Elohiiriä stressi ja elämä- Miten tästä pääsee eroon 😭
Mulla alkoi kaksi vuotta sitten kesällä painajainen- painajainen, joka on pilannut elämästäni yli 2 vuotta.
Luin lehtiartikkelin alsista. Samalla sekunnilla, kun olin lukenut artikkelin loppuun, niin tunsin pohkeessa nykinää. Säikähdin, mutta en piitannut, koska ajattelin, että se on vain psykomaattista- lukemisen tuotetta.
No, meni ehkä kuukausi niin elohiiriä alkoi olemaan siellä sun täällä. Pelästyi hirveästi. Elohiiret lisääntyi ja lisääntyi. Koko vuosi meni alsin pelossa, en muista siitä vuodesta mitään, elin sumussa, joka paikka nyki. Elämä pyörii jatkuvan ahdistuksen ja pelin ympärillä. Siinä meni koko vuosi. Tutkimuksessa kävin, mitään ei löytynyt. Sitten siitä joitakin kuukausia eteenpäin mieleni rauhoittui.
Olin jo unohtanut koko jutun, en välittänyt nykimistä enää. Paitsi nyt taas kun nykinät jatkuu, niin stressi lisääntyi. Tiedän, että oireeni ovat varmasti kuvitelmaa, koska 2 vuotta mennyt, eikä mitään muita oireita ole.
Silti tää ei poistu mielestä.
Miten tästä stressistä pääsee eroon?
Onko jollain kokemuksia?
Kommentit (14)
Kokeile akupunktiota. Mene johonkin ihan perusfyssarille, joka osaa tehdä jotkut perusakupisteet, sellaiset rentouttavat. Mä pääsin tuolla keinolla rytmihäiriöistä eroon. Jotenkin se katkaisee sellaisen kehon stressitilan.
Aika tekee tehtävänsä unohdat sen kun saat lisää kremppoja-sitä kutsutaan vaan elämäksi
Vierailija kirjoitti:
Aika tekee tehtävänsä unohdat sen kun saat lisää kremppoja-sitä kutsutaan vaan elämäksi
Mietin tota kokoajan 😭
Ap
Kierre. Stressaat ja nykii. Nykii ja stressaat. Jos olisi ALS niin kahdessa vuodessa olisi jo selvästi edennyt.
Koeta ja tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Kierre. Stressaat ja nykii. Nykii ja stressaat. Jos olisi ALS niin kahdessa vuodessa olisi jo selvästi edennyt.
Koeta ja tajuta.
Mä tiedän sen, mutta kun tästä on tullut pakkomielle tästä pelosta. Siihen tahtoisin apua jostain.
Ap
Itsellä jatkuvaa stressiä ja välillä panikoinnut ja ravannut lääkärissä mitään tietenkään ei löydetty eli yrittänyt ajatella että vain psykosomaattista ja välillä vähän rauhoittunut mutta välillä pahenee ja on täysin ahdistunut jne.
En osaa oikein muuta sanoa kuin että toivottavasti stressisi ja mielesi rauhoittuvat.
Elämästä pitää kai katkaista niitä tuntemuksia tuovat asiat, ellei koe että voi enää rentoutua niiden kanssa jatkossa. Onko se ympäristö, asiat, ihminen, ajatuskuvio, muu, netti, väärä työ, liikaa velvollisuuksia, huolikuviot, liikkuminen liikaa, laihdutus tms. Tai voi ottaa uusia näkökulmia ja ideoita, jos muu ei toimi.
Kokeile neurosonic patjaa (kannattaa googlata). Löytyy joiltakin kuntosaleilta yms. Tuttuni jatkuvat elohiiret loppuivat kun kerran kävi makaamassa, rentoutti kuulema tosi hyvin. Ja jos sulla on paha, elämää häiritsevä hypokondria, niin siihenkin löytyy apua
Raudanpuute aiheuttaa elohiiriä. Onko runsaat menkat? Raskauksia, synnytyksiä?
Ysi viestin lähettäjältä tippui sydänemoji pois lopusta, mutta tässä vielä <3 Oikeesti kaikki järjestyy kyllä <3
Toiminnallisia oireita eli kuten itsekin sanoit, psyykkinen puoli oireilee fyysisillä oireilla. Tuo voimakas sairastumisen pelko ja ahdistus on sellainen asia, johon voit kyllä saada apua keskustelusta tai jopa terapiasta jos tilanne on noin kovasti elämää rajoittava. Oikeastihan kyse on kuolemanpelosta ja sen käsittelemisestä.
Jos sulla on työterveys niin kysy sieltä apua, jos ei niin oman tk:n kautta hakeudu keskusteluavun piiriin. Netissä on myös omahoito-ohjelmia, jos jaksat ja pystyt semmoiseen sitoutumaan, mm. mielenterveystalo-sivustolla.
Vierailija kirjoitti:
Kierre. Stressaat ja nykii. Nykii ja stressaat. Jos olisi ALS niin kahdessa vuodessa olisi jo selvästi edennyt.
Koeta ja tajuta.
Edennyt kuolemaan saakka melko todennäköisesti.
12 lisää vielä että yksi pakko-oireiden häiriön (ocd) ilmenemismuodoista on vakavan sairauden pelko. Jos ja kun ajatuksesi kiertävät jatkuvasti kehää ja hallitsevat koko elämää, on ihan mahdollista että kyseessä on pakko-oire. Lisää tietoa saat esim sieltä mielenterveystalo -sivustolta. Voimia, tuon kanssa /siitä huolimatta on ihan mahdollista elää normaalia elämää, työtä se toki vaatii.
Kesällä kirjaimellisesti vaan suolojen/magnesiumin puute? Kannattaako heti hypätä epätodennäköisimpään vaihtoehtoon?