Muita, jotka kokevat kaverit rasitteena

Minulla on muutama hyvä ystävä, joiden kanssa yhteydenpito on lähinnä viestittelyä ja kirjeitä/kortteja, mutta siinä se sitten onkin. Korona-aikana kavereiden näkeminen hiipui kokonaan, nykyään riittää sosiaalisten tarpeiden täyttämiseen päivisin työkavereiden seura ja illalla puolison. 

Ihmiset ovat rasite.

Ainakin ne on rasitteena, joilta ei koskaan saa vastavuoroisuutta

Vierailija kirjoitti:

eikö pää hajoa kun on päivät pitkät itekseen varsinkin illat?

Ei, viihdyn hyvin omassa seurassani.

Oli tuossa välissä joku buumi itsellä että kauhean kivaa oli muka kun oli kavereita. Alkoi luultavasti siitä kun tuli erehdyttyä kiihkeään vuoristoratamaiseen suhteeseen jonka päätyttyä sitten hain jotain lohtua kavereista ja sellaisesta. Nyt kun on päänuppi seljennyt niin olen kai palannut siihen todelliseen olemukseeni, kun kaverisuhteiden ylläpitokin on alkanut rasittaa eikä huvita tehdä enää mitään niiden kanssa. Aika lailla sama meno ennen kiihkosuhdettakin oli.