei tarvitse uida, jos ei halua.Ja hyvä niin. Cooperia on Suomessa pidetty lähes pyhänä totuutena, mutta oletko koskaan itse ajatellut, että mitä se oikeasti kertoo?
Antaa kuvan ihmisen kestävyydestä? Menee samana kastiin lihaskunto ja muiden testien kanssa. Ovat koululiikunnassa ne kokeet, minkä perusteella voi antaa arvosanan.
Mitään Cooperit tms. eivät ole olleet enää pitkään aikaan liikunnan numeron perusteina. Joukkuehengen luominen tms. ovat merkittävämpiä tekijöitä.
Älkää arvelko ja olettako, vaan käykää katsomassa itse.
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/liikunnan-paattoarviointi
Jos on, niin sittenhän sinäkin, ap, kelpaat opettamaan.
Meillä "opettaja" tunnin alussa: "Vanha lenkki", eli äijä viinakauppaan ja me kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole tuollaista kokemusta. Aina ollut ohjattua liikuntaa ja opettajat aktiivisina ohjaamassa ja kannustamassa.
Toki, jos olit valmiiksi hyvä liikunnassa. Silloin ope kyllä ohjaa ja kannustaa kiusaamaan niitä huonoja, läskejä ja hiljaisia.
Jep. Siihen ei koskaan puututtu, kun nämä urheilijat huusivat meille hiljaisille, että taas me hävitään sun takia.
No olisit sanonut, että pidä spede turpasi kiinni ja tunge maila perceeseesi vai mitä te apinat nyt sitten siellä pukuhuoneessa sitten teettekään.
Sitten tapellaan, eikä suinkaan kitistä "vääryyksistä" myöhemmin.
Ennen joku hiljainen läski sai kasin sillä, että hän osallustui tunneille ja yritti parhaansa. Nykyään sellainen saa kuutosen, koska hiljaisuus ja ujous eivät edistä ryhmähenkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Testaaminen on vain lisääntynyt.
Eikä ole, cooperiakaan ei saa enää juoksuttaa. Uinti on ainoa, joka on arvosteltava ja samaan aikaan vanhempien mielestä ei Nea-Lucan ei tarvitse uida, jos ei halua.Ja hyvä niin. Cooperia on Suomessa pidetty lähes pyhänä totuutena, mutta oletko koskaan itse ajatellut, että mitä se oikeasti kertoo?
Antaa kuvan ihmisen kestävyydestä? Menee samana kastiin lihaskunto ja muiden testien kanssa. Ovat koululiikunnassa ne kokeet, minkä perusteella voi antaa arvosanan.
Mihin tuon testin arviointi perustuu ja miten se ottaa huomioon tekniikan, mitä ei opeteta, ja sen että yrittääkö oppilas edes? Matematiikan kokeessa on selkeää, että vastaus on koko oikein tai väärin, mutta voiko Cooperista saada hylätyn?
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole tuollaista kokemusta. Aina ollut ohjattua liikuntaa ja opettajat aktiivisina ohjaamassa ja kannustamassa.
Ja siihen se niillä jäikin. Suu kävi mutta mukana ei olleet itse. Autolla jokapaikkaan kun mentiin koulualueen ulkopuolelle ja sielläkin seistiin puhumassa. Oppilaat ravasi. Oman lapsen koulussa menivät yhdessä. Ja aikuiset osallistuivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole tuollaista kokemusta. Aina ollut ohjattua liikuntaa ja opettajat aktiivisina ohjaamassa ja kannustamassa.
Toki, jos olit valmiiksi hyvä liikunnassa. Silloin ope kyllä ohjaa ja kannustaa kiusaamaan niitä huonoja, läskejä ja hiljaisia.
Jep. Siihen ei koskaan puututtu, kun nämä urheilijat huusivat meille hiljaisille, että taas me hävitään sun takia.
No olisit sanonut, että pidä spede turpasi kiinni ja tunge maila perceeseesi vai mitä te apinat nyt sitten siellä pukuhuoneessa sitten teettekään.
Sitten tapellaan, eikä suinkaan kitistä "vääryyksistä" myöhemmin.
Ei siitä olisi ollut hyötyä. Itse olisi saanut jälki-istuntoa ja se urheilija vittuillut kahta kauheammin seuraavalla tunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Ennen joku hiljainen läski sai kasin sillä, että hän osallustui tunneille ja yritti parhaansa. Nykyään sellainen saa kuutosen, koska hiljaisuus ja ujous eivät edistä ryhmähenkeä.
Minä olin tuollainen eikä tosiaan tullu kun 6-7. Viis muusta kun siitä kuka oli oikeasti hyvä tai osasi nuolla...
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukset koululiikunnasta 80-luvulta alkaen ja millään koulutasolla ei ollut ap:n esittämän mallin mukaista toimintaa.
Meillä Espoossa oli juuri tuollaista 80 luvulla, todella monesti opettaja vain aloitti tunnin tai käynnisti pelin ja sitten häipyi lähes koko ajaksi muualle tai vetäytyi jonnekin juhlasalin reunaan lukemaan jotain lehteä tai jotain.
