Äitini kuoli pitkään sairastettuaan.

Mutta veljesi vaimo taitaa olla oikeassa. Lapsilla on oikeus surra ja nähdä aitoa surua. luonnollista kuolemaa.

Näkivätkö he äitiäs huonossa kunnossa ollenkaan? Eikö heille olis hyvä nähdä että mummulla on kaikki nyt hyvin kun on kuollut eikä kärsi?

Ihan ensin osaanottoni suuruusi. Mielestäni voit ottaa lapsesi mukaan hautajaisiin, on heilläkin oikeus hyvästellä mumminsa. Paremmin lapsi ymmärtää mummin "katoamisen" kun on ollut paikan päällä. Meidän lapsi oli 4v kun oli ensimmäistä kertaa hautajaisissa (hänen aikanaan ensimmäiset). Nyt minun mammma on huonossa kunnossa, tuskin enää kauaa jaksaa. Lapsi myös käynyt sairaalassa katsomassa ja tietää miten asiat ovat. Välillä kysyykin että haudataanko isomamma sitten kun kuolee, eli muistaa ne edelliset hautajaiset missä oli. Lapseni nyt 7v.

Minulla on muutenkin mieli maassa ja sitten veljen vaimo vielä kehtasi äsken soittaa ja suunnilleen haukkua minut ryttyyn. En halua, että lapset näkevät niin paljon itkua ja surua ja ihan oikeasti, ei voi olla penille lapsille hyväksi, kun näkevät arkun laskettavan hautaan.

Kuolema on osa elämää ja lasten on opittava käsittelemään asioita, se on sitä kasvua. Älä eristä lapsiasi noin, teet siinä vain hallaa. Otan osaa suruusi.

kirkkoon ottaa ja vielä vähemmän katsomaan, kun arkku lasketaan hautaan. Esikoinen on vielä niin herkkä ja sitten kyselee kaikenlaista. Ja nuorempi ei kuitenkaan ymmärrä mitään.

Niin, olisi se kamalaa että joutuisi lapsilleen kertomaan kuolemasta, kun ei itsekään ole asian kanssa sinut...

Taitaa esikoinen olla perinyt herkkyytensä sinulta?

Minun äitini on aivan samanlainen ja se on ÄRSYTTÄVÄÄÄ!!!

Ei ole osallistunut yhdenkään sukulaisen tai tuttavan hautajaisiin omien vanhempiensa hautajaisia lukuunottamatta.

Pelkää niitä aivan hysteerisesti.

Näytät olevan samanlainen.

Suhtautumisesi kuolemaan on lievästi ilmaistuna luonnoton... Sori...

Tai sitten tämä on surkein provo aikoihin...

mielestäni tuon ikäiset lapset voi ja pitääkin ottaa mukaan siunaustilaisuuteen ja arkun laskuun. EI kuolemassa tai surussa ole mitään epänormaalia. Se kuuluu osana meidän kaikkien elämään. Voisin kuvitella että lasten hämmennys oli suurempi mummu vaan kuolee ja häviää eivätkä lapset saa olla mukana suremassa vaan heidät sysätään syrjään.

Olen täysin samaa mieltä veljesi vaimon kanssa, lapset siis mukaan hautajaisiin. Lapset suhtautuvat kuolemaan paljon luonnollisemmin kuin me aikuiset, ja tuolla hautajaisten kieltämisellä teet itse asiasta "peikon" lapsillesi. Lapset voivat oikein hyvin olla hautajaisissa mukana ja nähdä surua. Surullisiahan hekin varmasti ovat, ja kannattaa selittää lapsille, että myös aikuiset voivat edesmennyttä surra ja itkeä, mutta sitä ei kannata säikähtä, vaan itkeminen on ihan ok ja kertoo siitä, että itkevällä on ikävä kuollutta mummia.



Omat lapseni ovat 3½v ja 5v, ja ovat vuoden sisällä olleet kaksissa hautajaisissa ja luonnollisesti nähneet surua ja itkua. Ei se kuitenkaan ole lapsia säikäyttänyt, ja puhuvat jälkeenpäin täysin luontevasti hautajaisten tapahtumista. Vahnhempi lapseni pyysi ensin jopa saada nähdä kuolleen isoukkinsa arkussa, ja olisin hänet ottanut mukaan kun itse kävin, mutta hän sitten muutti kuitenkin mielensä, enkä toki halunnut pakottaa.



Jotenkin en kyllä edes haluaisi uskoa, että ap on tosissaan, mutta tässä nyt ajatuksiani siltä varalta, että tämä ei ole provo... :S