Olen niin kateellinen ihmisille joilla on sukunsa perityt tilat
Juuri aamulla näin LinkedIn-postauksen, jossa joku kehui miten upeaa on viettää kesää paikassa jossa oma suku on ollut monta sukupolvea ja miten hän saa nyt siirtää tradition omalle lapselleen.
Käy kateeksi kun oma suku myi (toisella puolella) ja joutui jättämään (toisella puolella) suvun tilat jo vuosikymmeniä sitten ja on keskittynyt opiskelemaan ja tekemään uraa kansainvälisesti jo 100 vuotta. Asuvat kaikki ympäri maailmaa. Kesähuvilastakin luopuivat.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Tilan nuorelle siirtäminen pitäisi kieltää lailla. Ptyi!
Tämä LinkedIn -postauksen paikka oli kyllä ihan vain vapaa-ajan käytössä.
En tiedä millaista tilannetta tarkoitat, mutta usein vanha, ei enää viljelykäytössä oleva -perintötila siirtyy seuraavalle sukupolvelle vasta kun edelliset ovat kuolleet. Mieluummin elävät isovanhemmat lapsilla kuin pelkkä perintötila.
Ei siiinä ole mitään kadehtimista. Vanhoja rakennuksia ja tuotantolaitokset, jotka vaativat koko ajan huoltoa ja remontteihin uppoaa kaikki rahat. Lisäksi on tapauksia, missä lapsi on lähes pakotettu jatkamaan tilaa, vaikka ei olisi mitään mielenkiintoa. Voi olla suuri taakka ja rasite.
Muutenkin tuntuu, että tämän ikäisenä monet ovat muuttaneet koronan aikana ja sen jälkeen perittyihin taloihin maalla, pikkukaupungeissa, ja yksi tuttavapariskunta suvun kartanoon.
Minulla ei ole mitään tuollaista. Serkutkin asuvat ympäri maailmaa.
Tuntuu yksinäiseltä ja eksyneeltä.
Niin se vain on, että kaikkea ei voi saada ja että aina tässä maailmassa on niitä, joilla on enemmän kuin itsellä.
Laita asiasi kuntoon Jumalan kanssa ja usko Jeesukseen, niin tulevaisuus tulee olemaan paljon loistavampi ja makoisampi kuin yhdelläkään tämän nykyisen maan päällä olevalla ihmisellä on nyt.
"Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?" sanoi Jeesus.
Mitään (maa)tilaa en haluaisi, mutta olen onnellinen ja onnekas, kun olen saanut omakseni vanhempieni 70-luvun saarimökin ja muut rakennukset sekä oman saaren. Tosin olen osittain ostanut sen, kun lunastin siskoni perintöosuuden siitä.
Rakastan tätä paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Niin se vain on, että kaikkea ei voi saada ja että aina tässä maailmassa on niitä, joilla on enemmän kuin itsellä.
Laita asiasi kuntoon Jumalan kanssa ja usko Jeesukseen, niin tulevaisuus tulee olemaan paljon loistavampi ja makoisampi kuin yhdelläkään tämän nykyisen maan päällä olevalla ihmisellä on nyt.
"Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?" sanoi Jeesus.
Minäkin odottelen jo Tempausta.
Vierailija kirjoitti:
Mitään (maa)tilaa en haluaisi, mutta olen onnellinen ja onnekas, kun olen saanut omakseni vanhempieni 70-luvun saarimökin ja muut rakennukset sekä oman saaren. Tosin olen osittain ostanut sen, kun lunastin siskoni perintöosuuden siitä.
Rakastan tätä paikkaa.
No olipa kiva että tulit kehumaan elämääsi! Toivottavasti nyt olet tyytyväinen itseesi.
Aloita sinä teidän suvun perinne ostamalla kartano ja kutsumalla sinne koko suku.
Huomaat ettei mikään ole tullut ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään (maa)tilaa en haluaisi, mutta olen onnellinen ja onnekas, kun olen saanut omakseni vanhempieni 70-luvun saarimökin ja muut rakennukset sekä oman saaren. Tosin olen osittain ostanut sen, kun lunastin siskoni perintöosuuden siitä.
Rakastan tätä paikkaa.
No olipa kiva että tulit kehumaan elämääsi! Toivottavasti nyt olet tyytyväinen itseesi.
Vain luuserit ovat kateellisia.
T, eri
Vierailija kirjoitti:
Aloita sinä teidän suvun perinne ostamalla kartano ja kutsumalla sinne koko suku.
Huomaat ettei mikään ole tullut ilmaiseksi.
Eihän se olisi sama kuin se, että meillä olisi vielä suvun alkuperäinen kartano.
Noi sukutilat/yhteisomistumökit on hyvin usein riitaisia. Rakennukset ja pihat ovat upeita, mutta se on vain rakenettua kulissia. Satun tietämään, koska olen itse mukana tuollaisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloita sinä teidän suvun perinne ostamalla kartano ja kutsumalla sinne koko suku.
Huomaat ettei mikään ole tullut ilmaiseksi.
Eihän se olisi sama kuin se, että meillä olisi vielä suvun alkuperäinen kartano.
Ja kuka sinne edes tulisi kun sukulaiset asuvat ympäri maailmaa ja nekin jotka asuvat Suomessa haluavat viettää lomansa ulkomailla. Ihan samoin kuin vanhempani ja isovanhempani halusivat, ei mitään maatilaa tai kesähuvilaa heille vaan matkustelua ympäri maailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Noi sukutilat/yhteisomistumökit on hyvin usein riitaisia. Rakennukset ja pihat ovat upeita, mutta se on vain rakenettua kulissia. Satun tietämään, koska olen itse mukana tuollaisessa.
Lopeta se riitely, k-pää!
Tiedoksi pari asiaa.
1. Sukutila (tai mikä tila hyvänsä) pitää ostaa vanhemmilta tai tilan kulloisestakin omistajalta. Esim. sukupolvenvaihdos.
2. Jos tilan perii vanhempien kuoltua, niin aikamoiset perintöverot joutuu maksamaan. Toki perintövero pienenee, mikäli perijöitä on useita.
Jos perikunta on riitainen, niin se on asia erikseen.
Sukutilan (ison rai pienen) hoito on kovaa hommaa, jossa tunteja ei lasketa. Varsinkin jos tilan saa kannattamaan ja elättämään asujansa.
Ei tuollaiset raha ja aikareiät kiinnosta. Enemmän olen kateellinen ihmisille, joilla on juuria jonnekin ja jossa tuntevat olevansa tai palaavansa kotiin. Itse en ole kiintynyt minnekään paikkakunnalle tai tunne jotain kaupunkia kodikseni.
Tilan nuorelle siirtäminen pitäisi kieltää lailla. Ptyi!