Lue keskustelun säännöt.
Katkera vanhemmilleni koko lopun ikääni
19.07.2025 |
Niin alaluokilla kuin sittemmin yläluokilla olin äärikiinnostunut urheilusta. Liikunta aina 9 tai 10, jo pelkän osallistumisen ja etunenässä olon vuoksi. Ilmoittauduin yksin (11-vuotiaana) paikalliseen urheilukouluun. Jouduin lopettamaan kaiken, koska kumpikaan vanhemmistani ei tukenut jo hyvällä alulla olevaa urheilullista uraani millään tavoin, ei rahallisesti, ei edes vieden paikalle, kävin yksin, kunnes urheilukoulu muutti toiselle paikkakunnalle. Lasta voi tukea urheilussa muutoinkin kuin vain rahallisesti, ei se silloin aikana kovinkaan paljon olisi maksanut. Molemmat vanhemmat patalaiskoja kuten vielä tänä päivänäkin, ihmettelen, miten minusta tuli sitten aktiivi noin muuten. Siellä saavat lojua minun puolesta vaikka hamaan hautaan asti.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Itsellä vähän sama- tosin vanhemmillani ei ollut juurikaan aikaa kuskata harrastuksiin joten en ole katkera.
Puolisoni sen sijaan on syystäkin katkera- hänen äitinsä on ollut kotiäitinä kahdelle lapselleen eikä mennyt sittenkään töihin kun lapset kasvoi. Auto oli käytössä mutta ei laiskuuttaan lähtenyt kuskaamaan mihinkään harrastuksiin. Isänsä kuskasi silloin kun reissutöiltään ehti.
Nyt puolisoni tykkää harrastaa monipuolisesti perheemme kanssa mutta sanoo usein, että olisi mielellään oppinut aktiivisen ja urheilullisen elämäntavan jo lapsena eikä vasta aikuisena havahduttuaan ylipainoon ja huonoon kuntoonsa ensin.
Elämäntavat opitaan kotona
Täydennän; matkaa harrastuksiin oli maaseudulta sen verran että pyöräily/ bussi/ kimppakyydit ei onnistuneet joten se vanhemman kyyti olisi ollut ainoa mahdollisuus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi 11-vuotiaan pitäisi viedä paikalle? Pääsit ilmeisesti itsekin.
Meillä ovat jo paljon aikaisemmin itsenäisesti kulkeneet harrastuksiin eivätkä ole lainkaan katkeria näin aikuisina.
Ei minuakaan mihinkään kuljetettu, menin jalkaisin, polkupyörällä, junalla tai bussilla. Se otti pattiin kun myöhästyi viimeisestä junasta ja joutui odottamaan aamun ensimmäistä junaa ja sitten ei ehtinyt ihan ekalle koulutunnille. Ihan oma vika oli, ei vanhempieni.
Vierailija kirjoitti:
Miksi 11-vuotiaan pitäisi viedä paikalle? Pääsit ilmeisesti itsekin.
Meillä ovat jo paljon aikaisemmin itsenäisesti kulkeneet harrastuksiin eivätkä ole lainkaan katkeria näin aikuisina.
Missä kohtaa Ap:n aloituksessa luki niin, että hän on ALOITTANUT urheilemisen VASTA 11-vuotiaana, hän oli ILMLOITTANUTUNUT silloin urheilukouluun. Sinä voit mennä kouluun jossa opetetaan ulkolukutaitoa paremmin.
Herranjestas mikä vätys. Valittaa vielä aikuisena siitä, että vanhemmat eivät toimineet taksikyytiä, vaikka pääsi hyvin perille ilmankin. Ja kantaa asiasta kaunaa.
Hakeudu terapiaan, juuri oli uutisissa, että psykoterapeuteilla on paljon vapaita aikoja. Asenteesi pilaa koko elämäsi.
Itsellä vähän sama- tosin vanhemmillani ei ollut juurikaan aikaa kuskata harrastuksiin joten en ole katkera.
Puolisoni sen sijaan on syystäkin katkera- hänen äitinsä on ollut kotiäitinä kahdelle lapselleen eikä mennyt sittenkään töihin kun lapset kasvoi. Auto oli käytössä mutta ei laiskuuttaan lähtenyt kuskaamaan mihinkään harrastuksiin. Isänsä kuskasi silloin kun reissutöiltään ehti.
Nyt puolisoni tykkää harrastaa monipuolisesti perheemme kanssa mutta sanoo usein, että olisi mielellään oppinut aktiivisen ja urheilullisen elämäntavan jo lapsena eikä vasta aikuisena havahduttuaan ylipainoon ja huonoon kuntoonsa ensin.
Elämäntavat opitaan kotona