Ajattelin aina, että tuossa on maailman helpoin työ, ei käytännössä tarvinnut koskaan tehdä mitään, tai ei ainakaan siellä tunneilla, hän liikkuikin hyvin hyvin verkkaisesti ja teki kaiken todella hitaasti vaikka oli entinen ammatti urheilija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Testaaminen on vain lisääntynyt.
Eikä ole, cooperiakaan ei saa enää juoksuttaa. Uinti on ainoa, joka on arvosteltava ja samaan aikaan vanhempien mielestä ei Nea-Lucan ei tarvitse uida, jos ei halua.Ja hyvä niin. Cooperia on Suomessa pidetty lähes pyhänä totuutena, mutta oletko koskaan itse ajatellut, että mitä se oikeasti kertoo?
Antaa kuvan ihmisen kestävyydestä? Menee samana kastiin lihaskunto ja muiden testien kanssa. Ovat koululiikunnassa ne kokeet, minkä perusteella voi antaa arvosanan.
Mitään Cooperit tms. eivät ole olleet enää pitkään aikaan liikunnan numeron perusteina. Joukkuehengen luominen tms. ovat merkitt
"Mitään Cooperit tms. eivät ole olleet enää pitkään aikaan liikunnan numeron perusteina. Joukkuehengen luominen tms. ovat merkittävämpiä tekijöitä.
Älkää arvelko ja olettako, vaan käykää katsomassa itse.
ps://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/liikunnan-paattoarviointi"
Miten määritellään "joukkuehenki"? Natseille oli hyvä joukkuehenki, annatko natseille kympin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukset koululiikunnasta 80-luvulta alkaen ja millään koulutasolla ei ollut ap:n esittämän mallin mukaista toimintaa.
Meillä Espoossa oli juuri tuollaista 80 luvulla, todella monesti opettaja vain aloitti tunnin tai käynnisti pelin ja sitten häipyi lähes koko ajaksi muualle tai vetäytyi jonnekin juhlasalin reunaan lukemaan jotain lehteä tai jotain.
Ajattelin aina, että tuossa on maailman helpoin työ, ei käytännössä tarvinnut koskaan tehdä mitään, tai ei ainakaan siellä tunneilla, hän liikkuikin hyvin hyvin verkkaisesti ja teki kaiken todella hitaasti vaikka oli entinen ammatti urheilija.
Paino sanalle "entinen". Niitähän liikunnanopettajat ovat, eivät pärjänneet ammattilaisina, eivätkä päässeet valmentajiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukset koululiikunnasta 80-luvulta alkaen ja millään koulutasolla ei ollut ap:n esittämän mallin mukaista toimintaa.
Meillä ala- ja yläaste oli tuollaista, eli sesongin mukaan pelattiin jalkapalloa, jääkiekko tai koripalloa, eikä koskaan varsinaisesti opetettu mitään. Vasta lukiossa oli liikunnanopettaja, joka opettikin jotain.
Ja numero määräytyi koulun ulkopuolisen urheiluharrastuksen mukaan. Meillä oli yhdellä open omana suosikkilajina hiihto ja toisella pesäpallo.
Eli opettaja voi somesta lukea harrastukset ja antaa numerot sen mukaan, täähän on tosiaan paras työ mitä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukset koululiikunnasta 80-luvulta alkaen ja millään koulutasolla ei ollut ap:n esittämän mallin mukaista toimintaa.
Meillä ala- ja yläaste oli tuollaista, eli sesongin mukaan pelattiin jalkapalloa, jääkiekko tai koripalloa, eikä koskaan varsinaisesti opetettu mitään. Vasta lukiossa oli liikunnanopettaja, joka opettikin jotain.
Ja numero määräytyi koulun ulkopuolisen urheiluharrastuksen mukaan. Meillä oli yhdellä open omana suosikkilajina hiihto ja toisella pesäpallo.
Eli opettaja voi somesta lukea harrastukset ja antaa numerot sen mukaan, täähän on tosiaan paras työ mitä löytyy.
Liikunnan numeroon eivät enää vaikuta vapaa-ajan urheilut mitenkään. Jos sikailee tunnilla eikä tee mitään, saa jääkiekkoilijakin vain viitosen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat kokemukset koululiikunnasta 80-luvulta alkaen ja millään koulutasolla ei ollut ap:n esittämän mallin mukaista toimintaa.
Meillä ala- ja yläaste oli tuollaista, eli sesongin mukaan pelattiin jalkapalloa, jääkiekko tai koripalloa, eikä koskaan varsinaisesti opetettu mitään. Vasta lukiossa oli liikunnanopettaja, joka opettikin jotain.
Ja numero määräytyi koulun ulkopuolisen urheiluharrastuksen mukaan. Meillä oli yhdellä open omana suosikkilajina hiihto ja toisella pesäpallo.
Eli opettaja voi somesta lukea harrastukset ja antaa numerot sen mukaan, täähän on tosiaan paras työ mitä löytyy.
Liikunnan numeroon eivät enää vaikuta vapaa-ajan urheilut mit
Virallisesti näin, mutta käytännössä...
Ja miksi sikailemalla ja tekemättömyydellä saa vitosen, eikä nelosta?
Antaa kuvan ihmisen kestävyydestä? Menee samana kastiin lihaskunto ja muiden testien kanssa. Ovat koululiikunnassa ne kokeet, minkä perusteella voi antaa arvosanan.